31.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 402/48

—

ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi

—

kumoaa riidanalaisen toimen (1) ja määrää, että (i) tehoaineen isoproturoni (IPU) hyväksyntä on uusittava, tai toissijaisesti (ii) palauttaa IPU:n hyväksynnän uusimisen arvioinnin vastaajalle ja keskeyttää kaikkien niiden määräaikojen, jotka ovat kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun asetuksen ja sen täytäntöönpanoasetusten mukaan merkityksellisiä, kulumisen sen mahdollistamiseksi, että IPU:n uusimista koskevan uuden päätöksen antamiseen on asianmukainen ajanjakso, ja

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jossa väitetään, että on tehty ilmeisiä arviointivirheitä: riidanalaisen toimen johdanto-osan kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen perustelukappaleen mukaan IPU on kielletty sillä perusteella, että (i) sen riskinä on altistuminen metaboliitille pohjaveden kautta, (ii) siitä aiheutuu riski linnuille, nisäkkäille ja vesieliöille ja (iii) IPU on ehdotettu luokiteltavaksi kategoriaan 2 kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Kaikki riidanalaisen toimen perustana olevat huolet ovat kuitenkin menettelyllisesti ja/tai aineellisesti virheellisiin tietoihin perustuvia eikä niissä oteta huomioon kantajien esittämiä tietoja.

2)

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (2) säädettyä menettelyä on rikottu – kyseessä on ultra vires -toimi: ehdottaessaan IPU:n luokittelemista lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja tukeutuessaan tähän ehdotukseen perusteluna IPU:n hyväksynnän uusimatta jättämiselle vastaaja on rikkonut sekä asetusta N:o 1272/2008 että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1107/2009 (3) ja on siten toiminut ultra vires.

3)

Kolmas kanneperuste, jossa väitetään, että on loukattu puolustautumisoikeutta ja hyvän hallinnon periaatetta: esittelevän jäsenvaltion, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja komission toiminta on erikseen ja yhdessä loukannut kantajien oikeutta tulla kuulluksi ja niiden puolustautumisoikeutta, koska kantajilta on evätty oikeudenmukainen kuuleminen ja oikeudenmukainen menettely. Kantajat väittävät erityisesti jääneensä vaille oikea-aikaista palautetta huolimatta toistuvista ja proaktiivisista yrityksistään ottaa yhteyttä esittelevään jäsenvaltioon ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiseen. Kantajien lausumia ei myöskään ole otettu huomioon.

4)

Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että on loukattu syrjintäkiellon periaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta: vaikka komissio on omaksunut IPU:hun tiukan lähestymistavan (joka perustuu ilmeisiin arviointi- ja menettelyvirheisiin), se ei toiminut niin samankaltaisissa tilanteissa tai aikaisemmissa päätöksissä, jotka koskivat samankaltaisia huolia herättäneitä aineita; kyseessä siis on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen.

5)

Viides kanneperuste, jossa väitetään, että on loukattu suhteellisuusperiaatetta: jättäessään valitsematta vähemmän tiukkoja toimenpiteitä, joilla olisi saavutettu samat tavoitteet (esim. hyväksyntä, jonka ehtona ovat jäsenvaltioiden tasolla arvioitavat edellytykset tai vahvistavien tietojen toimittaminen Euroopan unionin tasolla asetuksen N:o 1107/2009 6 artiklan mukaisesti) ja sen sijaan kieltäessään IPU:n komissio on loukannut suhteellisuusperiaatetta.