18.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 363/82

(1)

Neuvosto otti heinäkuussa 2002 asetuksella (EY) N:o 1339/2002 (2) käyttöön 21 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa ja 18,3 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1338/2002 (3) käyttöön 7,1 prosentin suuruisen lopullisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa.

(3)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2002/611/EY (4) Intiasta peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden osalta hintasitoumustarjouksen, jonka esitti intialainen vientiä harjoittava tuottaja Kokan Synthetics and Chemicals Pvt. Ltd, jäljempänä ’Kokan’.

(4)

Neuvosto korotti helmikuussa 2004 asetuksella (EY) N:o 236/2004 (5) Kiinasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin 21 prosentista 33,7 prosenttiin absorptiotutkimuksen jälkeen.

(5)

Komissio kumosi maaliskuussa 2004 päätöksellä 2004/255/EY (6) päätöksen 2002/611/EY, kun Kokan peruutti vapaaehtoisesti sitoumuksensa.

(6)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2006/37/EY (7) Intiasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden osalta uuden hintasitoumustarjouksen, jonka Kokan esitti. Neuvoston asetuksia (EY) N:o 1338/2002 ja (EY) N:o 1339/2002 muutettiin tämän vuoksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 123/2006 (8).

(7)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1000/2008 (9) käyttöön Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa polkumyyntitullit toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun perusteella. Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1010/2008 (10) käyttöön Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa lopullisen tasoitustullin ja muutti Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontia koskevan polkumyyntitullin tasoa toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun ja välivaiheen tarkastelun perusteella.

(8)

Julkaistuaan ilmoituksen (11) Kiinasta ja Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä komissio vastaanotti 1 päivänä heinäkuuta 2013 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön. Pyynnön esitti CUF — Quimicos Industriais, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’ tai ’CUF’, joka on ainoa sulfaniilihapon tuottaja EU:ssa ja muodostaa siten 100 prosenttia unionin tuotannosta.

(9)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(10)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 16 päivänä lokakuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (12).

(11)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä16 päivänä lokakuuta 2013 julkaistulla vireillepanoilmoituksella (13) myös asetuksen (EY) N:o 597/2009 (14) 18 artiklan mukaisen Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(12)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2010 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun 30 päivään syyskuuta 2013, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja Intiassa, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten viejämaiden edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(14)

Ainoalle unionin tuottajalle, joka oli ainoa kuulemista pyytänyt asianomainen osapuoli, annettiin tilaisuus tulla kuulluksi.

(15)

Koska intialaisia ja kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionin etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(16)

Komissio sai vastauksia otantalomakkeeseen kahdelta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta eikä yhtään vastausta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Tämän vuoksi otantaa ei sovellettu.

(17)

Yksi etuyhteydetön tuoja vastasi otantalomakkeeseen, mutta se ei tuonut tarkasteltavana olevaa tuotetta asianomaisista maista eikä toimittanut kyselylomakkeeseen vastausta. Tämän vuoksi otantaa ei sovellettu.

(18)

Koska unionin tuottajia on vain yksi, unionin tuottajiin ei sovellettu otantaa.

(19)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeet ainoalle unionin tuottajalle, kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle Intiassa, tiedossa oleville tuojille sekä unionin käyttäjille.

(20)

Näistä kahdesta intialaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta vain toinen (Kokan Synthetics & Chemicals Pvt. Ltd) toimitti täydellisen vastauksen. Kyseinen tuottaja edusti valtaosaa Intiasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(21)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(22)

Tarkasteltavana oleva tuote on sulfaniilihappo, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2921 42 00 (Taric-koodi 2921420060). Sulfaniilihappoa on olemassa kahta laatua, jotka määritetään niiden puhtausasteen mukaan: tekninen laatu ja puhdistettu laatu. Puhdistettua laatua pidetään joskus kaupan sulfaniilihapon suolana. Sulfaniilihappoa käytetään raaka-aineena optisten kirkasteiden, betonin lisäaineiden, elintarvikevärien ja erityisväriaineiden tuotannossa. Esiin tuotiin myös vähäinen käyttö lääketeollisuudessa. Kiistämättä sitä, että molemmilla laaduilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet, minkä vuoksi niitä pidetään yhtenä tuotteena, on kuitenkin tärkeää huomata, että tutkimuksessa osoitettiin, että käytännössä korvattavuus on vähäistä. Erityisesti puhdistettua sulfaniilihappoa käyttävät käyttäjät voivat käyttää teknisen laadun sulfaniilihappoa vain, jos ne voivat puhdistaa sitä edelleen itse. Ne käyttäjät, jotka tarvitsevat tai suosivat teknisen laadun sulfaniilihappoa, voisivat teoriassa käyttää puhdistettua sulfaniilihappoa, mutta hintaeron (20–25 prosenttia) vuoksi tämä ei ole taloudellisesti järkevää.

(23)

Sulfaniilihappo on puhdas hyödyketuote, jonka fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ovat samat riippumatta siitä, mistä maasta se on peräisin. Tarkasteltavana olevalla tuotteella ja tuotteilla, joita asianomaisissa maissa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat valmistavat ja myyvät kotimarkkinoillaan ja kolmansiin maihin sekä tuotteilla, joita unionin tuottajat valmistavat ja myyvät unionin markkinoilla, on todettu olevan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja pääasiassa sama käyttötarkoitus, ja niitä pidetään siksi perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(24)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tarkasteli, esiintyikö polkumyyntiä tutkimuksen tekohetkellä ja olisiko todennäköistä, että polkumyynti jatkuisi tai toistuisi, mikäli Kiinasta ja Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(25)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon yhteydessä komissio otti yhteyttä 39:ään tiedossa olleeseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ja Kiinan viranomaisiin. Yksikään näistä tuottajista ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä.

