26.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/18

—

unionin yleisen tuomioistuimen antama tuomio on kumottava, kuten tässä valituksessa vaaditaan

—

asia on ratkaistava lopullisesti ja päätös on kumottava tai sakon määrää on joka tapauksessa alennettava tai vaihtoehtoisesti, jos unionin tuomioistuin ei itse päätä ratkaista asiaa, asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen asian ratkaisemiseksi unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti

—

jos oikeudenkäyntikuluista ei päätetä myöhemmin, Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

i)

Oikeudellinen virhe valvonnassa, jota unionin yleinen tuomioistuin harjoitti arvioidessaan Euroopan komission toteamusta kilpailunvastaisesta pyrkimyksestä sulkea markkinat: kun unionin yleinen tuomioistuin edellytti ainoastaan, että Euroopan komissio ei saisi salata asiakirjoja, se katsoi implisiittisesti, ettei sillä ollut tarvetta valvoa laajasti EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan (nykyään SEUT 102 artikla) soveltamisesta tehtyä Euroopan komission päätöstä, eikä se siis noudattanut suppean valvonnan vaatimuksia siitä, että Euroopan komission esittämät todisteet ovat paikkansapitäviä, luotettavia, yhtäläisiä ja täydellisiä ja niillä voidaan näyttää toteen niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

ii)

Oikeudellinen virhe sekä riittävien ja asianmukaisten perustelujen puuttuminen siltä osin kuin on kyse siitä kokonaiskysynnän osuudesta, joka sopimusten oli katettava, jotta niitä voitiin pitää väärinkäyttönä. Tuomiossa vain käytetään epämääräisiä ja perustelemattomia ilmaisuja kuvaamaan kysynnän suljettua osuutta, vaikka siinä olisi pitänyt edellyttää selkeää näyttöä siitä, että tietynasteinen kysynnän sulkeminen oli väärinkäyttöä, ja siinä olisi pitänyt esittää tältä osin riittävät ja asianmukaiset perustelut.

iii)

Menettelyvirhe ja oikeudellinen virhe taannehtivia alennuksia tutkittaessa: unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi väärin eikä näin ollen ottanut asianmukaisesti huomioon valittajien esittämiä väitteitä taannehtivista alennuksista. Unionin yleinen tuomioistuin teki lisäksi oikeudellisen virheen, koska se ei edellyttänyt Euroopan komissiota näyttämään toteen, että valittajien soveltamat taannehtivat alennukset johtivat kustannuksia alhaisempaan hinnoitteluun.

iv)

Oikeudellinen virhe ja asianmukaisten perustelujen puuttuminen ratkaistaessa sitä, voitiinko sopimuksia, joiden osalta valittajat on nimetty ensisijaisiksi, pääasiallisiksi tai tärkeimmiksi toimittajiksi, pitää yksinoikeussopimuksina, koska unionin yleinen tuomioistuin ei tarkastellut eikä todennut sitä, oliko kaikissa kysymyksessä olevissa sopimuksissa kannustimia tehdä hankinnat yksinomaan valittajilta, sen jälkeen, kun se oli hylännyt valittajien väitteen, jonka mukaan sen olisi otettava arvioinnissaan huomioon se, olivatko sopimukset kansallisen oikeuden mukaan sitovia yksinoikeussopimuksia, ja

v)

sakon valvonnassa tehty oikeudellinen virhe, joka liittyy yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tulkitsemiseen ja soveltamiseen: unionin yleinen tuomioistuin ei asianmukaisesti soveltanut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se ei tarkastellut sitä, oliko sakkojen yleinen taso noussut, kun se päätti, että valittajien sakko ei ollut syrjivä.