6.5.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 111/1

(1)

Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien kehittäminen ja tunnustaminen on keskeistä heidän yksilöllisen kehityksensä sekä Euroopan yhteisön kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Tällainen kehittäminen ja tunnustaminen helpottaisi työntekijöiden ja oppijoiden valtioiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja edistäisi kysynnän ja tarjonnan edellytysten täyttämistä Euroopan työmarkkinoilla. Sen vuoksi olisi edistettävä ja parannettava kaikkien ihmisten, myös epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden, pääsyä elinikäiseen oppimiseen ja siihen osallistumista sekä tutkintojen käyttöä kansallisella ja yhteisön tasolla.

(2)

Lissabonissa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että pätevyyksien selkeyttäminen on yksi päätekijöistä pyrittäessä mukauttamaan koulutusjärjestelmiä osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin yhteisössä. Lisäksi Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti lisäämään yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen alalla ja parantamaan avoimuutta ja tunnustamismenetelmiä ammatillisen koulutuksen alalla.

(3)

Elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) komissiota kehotettiin luomaan tiiviissä yhteistyössä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa puitteet todistusten tunnustamiselle koulutuksen alalla Bolognan prosessin tulosten perusteella ja edistämällä vastaavia toimia ammatillisen koulutuksen alalla.

(4)

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta vuosina 2004 ja 2006 hyväksytyissä neuvoston ja komission yhteisissä raporteissa korostettiin tarvetta kehittää eurooppalainen tutkintojen viitekehys.

(5)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien Kööpenhaminan prosessin yhteydessä 15 päivänä marraskuuta 2004 antamissa päätelmissä ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista pidettiin ensisijaisen tärkeänä sellaisen joustavan ja selkeän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kehittämistä, joka perustuu avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen ja muodostaa yhteiset vertailupuitteet koulutuksen alalla.

(6)

Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tulosten validointia olisi edistettävä epävirallisen ja arkioppimisen määrittämistä ja validointia koskevista Euroopan laajuisista periaatteista 28 päivänä toukokuuta 2004 tehtyjen neuvoston päätelmien mukaisesti.

(7)

Brysselissä maaliskuussa 2005 ja maaliskuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti tärkeänä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen hyväksymistä.

(8)

Tässä suosituksessa otetaan huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) 15 päivänä joulukuuta 2004 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY (5) sekä elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY (6).

(9)

Tämä suositus on yhdenmukainen niiden eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteiden ja koulutussyklien kuvausten kanssa, joista 45 Euroopan maan korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat Bergenissä 19 ja 20 päivänä toukokuuta 2005 osana Bolognan prosessia.

(10)

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta 23 ja 24 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä, eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa 15 päivänä helmikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/143/EY (7) sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardeissa ja -ohjeistoissa, joista korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit sopivat Bergenissä, annetaan yhteiset laadunvarmistuksen periaatteet, joiden on tarkoitus tukea eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanoa.

(11)

Tämä suositus ei vaikuta ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (8) soveltamiseen; kyseisessä direktiivissä vahvistetaan sekä asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten että muuttajien oikeudet ja velvollisuudet. Viittaus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoihin ei saisi vaikuttaa työmarkkinoille pääsyyn silloin, kun ammattipätevyys on tunnustettu direktiivin 2005/36/EY mukaisesti.

(12)

Tämän suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys, jonka avulla voidaan tarkastella vastaavuuksia yleissivistävän, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välillä. Tällä tavoin parannetaan kansalaisten eri jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti myönnettävien tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä. Kunkin tutkintotason olisi periaatteessa oltava saavutettavissa erilaisten koulutus- ja uravalintojen kautta. Lisäksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on tehdä toimialajärjestöille mahdolliseksi vahvistaa tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen väliset yhteydet ja tällä tavoin osoittaa kansainvälisten toimialakohtaisten tutkintojen yhteys kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Näin ollen tällä suosituksella osaltaan edistetään laajempia elinikäisen oppimisen tavoitteita ja lisätään työntekijöiden ja oppijoiden työllistettävyyttä, liikkuvuutta ja yhteiskuntaan integroitumista. Selkeät laadunvarmistuksen periaatteet ja tietojen vaihto tukevat sen täytäntöönpanoa, sillä ne auttavat rakentamaan keskinäistä luottamusta.