(26)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille aikeestaan käyttää käytettävissä olevia tietoja päätelmiensä perustana perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Osapuolet eivät toimittaneet tältä osin mitään huomautuksia.

(27)

Polkumyyntiä ja polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät oli näin ollen perustettava käytettävissä oleviin tietoihin eli pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin, etenkin tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, ja Eurostatin tietoihin.

(28)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautunut tuonti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla erittäin vähäistä.

(29)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon yhteydessä komissio otti yhteyttä 25:een tiedossa olleeseen intialaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joista ainoastaan yksi, Kokan, vastasi kyselylomakkeeseen ja toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Yritys edusti valtaosaa Intiasta unioniin suuntautuvasta viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(30)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja toimi tarkastelujaksolla komission hyväksymän hintasitoumuksen nojalla, jota sen havaittiin noudattaneen.

(31)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisesta markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta, jäljempänä ’vertailumaa’, saadun hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

(32)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi käytettiin vertailumaana Intiaa. Vireillepanoilmoituksessa esitettiin Intiaa vertailumaaksi, ja asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään valinnasta huomautuksia. Mitään huomautuksia ei saatu, eikä ollut viitteitä siitä, että Intia ei enää olisi asianmukainen valinta. Unionin tuotannonala ehdotti pyynnössään vertailumaaksi Yhdysvaltoja, mutta koska Yhdysvalloissa on vain yksi tuottaja ja maan markkinat on suojattu polkumyynti- ja tasoitustulleilla Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnilta yli 20 vuoden ajan, ehdotus hylättiin. Sen vuoksi tässäkin tutkimuksessa vertailumaaksi valittiin Intia.

(33)

Näin ollen käytettiin yhteistyössä toimineen intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan tietoja.

(34)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta eli Kokanilta saatujen tietojen perusteella. Normaaliarvon määrittämisen perustana käytettiin kotimarkkinamyyntiä (ks. 42–47 kappale).

(35)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä Kiinan hinnoista näin ollen saatu tarkkoja tietoja, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tätä varten käytettiin tilastolähteitä (Eurostat). Tämän tietolähteen tietojen katsotaan olevan lähellä tosiasiallisia hintoja, jotka kiinalaiset viejät veloittivat unionin asiakkailta.

(36)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti vientihintaan tehtiin tarvittaessa asianmukaiset oikaisut. Voidakseen ilmoittaa vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla komissio oikaisi tarkastelupyynnössä toimitettujen tietojen perusteella Eurostatin tietoihin perustuvaa CIF-hintaa rahti-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi. Oikaisut olivat 5–10 prosenttia CIF-hinnasta.

(38)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään.

(39)

Koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, tuontituotteiden valikoimasta ei ole saatavilla tietoja. Puhdistetun ja teknisen sulfaniilihapon tuontimääriä koskevien tietojen puutteessa katsottiin kuitenkin, että vaikka oletetaan koko tuonnin koskevan puhdistettua sulfaniilihappoa, joka on keskimäärin 20 prosenttia kalliimpaa kuin tekninen laatu, Eurostatin tietoihin perustuva tuonti tapahtui hinnoilla, jotka eivät vertailumaan normaaliarvoihin verrattuna osoittaneet polkumyynnin esiintymistä.

(40)

Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli erittäin vähäinen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 28 kappaleessa mainittiin. Asianomaisilla aloilla on yleisesti tiedossa, että vähäisiä määriä sulfaniilihappoa sisältävissä yksittäisissä lähetyksissä yksikköhinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin suurempia määriä sisältävissä säännöllisissä tilauksissa, mikä saattaa selittää Eurostatin raportoimaa korkeaa tuontihintaa.

(41)

Vaikka käytettävissä olevien lukujen perusteella polkumyynti on negatiivista, päätelmä saattaa olla merkityksetön tuotujen vähäisten määrien ja tuotua tuotevalikoimaa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi, sillä puhdistetun ja teknisen laadun suurten hintaerojen vuoksi tuotevalikoimalla on merkitystä.

(42)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynti oli määrältään edustavaa ja tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(43)

Kunkin tuotelajin osalta vahvistettiin riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneen myynnin kannattava osuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(44)

Koko kotimarkkinamyynti tapahtui nettomyyntihinnoilla, jotka vastasivat vähintään laskettuja tuotantokustannuksia, minkä vuoksi kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus oli yli 80 prosenttia kunkin tuotelajin kokonaismyyntimäärästä. Näin ollen kunkin tuotelajin normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(45)

Pyynnön esittäjä väitti, että Intian markkinoille tulevan kiinalaisen tuonnin aiheuttama paine vääristi Intian kotimarkkinahintoja ja näin ollen normaaliarvon määrittämistä.

(46)

Kuten 44 kappaleessa todettiin, kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus kunkin tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli yli 80 prosenttia, joten normaaliarvo oli määritettävä tosiasiallisen kotimarkkinahinnan perusteella. Riippumatta siitä, aiheuttiko Kiinasta tuleva tuonti laskupainetta Intian kotimarkkinoilla, normaaliarvo määritetään niin, ettei tällainen paine vaikuta arviointiin. Jos tietyn tuotelajin myynnistä enintään 80 prosenttia on kannattavaa, normaaliarvon määrittäminen perustuisi vain tähän kannattavaan myyntiin. Jos lisäksi tietyn tuotelajin koko myynti olisi tappiollista, normaaliarvo määritettäisiin kaikkien tuotantokustannusten ja kohtuullisen voittomarginaalin perusteella.

(47)

Sen vuoksi komissio katsoo, että pyynnön esittäjän väite on merkityksetön normaaliarvon laskemisen osalta.

(48)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin unioniin riippumattomille asiakkaille, ja vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(49)

Pyynnön esittäjä väitti, että bentseenin hintakehityksen ja Intiasta unioniin suuntautuvan viennin hintakehityksen välillä on ristiriita. Se piti tätä varsin huomattavan, koska sen mukaan komission hyväksymä vähimmäishintasitoumus oli indeksoitu bentseenin hintakehityksen mukaan. Pyynnön esittäjä väitti myös, että hintasitoumuksen vuoksi tärkeimmän intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnat eivät olleet edustavia.

(50)

Komissio totesi, että sulfaniilihapon pääraaka-aineen aniliinin tuotannossa raaka-aineena käytettävän bentseenin osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista ei voi olla enemmän kuin 50–60 prosenttia. Hintasitoumuksen indeksointilausekkeessa lisäksi rajoitetaan bentseenin hintakehityksen vaikutus vähimmäishintaan. Vähimmäishinnan noudattaminen todennettiin paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana, ja tällöin havaittiin, että vientihinnat olivat jatkuvasti ja merkittävästi korkeammat kuin sitoumuksessa esitetyt vähimmäishinnat, ja ne rajoittivat näin sen vaikutusta.

(51)

Pyynnön esittäjä väitti vielä, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lähettivät unioniin todennäköisesti pieniä vientilähetyksiä, joiden spot-hinnat ovat korkeat ja jotka näin nostavat keinotekoisesti vientihinnan tasoa.

(52)

Tutkimuksessa ei tullut esiin, että suurimmalla intialaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla Kokanilla olisi ollut tällaista myyntiä. Valtaosan (yli 99 %) muiden intialaisten viejien unioniin tulevasta myynnistä havaittiin koostuvan määristä, joita ei voida pitää spot-myyntinä.

(53)

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella on hylättävä pyynnön esittäjän väitteet, jotka koskivat Intiasta unioniin suuntautuvan viennin hintojen edustavuutta.

(54)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(55)

Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä alennusten ja palkkioiden huomioon ottamiseksi, kun oli osoitettu, että ne vaikuttavat hintojen vertailtavuuteen. Oikaisu oli 6–10 prosenttia CIF-hinnasta unionin rajalla.

(56)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti samankaltaiselle tuotteelle määritettyä painotettua keskimääräistä normaalihintaa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(57)

Tällä perusteella yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle laskettu polkumyyntimarginaali oli negatiivinen. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei siis esiintynyt polkumyyntiä.

(58)

Pyynnön esittäjä väitti, että päätelmää, jonka mukaan suurin vientiä harjoittava tuottaja ei harjoittanut polkumyyntiä, ei voida ulottaa muihin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, koska kyseisen viejän vientihinnat perustuva vähimmäistuontihintaa koskevaan sitoumukseen.

(59)

Suurimman intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnat olivat kuitenkin huomattavasti korkeammat kuin sen sitoumuksessa olevat vähimmäishinnat. Lisäksi Eurostatin tietojen perusteella muiden intialaisten tuottajien vientihintojen havaittiin olevan huomattavasti suurimman vientiä harjoittavan tuottajan hintoja korkeammat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientimyyntihinnat kolmansiin maihin, joissa ei sovelleta hintasitoumusta tai polkumyyntitulleja, olivat samanlaisella tasolla kuin sen unioniin suuntautuvan vientimyynnin hinnat, eivätkä ne näin ollen olleet polkumyyntihintoja. Näin ollen komissio päättelee, että intialaiset vientihinnat asetettiin hintasitoumuksesta riippumattomasti ja markkinaolosuhteiden mukaisesti.

(60)

Pyynnön esittäjän väite, jonka mukaan muiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta olisi pitänyt havaita polkumyyntiä, oli näin ollen hylättävä.

(61)

Yhdysvalloissa on sovellettu vuodesta 1992 lähtien polkumyyntitoimenpiteitä Intiasta ja Kiinasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin ja tasoitustoimenpiteitä Intiasta peräisin olevaan tuontiin. Vuonna 2011 Yhdysvaltojen kauppaministeriö jatkoi Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavia 43,7 prosentin suuruisia tasoitustulleja ja sekä Intiasta että Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavia 19,1–114,8 prosentin suuruisia polkumyyntitoimenpiteitä. Toimenpiteiden taso tosiasiallisesti sulki Yhdysvaltojen markkinat Intiasta ja Kiinasta tulevalta tuonnilta.

(62)

Kiinassa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti arvioitiin unionin tuottajan toimittamien tietojen perusteella sekä ainoan yhdysvaltalaisen tuottajan, Nation Ford Chemical Companyn, jäljempänä ’NFC’, Yhdysvalloissa toteutetussa Kiinasta peräisin olevaa sulfaniilihappoa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa toimittamien tietojen perusteella (USITC-julkaisu 4270).

