—

kumoamaan valtiontuesta SA.24221 (2011/C) (ex 2011/NN), jonka Itävalta on toteuttanut Klagenfurtin lentoaseman, Ryanairin ja muiden lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden hyväksi, 11.11.2016 annetun komission päätöksen (EU) 2018/628 (EUVL 2018, L 107, s. 1) 7 ja 8 artiklan sekä 9, 10 ja 11 artiklan siltä osin kuin ne liittyvät 7 ja 8 artiklaan

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Päätös on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan vastainen ja siinä loukataan hyvän hallinnon periaatetta ja kantajan puolustautumisoikeuksia, koska komissio ei ole antanut kantajan tutustua tutkinta-asiakirjoihin eikä antanut kantajalle tilaisuutta puolustautua asianmukaisesti.

2)

Päätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, koska komissio ei ole osoittanut, että kantaja olisi saanut valikoivaa etua.

3)

Päätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, koska komissio on markkinataloussijoittajaperiaatetta soveltaessaan ylittänyt harkintavaltansa menettelyä koskevien sääntöjen kannalta.

Tältä osin kantaja katsoo, että komissio on tehnyt menettelyvirheen soveltaessaan arvioinnissaan lentoliikenteen vuoden 2014 suuntaviivojen mukaisia tiukkoja arviointiperusteita, vaikka asiassa merkitykselliset tosiseikat ajoittuvat aikaisemmille vuosille 2003–2009.

4)

Päätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, koska komissio on markkinataloussijoittajaperiaatetta soveltaessaan ylittänyt harkintavaltansa tosiseikkojen riittämättömän selvittämisen vuoksi.

Tältä osin kantaja vetoaa siihen, että komissio on oikeudettomasti katsonut, että siitä, ettei kantajan kanssa tehdyistä sopimuksista ole olemassa kattavaa liiketoimintasuunnitelmaa, seuraa, ettei Klagenfurtin lentoasemaa varten ole olemassa kannattavuusstrategiaa, sekä tehnyt ratkaisussa keskenään ilmeisessä ristiriidassa olevia toteamuksia tosiseikoista, jotka koskevat Klagenfurtin lentoaseman pitkän aikavälin kannattavuusstrategiaa.

5)

Päätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, koska komissio on markkinataloussijoittajaperiaatetta soveltaessaan ylittänyt harkintavaltansa tosiseikkojen riittämättömän selvittämisen vuoksi laatiessaan jälkikäteen oman ex ante –kannattavuusanalyysinsä.

Tältä osin kantaja väittää, että komissio on tehnyt arviointivirheen jättäessään ottamatta huomioon lentoaseman tuloina Klagenfurtin lentoasemalle valtiontukisäännöstön mukaisesti myönnetyt avustukset sen markkinointitoiminnan rahoittamiseen. Lisäksi komissio ei ole riittävästi selvittänyt kantajan tuottamien suoritteiden markkina-arvoa eikä ottanut sitä huomioon ratkaisussa, vaikka kyse on kantajan markkinahintaisista suoritteista.

6)

Päätös on SEUT 107 artiklan 3 kohdan vastainen, koska komissio on menetellyt virheellisesti käyttäessään tuen oikeutusta arvioidessaan suhteettoman ankaria arviointiperusteita, jotka eivät vastaa sen noudattamaa soveltamiskäytäntöä markkinointisopimuksen tekemisen ajankohtana.

7)

Päätös on SEUT 107 artiklan 3 kohdan vastainen, koska komissio ei ole riittävästi selvittänyt väitettyjen tukien oikeuttamiseen liittyviä tosiseikkoja.

Tältä osin kantaja vetoaa siihen, että komissio on oikeudettomasti katsonut, että siitä, ettei kantajan kanssa tehdyistä sopimuksista ole olemassa kattavaa liiketoimintasuunnitelmaa, seuraa, ettei Klagenfurtin lentoasemaa varten ole olemassa kannattavuusstrategiaa, sekä tehnyt ratkaisussa keskenään ilmeisessä ristiriidassa olevia toteamuksia tosiseikoista, jotka koskevat Klagenfurtin lentoaseman pitkän aikavälin kannattavuusstrategiaa.