Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005R1055

Neuvoston asetus (EY) N:o 1055/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta

OJ L 352M , 31.12.2008, p. 183–186 (MT)
OJ L 174, 7.7.2005, p. 1–4 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 10 Volume 003 P. 152 - 155
Special edition in Romanian: Chapter 10 Volume 003 P. 152 - 155
Special edition in Croatian: Chapter 10 Volume 003 P. 79 - 82

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2005/1055/oj

7.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1055/2005,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005,

julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 99 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

noudattaa perustamissopimuksen 252 artiklassa tarkoitettua menettelyä (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 (3) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (4) ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma (5). Vakaus- ja kasvusopimus on osoittanut käyttökelpoisuutensa talousarvion kurinalaisuuden vahvistamisessa, ja se on siten parantanut makrotalouden vakautta ja johtanut alhaiseen inflaatioon ja alhaisiin korkoihin. Vakaa makrotalous on olennaista kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta.

(2)

Neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamista koskevan selvityksen, jolla on tarkoitus parantaa finanssipoliittisen säännöstön hallinnointia ja lisätä jäsenvaltioiden sitoutumista siihen lujittamalla sopimuksen talouspoliittista perustaa ja parantamalla sen tehokkuutta sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien toimien osalta, turvata julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, edistää kasvua sekä suojata tulevia sukupolvia liiallisilta taakoilta. Eurooppa-neuvosto vahvisti selvityksen 23 päivänä maaliskuuta 2005 annetuissa päätelmissään (6), joissa todettiin, että selvityksellä päivitetään ja täydennetään vakaus- ja kasvusopimusta, josta se muodostaa vastedes erottamattoman osan.

(3)

Jäsenvaltiot, neuvosto ja komissio vahvistavat uudelleen, keväällä 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 20 päivänä maaliskuuta 2005 antaman selvityksen mukaisesti, että ne ovat sitoutuneita soveltamaan perustamissopimusta ja vakaus- ja kasvusopimusta tehokkaasti ja oikea-aikaisesti vertaistuen ja vertaispaineen avulla sekä toimimaan tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä talous- ja finanssipolitiikan valvontaprosessissa, jotta taattaisiin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen luotettavuus ja tehokkuus.

(4)

Asetusta (EY) N:o 1466/97 olisi muutettava, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon sovittu tehostaminen voidaan toteuttaa täysimääräisesti.

(5)

Vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoite sitoutua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, jonka mukaan rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Koska talous- ja finanssipolitiikat ovat unionissa heterogeenisiä, julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite olisi eriytettävä kunkin yksittäisen jäsenvaltion osalta niiden talous- ja budjettipoliittisten asemien monimuotoisuuden ja erilaisten kehityssuuntien sekä julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvan riskin huomioon ottamiseksi sekä odotettavissa olevia väestönkehitykseen liittyviä muutoksia ennakoiden. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite voi poiketa lähellä tasapainoa olevasta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta yksittäisissä jäsenvaltioissa. Euroalueella ja ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvissa jäsenvaltioissa tulisi näin ollen olemaan tietty vaihteluväli, jonka puitteissa määritetään maakohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat suhdannekorjattuja ja joista on vähennetty kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet.

(6)

Olisi saavutettava symmetrisempi lähestymistapa finanssipolitiikkaan koko syklin ajan tehostamalla talousarviota koskevaa kurinalaisuutta taloudellisesti hyvinä aikoina, jolloin tavoitteena on välttää myötäsyklisiä politiikkoja ja asteittain saavuttaa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida normaaleihin suhdannevaihteluihin ja pitää julkistalouden alijäämä alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä varmistaa nopea kehitys kohti kestävää julkista taloutta. Täten se antaisi finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti julkisille investoinneille.

(7)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä saavuttaneet julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästäkseen siihen suhdannekierron aikana. Saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa euroalueeseen tai ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vuotuiseen vähimmäissopeutukseen, suhdannekorjattuna ja poislukien kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet.

(8)

Sopimuksen kasvusuuntautuneen luonteen vahvistamiseksi sellaiset suuret rakenneuudistukset, joilla on suoria pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan lukien potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, olisi otettava huomioon määriteltäessä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niitä maita varten, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tätä tavoitetta, ja sallittaessa tilapäinen poikkeaminen tästä tavoitteesta niille maille, jotka ovat jo saavuttaneet sen. Jotta ei estettäisi sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamista, joilla kiistatta parannetaan julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari, koska nämä uudistukset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä uudistusten täytäntöönpanon aikana.

(9)

Neuvostolle asetettuja vakaus- ja lähentymisohjelmien tutkimista koskevat määräaikoja olisi pidennettävä, jotta kyseiset ohjelmat voitaisiin arvioida seikkaperäisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1466/97 seuraavasti:

1)

Lisätään otsake ja artikla seuraavasti:

”1 A JAKSO

JULKISTALOUDEN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET

2 a artikla

Kullakin jäsenvaltiolla on rahoitusasemaansa koskeva eriytetty keskipitkän aikavälin tavoite. Nämä maakohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet voivat poiketa vaaditusta lähellä tasapainoa olevasta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta. Niillä on taattava varmuusmarginaali suhteessa julkistalouden alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen; niillä on varmistettava nopea eteneminen kohti kestävää kehitystä ja siten annettava finanssipoliittista liikkumavaraa, ottaen erityisesti huomioon julkisten investointien tarve.