(63)

NFC ilmoitti, että Kiinassa käytettävissä olevan kapasiteetin perusteella on mahdollista tuottaa vuodessa 65 500 tonnia sulfaniilihappoa; tämä on samassa linjassa pyynnön esittäjän arvion kanssa, jonka mukaan Kiinan tuotannonalan laatiman tutkimuksen perusteella Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti on noin 65 500–82 000 tonnia. Käyttämätön kapasiteetti oli arviolta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa 13 100–16 400 tonnia. Tämä on yli kaksinkertaisesti unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(64)

Pyynnön esittäjä väitti vielä, että kiinalaiset viejät onnistuivat myös pääsemään Intian markkinoille, ja toimitti väitteensä tueksi tilastotietoja, jotka perustuivat Intian viranomaisten vienti-/tuontitietokantaan. Tietojen mukaan puhdistetun sulfaniilihapon tuonti Kiinasta Intiaan lisääntyi merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna aiempiin kausiin ja sen hinnat alittivat yhteistyössä toimineen intialaisen tuottajan puhdistetun sulfaniilihapon myyntihinnat kotimarkkinoilla. Koska puhdistetun sulfaniilihapon rahti- ja vakuutuskustannuksilla oikaistu normaaliarvo määritettiin ainoan yhteistyössä toimineen intialaisen tuottajan puhdistetun sulfaniilihapon määrältään edustavan kotimarkkinamyynnin perusteella (92 500–112 500 INR; hinta esitetään vaihteluvälinä luottamuksellisuussyistä), tiedot vahvistavat, että puhdistetun sulfaniilihapon kiinalainen tuonti tuli Intian markkinoille polkumyyntihinnoilla (82 500–92 500 INR; hinta esitetään vaihteluvälinä luottamuksellisuussyistä). Tämä havaittu polkumyyntituonti Intian markkinoille auttoi arvioimaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien odotettua käyttäytymistä siinä tilanteessa, että voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(65)

Kun otetaan huomioon merkittävä käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja tiedot hinnoittelukäytännöstä kolmannen maan markkinoilla, joilla ei ole käytössä kaupan suojatoimenpiteitä, polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(66)

Myös Intiassa käytettävissä oleva kokonaiskapasiteetti arvioitiin NFC:n ja ainoan unionin tuottajan toimittamien tietojen perusteella.

(67)

Pyynnön esittäjä arvioi Intian kokonaiskapasiteetin olevan 13 500 tonnia, josta 2 700:aa tonnia voidaan pitää käyttämättömänä kapasiteettina. Luvut ovat täysin linjassa niiden tietojen kanssa, jotka ainoa yhdysvaltalainen tuottaja NFC toimitti Yhdysvaltojen tutkimuksessa.

(68)

Pyynnön esittäjä väitti, että 2 700 tonnin käyttämätön kapasiteetti on uhka sen myynnille, koska se edustaa merkittävää osaa unionin kulutuksesta, ja että käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti kasvaa, kun kiinalaisia tuotteita tulee enemmän Intian markkinoille, minkä vuoksi kannustin vientiin kasvaa edelleen.

(69)

Tältä osin komissio huomauttaa, että suurin intialainen vientiä harjoittava tuottaja hylkäsi vuonna 2013 vientiin suuntautuneen yksikön (EOU) asemansa, koska se aikoi lisätä myyntiään kotimarkkinoilla. EOU-järjestelmän ehdot olivat rajoittaneet voimakkaasti tätä myyntiä. Yritys vahvisti, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvusta huolimatta se ei kokenut merkittävää painetta kiinalaisten kilpailijoiden taholta, kun kyseessä oli teknisen laadun sulfaniilihappo (joka on Kokanin pääasiallinen kiinnostuksen kohde), ja että sen arvion mukaan Intian markkinoilla on hyvät kehitysnäkymät. Sen vuoksi ei ole syytä olettaa, että intialaisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin unionin markkinoille sen vuoksi, että Intian markkinoille kohdistuu väitetysti painetta kiinalaisten taholta.

(70)

Intian arvioidusta käyttämättömästä kapasiteetista huolimatta polkumyynnin toistuminen ei vaikuta todennäköiseltä, koska vienti unioniin tai kolmansiin maihin ei tapahtunut polkumyynnillä.

(71)

Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja olisi soveltanut kolmansiin maihin suuntautuvassa myynnissään erilaista hinnoittelukäytäntöä kuin vientimyynnissään unioniin. Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin, joka oli määrältään merkittävää, hinnat olivat tasolla, joka on verrattavissa unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin hintoihin.

(72)

Huomautuksissaan päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä toimitti uusia tilastotietoja ja väitti tällä perusteella, että vienti Intiasta Turkkiin tapahtui polkumyynnillä.

(73)

Komissio löysi samanlaisen määrän Intiasta Turkkiin suuntautuvaa vientiä, jota se tutki ja jonka se pystyi osoittamaan kuuluvan yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Näin ollen komission laskelmat perustuivat tarkempiin ja yksityiskohtaisempiin tietoihin sekä tuotevalikoiman että hintatason osalta. Komissio vahvistaa, että kyseisen määrän vienti ei tapahtunut polkumyynnillä.

