EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32011D0877
2011/877/EU: Commission Implementing Decision of 19 December 2011 establishing harmonised efficiency reference values for separate production of electricity and heat in application of Directive 2004/8/EC of the European Parliament and of the Council and repealing Commission Decision 2007/74/EC (notified under document C(2011) 9523)
2011/877/EU: Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011 , sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi ja komission päätöksen 2007/74/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 9523)
2011/877/EU: Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011 , sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi ja komission päätöksen 2007/74/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 9523)
EUVL L 343, 23.12.2011, p. 91–96
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(HR)
No longer in force, Date of end of validity: 19/12/2015; Kumoaja 32015R2402
23.12.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 343/91 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2011,
sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi ja komission päätöksen 2007/74/EY kumoamisesta
(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 9523)
(2011/877/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2004/8/EY mukaisesti komissio vahvisti päätöksellä 2007/74/EY (2) sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot, jotka sisältävät asiaankuuluvien tekijöiden, kuten rakentamisvuoden ja polttoainetyyppien, mukaan eriytettyjen viitearvojen matriisin. |
(2) |
Komission on tarkistettava sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja ensimmäisen kerran 21 päivänä helmikuuta 2011 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi teknologisen kehityksen ja energialähteiden jakautumisessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. |
(3) |
Komissio on tarkastellut uudelleen sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotka koskevat operatiivista käyttöä todellisissa olosuhteissa. Parhaan saatavilla olevan ja taloudellisesti perusteltavissa olevan teknologian kehitys uudelleentarkastelun kattamana ajanjaksona 2006–2011 osoittaa, että sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen osalta päätöksessä 2007/74/EY tehtyä erottelua yhteistuotantolaitoksen rakentamisvuoden mukaan ei tulisi enää soveltaa laitoksiin, jotka on rakennettu 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Sen sijaan vuonna 2005 tai sitä ennen rakennettuihin laitoksiin olisi edelleen sovellettava rakentamisvuoden mukaan vaihtelevia viitearvoja, jotta voidaan ottaa huomioon parhaassa saatavilla olevassa ja taloudellisesti perusteltavissa olevassa teknologiassa havaittu kehitys. Lisäksi uudelleentarkastelussa todettiin tuoreiden kokemusten ja analyysin perusteella, että ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia olisi sovellettava edelleen. Myös verkossa vältettyjä häviöitä koskevien korjauskertoimien soveltamista olisi jatkettava, koska verkkohäviöt eivät ole muuttuneet viime vuosina. Verkossa vältettyjä häviöitä koskevia korjauskertoimia olisi sovellettava myös puupolttoaineita ja biokaasua käyttäviin laitoksiin. |
(4) |
Uudelleentarkastelussa ei ole saatu näyttöä siitä, että kattiloiden energiatehokkuus olisi muuttunut tarkasteluna ajanjaksona, mistä syystä lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen ei pitäisi riippua rakentamisvuodesta. Ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia ei tarvita, koska ilman lämpötila ei vaikuta merkittävästi polttoaineeseen perustuvan lämmöntuotannon termodynamiikkaan. Myöskään verkoissa tapahtuvia lämpöhäviöitä koskevia korjauskertoimia ei tarvita, koska lämpö käytetään aina tuotantolaitoksen lähellä. |
(5) |
On tarpeen varmistaa vakaat olosuhteet yhteistuotantoon tehtäville investoinneille sekä investoijien luottamuksen jatkuminen. Tämän vuoksi on asianmukaista jatkaa sähkön ja lämmön nykyisten yhdenmukaistettujen viitearvojen soveltamista myös vuosina 2012–2015. |
(6) |
Todellisissa olosuhteissa operatiivisessa käytössä saadut tiedot eivät osoita tilastollisesti merkittävää parannusta alan viimeisintä kehitystä edustavien laitosten tosiasiallisessa suorituskyvyssä tarkasteltuna ajanjaksona. Siksi päätöksessä 2007/74/EY vuosille 2006–2011 vahvistettujen viitearvojen soveltamista olisi jatkettava myös vuosina 2012–2015. |
(7) |
Uudelleentarkastelu vahvisti, että nykyiset ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet ja verkossa vältettyjä häviöitä koskevat korjauskertoimet ovat edelleen käypiä. |
(8) |
Yksien viitearvojen käyttö koko ajanjaksona ja ilmastoeroihin ja verkkohäviöihin liittyvistä korjauskertomista luopuminen vahvistettiin myös lämmöntuotannon osalta. |
(9) |
Kun otetaan huomioon direktiivin 2004/8/EY päätavoite eli yhteistuotannon edistäminen energian säästämiseksi, olisi tarjottava kannustin vanhempien yhteistuotantoyksiköiden nykyaikaistamiseksi, jotta niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. Tämän vuoksi yhteistuotantoyksikköön sovellettavia sähköntuotannon hyötysuhteen viitearvoja olisi korotettava yhdennestätoista vuodesta sen rakennusvuoden jälkeen. |
(10) |
Tämä lähestymistapa on johdonmukainen sen vaatimuksen kanssa, että yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen olisi perustuttava direktiivin 2004/8/EY liitteessä III olevassa f kohdassa mainittuihin periaatteisiin. |
(11) |
Olisi vahvistettava tarkistetut sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot. Päätös 2007/74/EY olisi sen vuoksi kumottava. |
(12) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat yhteistuotantoa käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen vahvistaminen
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot esitetään liitteessä I ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot liitteessä II.