Nämä tekijät huomioon ottaen maakohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet määritellään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ja ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta ottamalla käyttöön tietty vaihteluväli, joka on suhdannekorjattuna ja kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet poislukien, – 1 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen tasapainossa olevaan tai ylijäämäiseen rahoitusasemaan

Jäsenvaltion julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta voidaan tarkistaa suuren rakenneuudistuksen täytäntöönpanon yhteydessä ja joka tapauksessa neljän vuoden välein.”

2)

Muutetaan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite ja sopeuttamisura, joka tähtää tavoitteeksi asetettuun julkistalouden ylijäämään/alijäämään, sekä julkistalouden velkasuhteen arvioitu kehitys,”.

b)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

yksityiskohtainen ja määrällinen arviointi budjetti- ja muista talouspoliittisista toimenpiteistä, joita toteutetaan ja/tai joita on ehdotettu ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien yksityiskohtainen kustannushyötyanalyysi suurista rakenneuudistuksista, joilla on välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan luettuna potentiaalisen kasvun paraneminen;”.

c)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”e)

soveltuvin osin, syyt poikkeamiselle vaaditusta sopeuttamisurasta, joka tähtää julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen.”.

3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta alakohdilla seuraavasti:

”1.   Komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana perustamissopimuksen 99 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa kyseisen jäsenvaltion esittämän julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen, arvioi, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset uskottavia, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeuttamisura asianmukainen ja ovatko toteutetut ja/tai ehdotetut toimenpiteet kyseisen sopeuttamisuran noudattamiseksi riittäviä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana.

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan vuosittain suhdannekorjattua rahoitusasemaansa, ja kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet poislukien, käyttämällä viitearvona 0,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, jolloin sopeutustoimia voidaan toteuttaa rajoitetummin taloudellisesti huonoina aikoina.

Kun neuvosto määrittelee julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole vielä saavuttaneet kyseistä tavoitetta, ja sallii niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo saavuttaneet kyseisen tavoitteen, poiketa tilapäisesti tästä tavoitteesta edellyttäen, että säilytetään riittävä varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon ja että rahoitusaseman odotetaan palaavan ohjelmakauden aikana julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, neuvosto ottaa huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanon, joilla on välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan lukien potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

Erityistä huomiota kiinnitetään eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari. Näitä uudistuksia toteuttavien jäsenvaltioiden sallitaan poiketa niiden julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeuttamisuralta tai itse keskipitkän aikavälin tavoitteesta siten, että poikkeama vastaa uudistuksesta julkisesti hallinnoidulle pilarille aiheutuvaa nettokustannusta, edellyttäen että poikkeama on tilapäinen ja että säilytetään asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon.”

b)

Korvataan 2 kohdassa olevat sanat ”kahden kuukauden” sanoilla ”kolmen kuukauden”.

4)

Muutetaan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite ja sopeuttamisura, joka tähtää tavoitteeksi asetettuun julkistalouden keskipitkän aikavälin ylijäämään/alijäämään, sekä julkistalouden velkasuhteen arvioitu kehitys; rahapolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteet; kyseisten tavoitteiden suhde hinta- ja valuuttakurssivakauteen,”.

b)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

yksityiskohtainen ja määrällinen arviointi budjetti- ja muista talouspoliittisista toimenpiteistä, joita toteutetaan ja/tai joita on ehdotettu ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien yksityiskohtainen kustannushyötyanalyysi suurista rakenneuudistuksista, joilla on välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan luettuna potentiaalisen kasvun paraneminen;”.

c)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”e)

soveltuvin osin, syyt poikkeamiselle vaaditusta sopeuttamisurasta, joka tähtää julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen.”.

5)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta alakohdilla seuraavasti:

”1.   Komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana perustamissopimuksen 99 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa kyseisen jäsenvaltion esittämän julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen, arvioi, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset uskottavia, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeuttamisura asianmukainen ja ovatko toteutetut ja/tai ehdotetut toimenpiteet kyseisen sopeuttamisuran noudattamiseksi riittäviä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana.

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa, neuvosto ottaa huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas sopeutustoimia voidaan toteuttaa rajoitetummin taloudellisesti huonoina aikoina. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio riittävään vuosittaiseen suhdannekorjattuun rahoitusasemansa parannukseen, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet poislukien, saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa, käyttämällä ohjeena 0,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kun neuvosto määrittelee julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole vielä saavuttaneet kyseistä tavoitetta, ja sallii niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo saavuttaneet kyseisen tavoitteen, poiketa tilapäisesti tästä tavoitteesta, edellyttäen että säilytetään riittävä varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon ja että rahoitusaseman odotetaan palaavan ohjelmakauden aikana julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, neuvosto ottaa huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanon, joilla on välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan lukien potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

Erityistä huomiota kiinnitetään eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari. Näitä uudistuksia toteuttavien jäsenvaltioiden sallitaan poiketa niiden julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeuttamisuralta tai itse keskipitkän aikavälin tavoitteesta siten, että poikkeama vastaa uudistuksesta julkisesti hallinnoidulle pilarille aiheutuvaa nettokustannusta, edellyttäen että poikkeama on tilapäinen ja että säilytetään asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon.”

b)

Korvataan 2 kohdassa olevat sanat ”kahden kuukauden” sanoilla ”kolmen kuukauden”.

6)

Viittaukset perustamissopimuksen 103 ja 109 c artiklaan korvataan asetuksessa viittauksilla 99 ja 114 artiklaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 27 päivänä kesäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER


(1)  EUVL C 144, 14.6.2005, s. 17.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston lausunto, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta 21 päivältä kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(4)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(5)  EYVL C 236, 2.8.1997, s. 1.

(6)  22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien liite 2.


Top