(74)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä saatavilla siis ollut yrityskohtaisia tietoja Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista tai hintakäyttäytymisestä kolmansissa maissa, Kiinaa koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(75)

Kun otetaan huomioon, että käytettävissä olevien tietojen mukaan Kiinassa on paljon käyttämätöntä kapasiteettia ja vienti kolmansien maiden markkinoille tapahtuu polkumyynnillä ja että unionin markkinoiden hintataso on houkutteleva, polkumyynnin toistumista pidetään todennäköisenä.

(76)

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä Intian osalta ei kuitenkaan havaittu sillä perusteella, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt polkumyyntiä, käyttämätön kapasiteetti on huomattavasti Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia pienempi ja unioniin ja muualle maailmaan suuntautuvan viennin hinnat ovat korkeat.

(77)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti unionissa yksi ainoa unionin tuottaja, jonka osuus unionin tuotannosta on näin ollen 100 prosenttia ja joka muodostaa unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(78)

Unionin kulutus määritettiin seuraavien perusteella:

(79)

Koska unionin tuotannonala muodostuu vain yhdestä tuottajasta ja Yhdysvalloissa on vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, jäljempänä olevissa taulukoissa olevat tiedot on esitettävä indeksoituina, jotta suojataan liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

Taulukko 1

Kulutus unionin markkinoilla

(80)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sulfaniilihapon markkinat laajentuivat vähitellen tarkastelujaksolla ja kasvoivat 14 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(81)

Tarkasteltaessa kumpaakin maata erikseen Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni 99 prosenttia vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuus pieneni myös 99 prosenttia samalla kaudella.

(82)

Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä taas väheni 48 prosenttia tarkastelujaksolla ja markkinaosuus pieneni 54 prosenttia samalla kaudella.

(83)

Asianomaisista maista tuodun sulfaniilihapon yhteenlaskettu määrä väheni 94 prosenttia tarkastelujaksolla ja putosi erittäin alhaiselle tasolle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Vastaavasti asianomaisista maista tuodun sulfaniilihapon markkinaosuus kutistui 95 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli erittäin alhaisella tasolla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(84)

Kiinasta tuodun sulfaniilihapon keskimääräinen hinta laski vuonna 2011 hieman eli 8 prosenttia, minkä jälkeen suuntaus oli nouseva, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtui erittäin jyrkkä 64 prosentin kohoaminen.

(85)

Intiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräiset hinnat laskivat myös vuonna 2011 21 prosenttia, minkä jälkeen ne kohosivat vähitellen mutta alittivat edelleen vuoden 2010 hintatasot 8 prosentilla.

(86)

Koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myymä määrä oli niin vähäinen eikä tuotujen tuotteiden valikoimasta saatu tietoja, hinnan ja viitehinnan alittavuudesta ei voitu tehdä merkityksellisiä laskelmia. Eurostatin tietojen perusteella arvioitujen Kiinan tuontihintojen (ks. 39 kappale) mukaan hintojen tai viitehintojen alittavuutta ei esiintynyt tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(87)

Edellä 64 kappaleessa mainittujen unionin tuotannonalan toimittamien tuontitilastojen perusteella Kiinasta Intian markkinoille tulevan puhdistetun sulfaniilihapon hintojen, joita oli oikaistu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavalla unionin 6,5 prosentin tuontitullilla ja 2 prosentin tuonnin jälkeisillä kustannuksilla (tulliselvityskustannukset), hinnan ja viitehinnan alittavuuden tason verrattuna unionin tuotannonalan myyntihintoihin todettiin olevan 5–15 prosenttia..

(88)

Intian tapauksessa ei esiintynyt hintojen eikä viitehintojen alittavuutta. Koska laskelmat perustuvat ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan myyntitietoihin, tarkkoja lukuja ei voitu paljastaa, jotta suojataan liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Hintojen ja viitehintojen alittavuuden todettiin olevan 20–40 prosenttia.

(89)

Päätelmistä ilmoittamisen ja unionin tuottajan huomautusten jälkeen komissio laski intialaisen tuonnin loppuosan osalta hinnan ja viitehinnan alittavuuden Eurostatin tietojen perusteella. Näiden tietojen mukaan kyseisen tuonnin osalta ei havaittu hinnan ja viitehinnan alittavuutta. Tämän vuoksi 88 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. Lisäksi verrattiin keskenään unionin tuotannonalan tuottamien ja myymien tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja ja intialaisten viejien muuhun maailmaan myymien tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja. Tällainenkaan vertailu ei osoittanut hintojen tai viitehintojen alittavuutta.

(90)

Myöhemmin unionin tuottaja toimitti uudet laskelmat, jotka osoittivat, että Intiasta tulevan tuonnin ja unionin tuottajan myynnin keskimääräisen hintatason ero oli vähäinen vuonna 2012. Komissio ei kuitenkaan voinut hyväksyä laskelmaa, koska siinä ei otettu huomioon, että Intiasta tuleva tuonti muodostui pääosin sulfaniilihapon teknisestä laadusta kun taas unionin tuottaja myi ainoastaan puhdistettua laatua, joka on noin 20 prosenttia kalliimpaa.

(91)

Kolmea vähäpätöistä liiketoimea lukuun ottamatta (vuosina 2010 ja 2011 Sveitsistä ja vuonna 2012 Malesiasta) kaikki sulfaniilihapon tuonti muista kolmansista maista tuli tarkastelujaksolla Yhdysvalloista.

