26.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/30

—

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP (1) liitteessä olevan B osan 5 kohta ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 (2) liitteessä VIII olevan B osan 5 kohta sekä neuvoston 28.10.2010 päivättyyn kirjeeseen sisältyvä päätös on kumottava

—

on katsottava, että 26.10.2010 annetun neuvoston päätöksen (3) 20 artiklan 1 kohdan b alakohta ja neuvoston asetuksen (EY) (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a alakohta ovat lainvastaisia eikä niitä sovelleta kantajaan

—

neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä SEU 40 artiklaa on rikottu, mikä merkitsee olennaisen menettelymääräyksen rikkomista, koska

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan unionin lainsäätäjä teki virheen valitessaan oikeusperustaa riidanalaiselle päätökselle ja asetukselle, koska pakotteita määrättiin kantajalle ja siihen liittyville yrityksille, jotka ovat oikeushenkilöitä ja ei-valtiollisia yksiköitä, joita YK:n turvallisuusneuvosto ei ole merkinnyt luetteloon. Kantaja väittää tähän liittyen seuraavaa:

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös ja asetus annettiin yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti, koska samantyyppisiä päätöksiä annettiin toisen oikeusperustan, esimerkiksi SEUT 75 artiklan, nojalla ja siis puitteissa, joihin kuuluu oikeudellisia takeita, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet, toisin kuin kantajaa koskevissa riidanalaisissa toimissa.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen toimet toteutettiin kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti sen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukaten, koska

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisilla toimilla loukataan hyvän hallinnon ja luottamuksensuojan periaatteita neljännessä kanneperusteessa esitetyistä syistä.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan neuvosto ei antanut tiedoksi päätöstään ja syitä luetteloon merkitsemiseen asetuksen N:o 961/2010 36 artiklan 3 kohdan ja 36 artiklan 4 kohdan vastaisesti; tässä säädetään päätöksen uudelleen tarkastelusta, jos huomautuksia esitetään.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP soveltamisessa kantajaan syyllistyttiin ilmeiseen tulkintavirheeseen ja harkintavallan väärinkäyttöön, koska neuvosto tulkitsi virheellisesti 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun se katsoi, että kantajan toiminta, joka kuvataan riidanalaisissa toimissa, täyttää vaatimukset, joita edellytetään, jotta toimintaa pidetään sellaisena, että siitä on määrättävä pakotteita.

8)

Kahdeksas kanneperuste, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta ja omistusoikeutta koskevaan periaatetta on loukattu, koska neuvosto ei ottanut huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, jonka tulisi merkitä sitä, että 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta.