(1)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 (3) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (4) ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma (5). Vakaus- ja kasvusopimus on osoittanut käyttökelpoisuutensa talousarvion kurinalaisuuden vahvistamisessa, ja se on siten parantanut makrotalouden vakautta ja johtanut alhaiseen inflaatioon ja alhaisiin korkoihin. Vakaa makrotalous on olennaista kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta.

(2)

Neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamista koskevan selvityksen, jolla on tarkoitus parantaa finanssipoliittisen säännöstön hallinnointia ja lisätä jäsenvaltioiden sitoutumista siihen lujittamalla sopimuksen talouspoliittista perustaa ja parantamalla sen tehokkuutta sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien toimien osalta, turvata julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, edistää kasvua sekä suojata tulevia sukupolvia liiallisilta taakoilta. Eurooppa-neuvosto vahvisti selvityksen 23 päivänä maaliskuuta 2005 annetuissa päätelmissään (6), joissa todettiin, että selvityksellä päivitetään ja täydennetään vakaus- ja kasvusopimusta, josta se muodostaa vastedes erottamattoman osan.

(3)

Jäsenvaltiot, neuvosto ja komissio vahvistavat uudelleen, keväällä 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 20 päivänä maaliskuuta 2005 antaman selvityksen mukaisesti, että ne ovat sitoutuneita soveltamaan perustamissopimusta ja vakaus- ja kasvusopimusta tehokkaasti ja oikea-aikaisesti vertaistuen ja vertaispaineen avulla sekä toimimaan tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä talous- ja finanssipolitiikan valvontaprosessissa, jotta taattaisiin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen luotettavuus ja tehokkuus.

(4)

Asetusta (EY) N:o 1466/97 olisi muutettava, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon sovittu tehostaminen voidaan toteuttaa täysimääräisesti.

(5)

Vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoite sitoutua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, jonka mukaan rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Koska talous- ja finanssipolitiikat ovat unionissa heterogeenisiä, julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite olisi eriytettävä kunkin yksittäisen jäsenvaltion osalta niiden talous- ja budjettipoliittisten asemien monimuotoisuuden ja erilaisten kehityssuuntien sekä julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvan riskin huomioon ottamiseksi sekä odotettavissa olevia väestönkehitykseen liittyviä muutoksia ennakoiden. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite voi poiketa lähellä tasapainoa olevasta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta yksittäisissä jäsenvaltioissa. Euroalueella ja ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvissa jäsenvaltioissa tulisi näin ollen olemaan tietty vaihteluväli, jonka puitteissa määritetään maakohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat suhdannekorjattuja ja joista on vähennetty kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet.

(6)

Olisi saavutettava symmetrisempi lähestymistapa finanssipolitiikkaan koko syklin ajan tehostamalla talousarviota koskevaa kurinalaisuutta taloudellisesti hyvinä aikoina, jolloin tavoitteena on välttää myötäsyklisiä politiikkoja ja asteittain saavuttaa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida normaaleihin suhdannevaihteluihin ja pitää julkistalouden alijäämä alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä varmistaa nopea kehitys kohti kestävää julkista taloutta. Täten se antaisi finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti julkisille investoinneille.

(7)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä saavuttaneet julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästäkseen siihen suhdannekierron aikana. Saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa euroalueeseen tai ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vuotuiseen vähimmäissopeutukseen, suhdannekorjattuna ja poislukien kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet.

(8)

Sopimuksen kasvusuuntautuneen luonteen vahvistamiseksi sellaiset suuret rakenneuudistukset, joilla on suoria pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan lukien potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, olisi otettava huomioon määriteltäessä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niitä maita varten, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tätä tavoitetta, ja sallittaessa tilapäinen poikkeaminen tästä tavoitteesta niille maille, jotka ovat jo saavuttaneet sen. Jotta ei estettäisi sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamista, joilla kiistatta parannetaan julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari, koska nämä uudistukset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä uudistusten täytäntöönpanon aikana.

(9)

Neuvostolle asetettuja vakaus- ja lähentymisohjelmien tutkimista koskevat määräaikoja olisi pidennettävä, jotta kyseiset ohjelmat voitaisiin arvioida seikkaperäisesti,

1)

Lisätään otsake ja artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

5)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

6)

Viittaukset perustamissopimuksen 103 ja 109 c artiklaan korvataan asetuksessa viittauksilla 99 ja 114 artiklaan.