Taulukko 5

Sulfaniilihapon tuonti muista kolmansista maista (Yhdysvallat)

(92)

Yhdysvalloista tulevan sulfaniilihapon tuonnin määrä (199 %) ja markkinaosuus (88 %) kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla. Koska unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana samalla kaudella, Yhdysvalloista tuleva tuonti valtasi kiinalaisilta ja intialaisilta viejiltä jääneet markkinat.

(93)

Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat pysyivät kohtuullisen vakaalla tasolla ja olivat samaa luokkaa unionin tuottajan hintatason kanssa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Yhdysvalloista tulevassa tuonnissa ei esiintynyt hinnan alittavuutta.

(94)

Tutkittaessa vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(95)

Liikesalaisuuden piiriin kuuluvin tietojen suojaamiseksi ainoaa unionin tuottajaa koskevat tiedot täytyi esittää indeksoidussa muodossa.

(96)

Unionin tuotannonalan tuotanto oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 7 prosenttia suurempi kuin tarkastelujakson alussa. Unionin tuotannonalan kapasiteetti säilyi ennallaan tarkastelujaksolla, minkä vuoksi kapasiteetin käyttöaste muuttui samalla tavoin kuin tuotanto ja kasvoi 7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(97)

On huomattava, että unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli tyydyttävällä tasolla tarkastelujaksolla, lukuun ottamatta vuotta 2011, ja se onnistui pääsemään optimaaliselle tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(98)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala väitti, että koko tarkastelujakson aikana se saavutti kapasiteetin optimaalisen käyttöasteen vain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä osoittaa, että toipuminen on edelleen hyvin tuoretta ja että tilanne on edelleen haavoittuva.

(99)

Komission mukaan tämä huomautus ei muuta 97 kappaleessa esitettyjä päätelmiä, jotka eivät ole millään tavalla ristiriidassa unionin tuotannonalan huomautusten kanssa.

(100)

Unionin tuotannonalan loppuvarastojen määrä kasvoi jyrkästi vuonna 2011, jonka jälkeen suuntaus oli laskeva, mutta määrä oli kuitenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen 71 prosenttia vuoden 2010 tasoa suurempi. Jos tarkastellaan tuotantomäärää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, loppuvarastojen määrä edustaa alle yhden kuukauden tuotantoa.

(101)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 4 prosenttia verrattuna tarkastelujakson alun määrään. Vuonna 2011 oli erittäin jyrkkä pudotus, jonka jälkeen kasvu oli vakaata.

(102)

Markkinaosuuden kannalta unionin tuotannonalan tulosta voidaan pitää vakaana tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni myynnin vähenemistä vastaavasti. Seuraavina vuosina myynnin ja markkinaosuuden suuntaus oli kasvava. Vaikka unionin tuottajan markkinaosuus pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman alle vuoden 2010 tason, on syytä huomata, että unionin tuotannonala pystyi silti saamaan osansa unionin kulutuksen kasvusta, ja sillä oli merkittävä osuus unionin markkinoista koko tarkastelujakson ajan.

(103)

Huomautuksissaan päätelmistä ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala totesi, että sen markkinaosuus on erittäin epävakaa, koska sulfaniilihappo on hyödyke, jonka myynti perustuu hintaan, ja antoi esimerkiksi vuoden 2011, jolloin unioni tuotannonalan markkinaosuus romahti.

(104)

Tältä osin on korostettava, että vuonna 2011 tapahtunut markkinaosuuden menetys osui ajallisesti yhteen unionin tuottajan markkinasuuntauksen vastaisesti tekemän hinnankorotuksen kanssa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuontihinnat kaikista maista laskivat 5–20 prosenttia vuonna 2011. On myös syytä huomata, että käytettävissä olevien tilastotietojen mukaan unionin tuotannonalan menettämän markkinaosuuden valtasi pääasiassa yhdysvaltalainen tuoja.

(105)

Unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla nousivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johtui pääraaka-aineen (aniliinin) kasvaneiden kustannusten siirtämisestä hintoihin.

(106)

Työllisyys (kokoaikaiseksi muutettuna) kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 17 prosenttia. Keskimääräisten työvoimakustannusten suuntaus oli kasvava tarkastelujaksolla, ja kasvua oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 16 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Koska tuotanto kasvoi vain 7 prosenttia (ks. 96 kappale), työvoiman tuottavuus aleni tarkastelujaksolla 9 prosenttia.

(107)

Unionin tuotannonalan kannattavuus samankaltaisen tuotteen osalta laski tarkastelujaksolla ja oli hieman alle unionin tuotannonalan ilmoittaman optimitason, mutta on tärkeää huomata, että kannattavuus pysyi silti positiivisena koko tarkastelujakson ajan.

(108)

Kannattavuuden lasku johtui pääasiassa keskimääräisten tuotantokustannusten noususta (kasvua lähes 20 prosenttia vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä), mitä myyntihintojen 12 prosentin kohoaminen ei voinut täysin kompensoida (ks. 105 kappale).

(109)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala ei pystynyt tekemään investointeja vuonna 2010. Sulfaniilihappoon liittyvään liiketoimintaan tehdyt investoinnit pienenivät 43 prosenttia vuodesta 2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun; investointien absoluuttista määrää voidaan pitää alhaisena, ja ne liittyivät pääasiassa huoltotoimintaan. Nämä havainnot ovat johdonmukaisia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisen investointien tuoton ja alhaisen kannattavuuden kanssa.