(13)

Tällä suosituksella olisi edistettävä koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, yhteyksien luomista koulutuksen ja työelämän välille sekä siltojen rakentamista virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välille, mikä johtaa myös kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten validointiin.

(14)

Tämä suositus ei korvaa eikä siinä määritellä kansallisia tutkintojärjestelmiä ja/tai tutkintoja. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä ei kuvata yksittäisiä tutkintoja tai yksittäisen henkilön pätevyyksiä, ja yksittäiset tutkinnot olisi määritettävä soveltuvalle eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolle asiaan liittyvien kansallisten tutkintojärjestelmien kautta.

(15)

Tämä suositus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sillä tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia helpottamalla edelleen niiden yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi sekä liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi, ottaen myös huomioon, että suositus ei ole sitova. Se olisi pantava täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän suosituksen tavoitetta eli sellaisen yhteisen viitekehyksen luomista, jonka avulla voidaan tarkastella vastaavuuksia eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välillä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä suosituksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1.

käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä välineenä, jolla voidaan vertailla eri tutkintojärjestelmien tutkintotasoja ja edistää sekä elinikäistä oppimista että yhtäläisiä mahdollisuuksia osaamisyhteiskunnassa samoin kuin Euroopan työmarkkinoiden syvempää yhdentymistä siten, että samalla kunnioitetaan kansallisten koulutusjärjestelmien rikasta monimuotoisuutta;

2.

kuvailevat vuoteen 2010 mennessä vastaavuudet kansallisten tutkintojärjestelmiensä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä erityisesti viittaamalla kansallisissa tutkintotasoissa selkeällä tavalla liitteessä II esitettyihin tasoihin ja tarvittaessa kehittämällä kansallisia tutkintojen viitekehyksiä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti;

3.

toteuttavat tarvittaessa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuoteen 2012 mennessä kaikissa toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa, todistuksissa ja Europass-asiakirjoissa on kansallisten tutkintojärjestelmien mukainen selkeä maininta vastaavasta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasosta;

4.

noudattavat oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa sekä edistävät epävirallisen ja arkioppimisen validointia 28 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä sovittujen yhteisten Euroopan laajuisten periaatteiden mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota kansalaisiin, jotka todennäköisimmin joutuvat työttömiksi tai epävarmaan työsuhteeseen ja joiden elinikäistä oppimista ja työmarkkinoille pääsyä tällainen lähestymistapa saattaisi edistää;

5.

edistävät ja soveltavat liitteessä III esitettyjä koulutuksen laadunvarmistuksen periaatteita kuvaillessaan kansallisten tutkintojärjestelmien mukaisia korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tutkintoja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaan;

6.

nimeävät jäsenvaltioiden kulloisiinkin rakenteisiin ja vaatimuksiin kytkeytyviä kansallisia koordinointipisteitä tukemaan ja, yhdessä muiden asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten kanssa, ohjaamaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita, näiden suhteiden laadun ja avoimuuden edistämiseksi.

Kansallisten koordinointipisteiden tehtäviin olisi kuuluttava:

1.

tukea jäsenvaltioita edellä esitettyjen toimien toteutuksessa ja kansainvälisiä toimialajärjestöjä tässä suosituksessa esitetyn eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasojen ja periaatteiden käytössä erityisesti helpottamalla yhteistyötä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja testausta (muun muassa vapaaehtoisten vertaistarkastelujen ja yhteisön ohjelmien mukaisten pilottihankkeiden avulla), käynnistämällä tiedotustoimia ja konsultaatioita sosiaalisen vuoropuhelun komiteoiden kanssa sekä kehittämällä tuki- ja ohjausmateriaalia;

2.

perustaa viimeistään 23 päivänä huhtikuuta 2009 eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä (joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja johon eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät tarvittaessa osallistuvat), joka vastaa tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisten vastaavuuksien kuvailuprosessin yleisestä johdonmukaisuudesta ja sen selkeyden edistämisestä;

3.

arvioida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia, muun muassa neuvoa-antavan ryhmän tehtävänkuvaa ja toiminnan kestoa, ja antaa viimeistään 23 päivänä huhtikuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen, joihin tarvittaessa kuuluu tämän suosituksen uudelleentarkastelu ja tarkistaminen;

4.

edistää eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja nykyisten tai tulevien korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen eurooppalaisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmien välisiä tiiviitä yhteyksiä kansalaisten liikkuvuuden parantamiseksi ja oppimistulosten tunnustamisen helpottamiseksi.