2 artikla
Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen
1. Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä I esitettyjä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan 10 vuoden ajan yhteistuotantoyksikön rakentamisesta.
2. Alkaen yhdennestätoista vuodesta yhteistuotantoyksikön rakentamisesta jäsenvaltioiden on sovellettava yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, joita 1 kohdan nojalla sovelletaan 10 vuotta vanhaan yhteistuotantoyksikköön. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan vuoden ajan.
3. Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuodella tarkoitetaan sitä kalenterivuotta, jona sähköntuotanto aloitetaan.
3 artikla
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen korjauskertoimet
1. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III olevassa a kohdassa esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin kussakin jäsenvaltiossa.
Jos viralliset säätiedot osoittavat, että tietyn jäsenvaltion alueella ilman vuotuisessa lämpötilassa on viiden celsiusasteen tai sitä suurempia eroja, kyseinen jäsenvaltio voi asiasta komissiolle ilmoitettuaan käyttää useita ilmastovyöhykkeitä ensimmäisen kohdan soveltamiseksi ja soveltaa tällöin liitteessä III olevassa b kohdassa esitettyä menetelmää.
2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi verkossa vältettyihin häviöihin.
3. Kun jäsenvaltiot soveltavat sekä liitteessä III olevassa a kohdassa että liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia, niiden on sovellettava liitteessä III olevaa a kohtaa ennen liitteen IV soveltamista.
4 artikla
Yhteistuotantoyksikön nykyaikaistaminen
Jos olemassa oleva yhteistuotantoyksikkö nykyaikaistetaan ja nykyaikaistamisen investointikustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yhteistuotantoyksikön investointikustannuksista, 2 artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotena pidetään sitä kalenterivuotta, jona nykyaikaistetun yhteistuotantoyksikön sähköntuotanto aloitetaan.
5 artikla
Polttoaineseos
Jos yhteistuotantoyksikössä käytetään useampaa kuin yhtä polttoainetta, erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan suhteessa eri polttoaineiden energiapanoksen painotettuun keskiarvoon.
6 artikla
Kumoaminen
Kumotaan päätös 2007/74/EY.
7 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2011.
Komission puolesta
Günther OETTINGER
Komission jäsen
(1) EUVL 52, 21.2.2004, s. 50.
(2) EUVL 32, 6.2.2007, s. 183.
LIITE I
Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot (1 artiklassa tarkoitetut)
Taulukossa esitetyt sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakio-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).
|
Rakennusvuosi: Polttoaine |
2001 ja sitä ennen |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006–2011 |
2012–2015 |
Kiinteät |
Kivihiili / koksi |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
44,2 |
Ruskohiili / ruskohiilibriketit |
40,3 |
40,7 |
41,1 |
41,4 |
41,6 |
41,8 |
41,8 |
|
Turve/ turvebriketit |
38,1 |
38,4 |
38,6 |
38,8 |
38,9 |
39,0 |
39,0 |
|
Puupolttoaineet |
30,4 |
31,1 |
31,7 |
32,2 |
32,6 |
33,0 |
33,0 |
|
Maatalouden tuottama biomassa |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
25,0 |
|
Biohajoava (yhdyskunta-)jäte |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
25,0 |
|
Uusiutumaton (yhdyskunta- ja teollisuus-)jäte |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
25,0 |
|
Öljyliuske |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
38,9 |
39,0 |
39,0 |
|
Nestemäiset |
Öljy (kaasuöljy + raskas polttoöljy), nestekaasu |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
44,2 |
Biopolttoaineet |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
44,2 |
|
Biohajoava jäte |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
25,0 |
|
Uusiutumaton jäte |
23,1 |
23,5 |
24,0 |
24,4 |
24,7 |
25,0 |
25,0 |
|
Kaasumaiset |
Maakaasu |
51,7 |
51,9 |
52,1 |
52,3 |
52,4 |
52,5 |
52,5 |
Jalostamokaasu / vety |
42,7 |
43,1 |
43,5 |
43,8 |
44,0 |
44,2 |
44,2 |
|
Biokaasu |
40,1 |
40,6 |
41,0 |
41,4 |
41,7 |
42,0 |
42,0 |
|
Koksauskaasu, masuunikaasu, muut jätekaasut, talteen otettu jätelämpö |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
35 |
LIITE II
Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot (1 artiklassa tarkoitetut)
Taulukossa esitetyt lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakio-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).