(110)

Investointien tuotto noudatteli tiiviisti kannattavuuden suuntausta vuosina 2011 ja 2012. Investointien tuotto kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja pääsi vuoden 2010 tasolle sen ansiosta, että kannattavuus parani vuodesta 2010 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle (ks. taulukko 11).

(111)

Kassavirta oli vaihteleva mutta pysyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kassavirta supistui 18 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Unionin tuotannonala ei ilmoittanut pääomansaantiin liittyvistä vaikeuksista tarkastelujaksolla.

(112)

Kuten 41 ja 57–60 kappaleessa todettiin, asianomaisten maiden ei havaittu harjoittavan polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(113)

Kun otetaan huomioon, ettei Kiinasta ja Intiasta tullut tuontia polkumyynnillä ja että unionin tuotannonalan myyntimäärä ja -hinnat sekä kapasiteetin käyttöaste kasvoivat, voidaan päätellä, että toimenpiteet ovat purreet ja että unionin tuotannonala on toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittiin joidenkin vahinkoindikaattoreiden, kuten kannattavuuden ja markkinaosuuden, vähäistä heikkenemistä, mutta tämän ei voida katsoa johtuvan asianomaista maista tulevasta tuonnista, koska se oli erittäin vähäistä kyseisellä kaudella. Negatiivisestikin kehittyneet vahinkoindikaattorit osoittavat silti edelleen, että unionin tuotannonalan tilanne on kestävä.

(114)

Unionin tuotannonalan vientimäärät olivat vähäpätöisiä vuonna 2012 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi päätellään, että viennillä ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(115)

Kiinasta ja Intiasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuodulle tarkasteltavana olevalle tuotteelle vahvistetut keskimääräiset hinnat ja hintojen vertailu edeltäviin vuosiin eivät ole täysin luotettavia tuonnin vähäisen määrän vuoksi, mutta tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin Kiinasta ja Intiasta unioniin ilman polkumyyntiä.

(116)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi melko vakaana, ja asianomaisten maiden menettämät määrät korvautuivat Yhdysvalloista tulevalla tuonnilla unionin tuotannonalan hintatasoa vastaavilla hinnoilla. Unionin tuotannonala pystyi lisäämään myyntimääriään, korottamaan keskimääräisiä myyntihintojaan ja saavuttamaan lähes optimaalisen kapasiteetin käyttöasteen.

(117)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden ja kannattavuuden vähäisen laskun ei voida katsoa johtuneen Kiinasta ja Intiasta tulevasta tuonnista (ks. 113 kappale).

(118)

Sen vuoksi katsotaan, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(119)

Vaikka unionin tuotannonala esitti vahinkoanalyysistä joitakin havaintoja, joita on käsitelty 89–90, 98–99 ja 103–104 kappaleessa, se hyväksyi yleiset päätelmät, joiden mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei aiheutunut merkittävää vahinkoa.

(120)

Vahingon toistumisen todennäköisyyttä arvioitaessa on tärkeää tuoda esiin, että optimaalisellakaan kapasiteetin käyttöasteella — johon päästiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla — unionin tuotannonala ei pystynyt tyydyttämään koko unionin kulutusta, minkä vuoksi merkittävä osa unionin kulutuksesta oli katettava tuonnilla.

(121)

Lisäksi unionin tuotannonala tuottaa vain puhdistettua sulfaniilihappoa, mikä tarkoittaa sitä, että teknisen laadun sulfaniilihappoa tuotannossaan suosivien käyttäjien on hyödynnettävä tuontia.

(122)

Unionin tuotannonalalla oli myös melko vakaa markkinaosuus, ja sillä oli myyntiä monille pitkäaikaisille asiakkaille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että joidenkin käyttäjien osalta sulfaniilihapon toimittajien on läpäistävä tiukka ja kallis sertifiointi-/todennusprosessi, joka vaikeuttaa toimittajan vaihtamista.

(123)

Tältä osin analysoitiin perusasetuksen 11 artikaln 2 kohdan mukaisesti vahingon toistumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta.

(124)

Koska yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, Kiinaa koskevat päätelmät oli tehtävä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen, erityisesti tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen perusteella.

(125)

Kuten jo 63 ja 75 kappaleessa todettiin, kiinalaisilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia sulfaniilihapon tuotannossa ja polkumyynnin toistuminen on todennäköistä.

(126)

Lisäksi käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, kuten 64 ja 87 kappaleessa todettiin, että Kiina on lisännyt hiljattain sulfaniilihapon myyntimäärää Intiaan hinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan hinnat.

(127)

Kiinan tuontia Intian markkinoille koskevien tilastojen perusteella, kuten 64 kappaleessa selitetään, näyttää niin ikään siltä, että Kiina haluaa myydä pääasiassa puhdistettua sulfaniilihappoa, joka päästessään unionin markkinoille kilpailisi suoraan unionin tuottajan myynnin kanssa.

(128)

Kaikki nämä tekijät yhdessä viittaavat siihen, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Kiina voisi nopeasti viedä merkittäviä sulfaniilihapon määriä polkumyyntihinnoilla unionin markkinoille ilman että sen edes tarvitsisi suunnata uudelleen myyntiään muilta markkinoilta. Unionin markkinat ovat houkuttelevat hinnoiltaan, ja kiinalaiset viejät saisivat mittakaavaetuja lisäämällä tuotantoaan. Jos näin tapahtuisi, unionin tuotannonalan myynti ja myyntihinnat putoaisivat välittömästi, mikä puolestaan vaikuttaisi kapasiteetin käyttöasteeseen ja kannattavuuteen. Jos nämä vahinkoindikaattorit heikkenevät, unionin tuotannonalan toipuminen pysähtyisi, ja sille aiheutuisi merkittävää vahinkoa.

