1)

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) – – 7 artiklan 1 kohtaa ja sen johdanto-osan 20. ja 24. perustelukappaletta, joiden mukaan] sopimukset on laadittava selvin ja ymmärrettävin ilmaisuin; kuluttajalle on tosiasiallisesti annettava tilaisuus tutkia kaikki ehdot, ja epäselvässä tapauksessa on kuluttajalle suotuisimman tulkinnan oltava etusijalla [ja] jäsenvaltioiden tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla on oltava käytettävissään riittävät ja tehokkaat keinot kuluttajasopimusten kohtuuttomien ehtojen soveltamisen lopettamiseksi, luettuna yhdessä kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (2) – – 10 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä johdanto-osan 31 perustelukappaleen kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin säännökselle ymmärrettynä niin, että siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin säännöksen mukaan yksipuolinen tuomio – – kulutusluoton takaisinmaksua – – koskevassa asiassa voidaan antaa myös silloin, kun kantaja ei ole esittänyt – – kulutusluottosopimusta – –, eikä näin ollen ole tutkittu sitä, sisältyykö kyseiseen sopimukseen mahdollisesti kohtuuttomia ehtoja, eikä ole tarkistettu, sisälsikö sopimus kaikki laissa vaaditut seikat, ja samalla edellytetään, että annettaessa yksipuolinen tuomio nojataan ainoastaan kantajan tosiseikkoja koskeviin väitteisiin tarkastelematta näyttöä tässä säännöksessä tarkoitettujen ”perusteltujen epäilysten” valossa? Vai onko unionin tuomioistuimen 1.10.2015 antaman tuomion ERSTE Bank Hungary v. Attila Sugár (C–32/14, EU:C:2015:637, 62 kohta), 10.9.2014 antaman tuomion Kušionova v. SMART Capital (C-34/13, EU:C:2014:2189, 56 kohta) ja 6.10.2009 antaman tuomion Asturcom Telecomunicaciones v. Cristina Rodríguez Nogueira (C-40/08, EU:C:2009:615, 47 kohta) perusteella sallittu sellainen siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin tulkinta, että yksipuolinen tuomio voidaan antaa sellaisessa [kulutusluoton takaisinmaksua] koskevassa asiassa – –, jossa kantaja ei ole liittänyt kanteeseen sopimusta, ja näin ollen tutkimatta sitä, sisältyykö kyseiseen sopimukseen mahdollisesti kohtuuttomia ehtoja, ja tarkistamatta, sisälsikö sopimus kaikki laissa vaaditut seikat, nojautuen ainoastaan kantajan tosiseikoista esittämiin väitteisiin?

2)

Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY – – 7 artiklan 1 kohtaa ja sen johdanto-osan [20. ja 24. perustelukappaletta, joiden mukaan] sopimukset on laadittava selvin ja ymmärrettävin ilmaisuin; kuluttajalle on tosiasiallisesti annettava tilaisuus tutkia kaikki ehdot, ja epäselvässä tapauksessa on kuluttajalle suotuisimman tulkinnan oltava etusijalla [ja] jäsenvaltioiden tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla on oltava käytettävissään riittävät ja tehokkaat keinot kuluttajasopimusten kohtuuttomien ehtojen soveltamisen lopettamiseksi, luettuna yhdessä kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY – – 10 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä johdanto-osan 31 perustelukappaleen kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin säännökselle ymmärrettynä niin, että siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin säännöksen mukaan yksipuolinen tuomio – – kulutusluoton takaisinmaksua – – koskevassa asiassa voidaan antaa myös silloin, kun kantaja ei ole esittänyt – – kulutusluottosopimusta – –, eikä näin ollen ole tutkittu, sisältyykö kyseiseen sopimukseen mahdollisesti kohtuuttomia ehtoja, eikä ole tarkistettu, sisälsikö sopimus kaikki laissa vaaditut seikat ja samalla edellytetään, että annettaessa yksipuolinen tuomio nojataan ainoastaan kantajan tosiseikkoja koskeviin väitteisiin tarkastelematta näyttöä tässä säännöksessä tarkoitettujen ”perusteltujen epäilysten” valossa? Vai onko unionin tuomioistuimen 1.10.2015 antaman tuomion ERSTE Bank Hungary v. Attila Sugár (C–32/14, EU:C:2015:637, 62 kohta), 10.9.2014 antaman tuomion Kušionova v. SMART Capital (C-34/13, EU:C:2014:2189, 56 kohta) ja 6.10.2009 antaman tuomion Asturcom Telecomunicaciones v. Cristina Rodríguez Nogueira (C-40/08, EU:C:2009:615, 47 kohta) perusteella sallittu sellainen siviiliprosessilain 339 §:n 2 momentin tulkinta, että yksipuolinen tuomio voidaan antaa [kulutusluoton takaisinmaksua] koskevassa asiassa – – tutkimatta sitä, sisältyykö kantajan esittämään ja kanteeseen liittämään sopimukseen mahdollisesti kohtuuttomia ehtoja, sekä tarkistamatta, sisälsikö sopimus kaikki laissa vaaditut seikat, nojautuen ainoastaan kantajan tosiseikoista esittämiin väitteisiin?