|
Polttoaine |
Höyry/kuuma vesi |
Pakokaasujen suora käyttö (1) |
Kiinteät |
Kivihiili / koksi |
88 |
80 |
Ruskohiili / ruskohiilibriketit |
86 |
78 |
|
Turve/ turvebriketit |
86 |
78 |
|
Puupolttoaineet |
86 |
78 |
|
Maatalouden tuottama biomassa |
80 |
72 |
|
Biohajoava (yhdyskunta-)jäte |
80 |
72 |
|
Uusiutumaton (yhdyskunta- ja teollisuus-)jäte |
80 |
72 |
|
Öljyliuske |
86 |
78 |
|
Nestemäiset |
Öljy (kaasuöljy + raskas polttoöljy), nestekaasu |
89 |
81 |
Biopolttoaineet |
89 |
81 |
|
Biohajoava jäte |
80 |
72 |
|
Uusiutumaton jäte |
80 |
72 |
|
Kaasumaiset |
Maakaasu |
90 |
82 |
Jalostamokaasu / vety |
89 |
81 |
|
Biokaasu |
70 |
62 |
|
Koksauskaasu, masuunikaasu, muut jätekaasut, talteen otettu jätelämpö |
80 |
72 |
(1) Jos lämpötila on 250 °C tai sitä korkeampi, on käytettävä suoran lämmönkäytön arvoja.
LIITE III
Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet sekä menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi (3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)
a) Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet
Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus perustuu tietyn jäsenvaltion vuosittaisen keskilämpötilan ja ISO-standardin mukaisten vakio-olosuhteiden (15 °C) väliseen eroon.
Korjaus on seuraava:
i) |
hyötysuhteen alentaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n ylittävää astetta kohti; |
ii) |
hyötysuhteen korottaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n alittavaa astetta kohti. |
Esimerkki:
Jos vuosittainen keskilämpötila jäsenvaltiossa on 10 °C, kyseisessä jäsenvaltiossa olevan yhteistuotantoyksikön viitearvoa on korotettava 0,5 prosenttiyksiköllä.
b) Menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi
Kunkin ilmastovyöhykkeen rajat muodostuvat (kokonaisina celsiusasteina ilmaistuista) vuotuisen keskilämpötilan lämpökäyristä, joiden ero on vähintään 4 °C. Vierekkäisten ilmastovyöhykkeiden ilman vuotuisen keskilämpötilan eron on oltava vähintään 4 °C.
Esimerkki:
Tietyssä jäsenvaltiossa ilman vuotuinen keskilämpötila paikassa A on 12 °C ja paikassa B 6 °C. Ero on yli 5 °C. Jäsenvaltio voi nyt määrittää kaksi ilmastovyöhykettä, joita erottaa 9 °C:n lämpökäyrä. Näin muodostuu 9 °C:n ja 13 °C:n lämpökäyrien väliin yksi ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 11 °C, ja 5 °C:n ja 9 °C:n lämpökäyrien väliin toinen ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 7 °C.
LIITE IV
Verkossa vältettyjä häviöitä koskevat korjauskertoimet sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi (3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut)
Jännite |
Verkkoon siirretty sähkö |
Paikalla käytetty sähkö |
> 200 kV |
1 |
0,985 |
100–200 kV |
0,985 |
0,965 |
50–100 kV |
0,965 |
0,945 |
0,4–50 kV |
0,945 |
0,925 |
< 0,4 kV |
0,925 |
0,860 |
Esimerkki:
100 kWel:n yhteistuotantoyksikkö, jossa on maakaasulla toimiva mäntämoottori, tuottaa 380 V:n sähköä. Tästä sähköstä 85 prosenttia menee omaan käyttöön ja 15 prosenttia siirretään verkkoon. Laitos rakennettiin vuonna 1999. Vuosittainen ilman lämpötila on 15 °C (joten ilmastoon liittyvää korjausta ei tarvita).
Tämän päätöksen 2 artiklan mukaan yli 10 vuoden ikäisiin yhteistuotantoyksikköihin olisi sovellettava 10 vuoden ikäisen yksikön viitearvoja. Tämän päätöksen liitteen I mukaan vuonna 1999 rakennetun maakaasua käyttävän yhteistuotantoyksikön, jota ei ole nykyaikaistettu, vuonna 2011 sovellettava yhdenmukaistettu hyötysuhteen viitearvo on vuoden 2001 viitearvo eli 51,7 %. Verkossa tapahtuvaan häviöön liittyvän korjauksen jälkeen sähkön erillisen tuotannon hyötysuhteen viitearvo tässä yhteistuotantoyksikössä olisi (perustuen tässä liitteessä esitettyjen tekijöiden painotettuun keskiarvoon):
Ref Εη = 51,7 % * (0,860 * 85 % + 0,925 * 15 %) = 45,0 %