(129)

Intian osalta polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä ei ole, jos toimenpiteiden annetaan raueta, kuten 76 kappaleessa todettiin. Tämän päätelmän perusteella vahingon toistumista koskeva analyysi ei ole tarpeellinen.

(130)

Kun otetaan huomioon edeltävissä kappaleissa esitetyt tutkimuksen havainnot, ilman toimenpiteitä vienti Kiinasta alhaisin hinnoin lisääntyisi todennäköisesti merkittävästi, mikä vaikuttaisi negatiivisesti unionin tuotannonalan rahoitus- ja taloudelliseen tilanteeseen ja johtaisi merkittävän vahingon toistumiseen.

(131)

Vahingon toistumisen todennäköisyyttä Intian osalta ei analysoitu, koska havaittiin, että Intiasta tulevan polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä.

(132)

Intiasta tulevan sulfaniilihapon tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osalta pääteltiin, että polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä. Sen vuoksi unionin edun määrittäminen tältä osin ei ole tarpeen.

(133)

Kiinan osalta tutkittiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, onko toimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan unionin edun mukaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista, tehtyyn arviointiin. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(134)

Toimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja antaneet unionin tuotannonalalle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa (ks. 113 kappale). Samalla 130 kappaleessa todettiin myös, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi voimakkaasti, jos Kiinan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä. Sen vuoksi voidaan päätellä, että Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

(135)

Kaikille tiedossa oleville käyttäjille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta. Komissio sai neljä kokonaan täytettyä vastausta ja kolme osittaista vastausta/kommenttia sulfaniilihapon käyttäjiltä. Näiden tietojen perusteella vahvistettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusten vaikutus jatkojalostustuotteiden tuotantokustannuksiin vaihtelee huomattavasti käyttäjien parissa jatkojalostustuotteen tyypin mukaan.

(136)

Jotkin käyttäjät (lääkkeiden ja erityisväriaineiden tuottajat) myönsivät, että sulfaniilihappo muodostaa vain vähäisen osuuden niiden tuotantokustannuksista, minkä vuoksi katsotaan, että toimenpiteillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta niiden tuotantokustannuksiin tai hintoihin.

(137)

Muiden käyttäjien (betonin lisäaineiden ja optisten kirkasteiden) käyttäjien osalta sulfaniilihapon osuus oli kuitenkin 4–12 prosenttia jatkojalostustuotteiden tuotantokustannuksista. Nämä tuottajat ilmoittivat myös tappioista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja väittivät, että niiden vaikea tilanne on osittain nyt voimassa olevien toimenpiteiden aiheuttama.

(138)

Tästä väitteestä on huomattava, että tuonti Kiinasta oli lähes olematonta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi Kiinan vastaiset tullit, jotka takaavat kohtuullisen hintatason unionin markkinoilla, eivät aiheuttaneet lisäkustannuksia käyttäjille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eivätkä näin ollen voi selittää käyttäjien vaikeuksia. Samankaltaisen tuotteen hinnan korotus tarkastelujaksolla johtui tuotantokustannusten kohoamisesta, jonka syynä oli pääraaka-aineen hinnannousu (ks. 105 ja 108 kappale). Intiasta tulevan sulfaniilihapon tuonnissa nyt voimassa olevien tullien poistamisen, kuten tässä asetuksessa ehdotetaan, pitäisi välittömästi helpottaa sulfaniilihapon lisätarjontaa unionin markkinoilla kilpailukykyisillä hinnoilla, ja näin ollen se olisi käyttäjien edun mukaista. Tämän vuoksi katsotaan, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen Kiinan osalta ei aiheuta kohtuuttomia vaikeuksia käyttäjille jatkossa.

(139)

Kaikille tiedossa oleville tuojille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta. Yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuoja toimitti kyselylomakkeeseen osittaisen vastauksen, jossa se totesi, että sulfaniilihapolla ei ole merkittävää asemaa sen toiminnassa. Muut tuojat eivät vastanneet kyselylomakkeeseen tai toimittaneet kirjallisia huomautuksia. Koska tuojien yhteistyö rajoittui tähän, pääteltiin, että ei ole vastoin niiden etua pitää voimassa Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavat toimenpiteet.

(140)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei ollut pakottavia unionin etuun liittyviä syitä olla jatkamatta Kiinaa koskevien nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(141)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella pidetään asianmukaisena, että Kiinasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet pidetään voimassa ja Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevat toimenpiteet kumotaan. Asianomaisille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(142)

Edellä esitetystä seuraa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa ja Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi kumottava. Myös komission päätös, jolla hyväksytään Kokanin sulfaniilihapon tuonnissa voimassa oleva hintasitoumus, olisi kumottava.

(143)

Ottaen huomioon, että unionin tuotannonala on vasta hiljattain toipunut polkumyynnin vaikutuksista, komissio seuraa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, jos unionin tuottaja esittää vastaavan pyynnön. Seuranta rajoittuu tämän asetuksen julkaisua seuraavien kahden vuoden ajanjaksolle,

(144)

Tässä asetuksessa säädettyjen Kiinan vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa ja Intian vastaisten toimenpiteiden kumoaminen ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaisia,