LIITE

EUROOPAN UNIONIN JA ARMENIAN KUMPPANUUDEN PAINOPISTEET

I   TAUSTAA

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jäljempänä ’kumppanuus- ja yhteistyösopimus’, allekirjoitettiin 22. huhtikuuta 1996, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999. EU ja sen jäsenvaltiot sekä Armenia ovat 27. helmikuuta 2017 saattaneet päätökseen neuvottelut kokonaisvaltaisesta ja laajennetusta kumppanuussopimuksesta, jonka tekstiä viimeistellään parhaillaan allekirjoittamista varten. EU:n ja Armenian kumppanuuden painopisteiden avulla pyritään helpottamaan kumppaneiden yhteistyön toteutusta, myös uuden sopimuksen osalta. Kumppanuuden painopisteiden avulla pyritään lujittamaan EU:n ja Armenian suhdetta ja edistämään yleismaailmallisia arvoja ja vakautta, selviytymiskykyä, turvallisuutta ja vaurautta demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, kestävän talouskasvun ja avoimuuden pohjalta. Painopisteet ovat Armenian tasavallan ja EU:n vahvistamien ensisijaisten tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistuksen (1) yhteydessä asetetut prioriteetit. Kumppanuuden painopisteet perustuvat yhteisen omistajuuden ja eriyttämisen periaatteille sekä itäisen kumppanuuden Riian huippukokouksessa vuonna 2015 hyväksytyille neljälle periaatteelle (2), jotka kumpikin osapuoli vahvisti viimeisimmässä EU:n ja itäisten kumppanimaiden ulkoministerikokouksessa toukokuussa 2016 tulevan toiminnan ohjenuoraksi. Kumppanuuden painopisteet ovat myös vuoteen 2030 mennessä saavutettavien kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan vuoden 2015 Pariisin sopimuksen mukaisia, ja ne vastaavat talouden ja ympäristön kestävyyttä sekä sosiaalista kestävyyttä ja ilmastonmuutosta koskevia osapuolten sitoumuksia.

EU:lla ja Armenialla on yhteisiä etuja ja arvoja, erityisesti koska Armenia on sitoutunut taloudellisiin ja poliittisiin uudistuksiin sekä alueelliseen yhteistyöhön, myös itäisen kumppanuuden puitteissa. Uusi kokonaisvaltainen sopimus uudistaa ja muokkaa kahdenvälisten suhteiden oikeusperustaa, ja nyt olisi tartuttava tilaisuuteen lujittaa EU:n ja Armenian suhteita myös sopimalla kumppanuuden painopisteistä. Uusi kokonaisvaltainen kehys ja ensisijaiset yhteistyöalat perustuvat yhteisen edun mukaiseen suhteiden lujittamiseen ottaen samalla huomioon EU:n ja Armenian muut kansainväliset sitoumukset.

Kumppanuuden painopisteiden lähtökohtana on aiempi hedelmällinen yhteistyö ENP:n toimintaohjelman toteuttamiseksi, ja ne korvaavat ENP:n toimintaohjelman. Kumppanuuden painopisteiden on tarkoitus vaikuttaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun kokousten ja eri alojen vuoropuhelujen, sellaisina kuin ne määritellään uudessa sopimuksessa, sisältöön. Uusi sopimus muodostaa myös kehyksen painopisteiden täytäntöönpanolle ja seurannalle.

Kumppanuuden painopisteet muodostavat myös perustan EU:n ja Armenian tulevalle rahoitusyhteistyölle ja ohjelmasuunnittelulle, erityisesti vuosiksi 2017–2020 laadittavalle yhdistetylle tukikehykselle Armeniaa varten.

II   PAINOPISTEET

Kumppanuuden painopisteet kuvastavat yhteisiä etuja, ja niissä keskitytään aloihin, joilla yhteistyöstä on hyötyä kummallekin osapuolelle. Armenia ja EU pyrkivät edelleen keskeisiin tavoitteisiinsa, jotka ovat alueellisen vakauden tukeminen yhteiseltä arvopohjalta ja luja sitoutuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Kansalaisyhteiskunta on merkittävä toimija itäisessä kumppanuudessa, ja EU ja Armenia aikovat edelleen helpottaa sen osallistumista näiden painopisteiden täytäntöönpanoon. Taloudellinen yhteistyö kestävän kasvun aikaansaamiseksi on ala, jolla yhteinen etu on vahva ja jolla osapuolet aikovat kartoittaa kaikki mahdollisuudet parantaa liiketoimintaympäristöä. Nopeampi ja osallistavampi kasvu edellyttää julkisten instituutioiden tarvittavan osaamisen ja henkilövoimavarojen lujittamista, hallinnon parantamista edelleen ja parempia infrastruktuuriyhteyksiä. Näiden kysymysten käsittely luo suotuisat olosuhteet yhteistyön lujittamiselle keskeisillä aloilla ja liikkuvuuden lisäämiselle sekä EU:n että Armenian kansalaisten hyödyksi. Painopisteet liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Jokaiseen painopistealaan sisältyy useita elementtejä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän monialaisen lähestymistavan mukaisesti. Tähän sisältyy aktiivinen osallistuminen yhdessä monenvälisillä yhteistyöfoorumeilla, mukaan lukien itäisen kumppanuuden puitteissa.

1.   Instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen

EU ja Armenia ovat sitoutuneet jatkamaan yhteistyötä tavoitteenaan edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja perusvapauksia. Ne tekevät yhteistyötä parantaakseen jatkuvasti Armenian julkishallintoa, hallintotapaa ja oikeuslaitosta, tehostaakseen korruption torjuntaa ja lujittaakseen kansalaisyhteiskuntaa. Sukupuolten tasa-arvo sekä ympäristö- ja sosiaalikysymykset valtavirtaistetaan kaikille aloille.

Keskeistä on näihin asioihin liittyvän lainsäädännön, mukaan lukien uuden perustuslain, täytäntöönpano ja soveltaminen. Vaaliuudistus, josta sovittiin syyskuussa 2016 muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositusten pohjalta, tulee voimaan 2. huhtikuuta 2017 järjestettävistä parlamenttivaaleista alkaen. Osapuolet pyrkivät myös edelleen kehittämään suotuisaa ympäristöä kansalaisyhteiskunnalle, työmarkkinajärjestöt mukaan lukien, ja sen osallistumiselle päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskuntaa on kuultu näiden kumppanuuden painopisteiden laadinnan yhteydessä, ja sillä on myös merkittävä rooli painopisteiden seurannassa.

Osapuolet tehostavat pyrkimyksiään uudistaa julkishallintoa, mukaan lukien paikallishallinto ja lainvalvonta. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeusvaltioperiaatteeseen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden edistämiseen, oikeussuojan saatavuuteen ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Uudistus alkaa strategisesta kehyksestä julkishallinnon uudistamista varten. Yhteistyön tavoitteena on lisätä hallinnon vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta muun muassa nykyaikaisen ja sukupuolisensitiivisen henkilöresurssien hallinnan ja sähköisen hallinnon (myös terveysalalla) laajan käytön avulla. Politiikan laadinnan ja arvioinnin on perustuttava selkeään tietopohjaan, jota saadaan muun muassa laadukkaista tilastopalveluista.

Korruption torjunta on keskeisellä sijalla hallinnon uudistamisessa ja Armenian toimissa oikeusvaltion vahvistamiseksi. Yhteistyössä keskitytään sekä vahvistamaan korruptiota torjuvia elimiä että tarkistamaan lainsäädäntöä, etenkin julkisten hankintojen järjestelmää, varallisuuden ilmoittamisjärjestelmää sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä sellaisten julkisten tehtävien hallinnointia, joihin liittyy suurimmat taloudelliset ja muut riskit (hankinnat, tulli, luvat), jotta voidaan taata korkeat eettiset normit ja välttää eturistiriidat. Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä EU:n ja Armenian taloudellisten etujen suojaamiseksi kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

Turvallisuusalan yhteistyöllä pyritään lisäämään turvallisuusalan toimijoiden vastuuvelvollisuutta ja puuttumaan yhteisiin huolenaiheisiin järjestäytyneen rikollisuuden, huumausaineiden ja terrorismin torjunnassa, mukaan lukien terrorismin rahoitus ja rahanpesu, kunnioittaen EU:n ja Armenian suhteita sääntelevien eri sopimusten määräyksiä oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta. Rajavalvonnan uudistamisen jatkaminen edistää sekä maan ja alueen turvallisuutta että talouskehitystä, koska se helpottaa laillista liikennettä. Osapuolet tekevät myös yhteistyötä rikollisten varojen takaisinperinnän alalla parantamalla Armenian oikeudellista kehystä ja perustamalla tätä tehtävää varten erillisen toimiston.

2.   Talouskehitys ja markkinamahdollisuudet

Osapuolten yhteisenä tavoitteena on Armenian kestävä ja osallistava taloudellinen kehittäminen. Kestävä kasvu edellyttää tervettä talouspolitiikkaa, jolla varmistetaan makrotalouden ja rahoitusalan vakaus. Siihen olisi sisällyttävä pysyvä sitoutuminen kestävään finanssipolitiikkaan niin, että turvataan pääoma- ja sosiaalimenot ja lujitetaan puskureita ulkoisia häiriöitä vastaan. Julkisessa varainhoidossa (joka on tärkeä tekijä sekä hallinnon ja demokratian että talouskehityksen kannalta) noudatetaan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen periaatteita. Pankkivalvontaa lujitetaan edelleen kansainvälisten normien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti rahoitusalan vakauden ja häiriönsietokyvyn lisäämiseksi. Tulojen keräämistä tehostavat tulli- ja verohallinnon nykyaikaistaminen ja uudistaminen, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja petostentorjunnan tehostaminen.

Liiketoimintaympäristön parantaminen on talouskehityksen perusedellytys. Tähän liittyen kiinnitetään erityistä huomiota hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen edelleen ja hallintokulujen pienentämiseen, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantamiseen terveillä ja monipuolisilla rahoitusmarkkinoilla sekä omistusoikeuksien suojan ja täytäntöönpanon parantamiseen. Vahvat liike-elämän tukiorganisaatiot ja elinkeinoyhdistykset auttaisivat talouden toimijoita tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja voimistamaan ääntään talouspolitiikan laadinnassa. EU ja Armenia pyrkivät parantamaan Armenian yritysten mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin arvoketjuihin, joihin kuuluu sekä EU:n että Armenian taloudellisia toimijoita ja jotka edistävät teknologian ja tietämyksen siirtoa. Liike-elämän tukiorganisaatioiden rooli on tässä ratkaiseva, ja EU:n tuki Armenian ja EU:n yritysten yhteyksien luomiseksi voi lisätä kansallisten toimien tuloksellisuutta. Armenian osallistuminen kansainvälisiin arvoketjuihin voi sisältää suoria ulkomaisia sijoituksia, ja sitä voidaan lisätä ja vauhdittaa niiden avulla, sillä ne voivat osaltaan edistää paikallisten taitojen ja osaamisen hankkimista ja kehittämistä. Tämän vuoksi on olennaista parantaa investointiympäristöä lisäämällä sen avoimuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta. Yrityksiä tukevaan investointiympäristöön kuuluvat myös tehokas kilpailu tavaroiden ja palvelujen markkinoilla, kilpailun takaava korkeimpien eettisten normien mukaisesti toimiva vahva ja riippumaton kilpailuviranomainen, tehokkaiden kilpailulainsäädännön täytäntöönpanomekanismien käytettävissäolo sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja, maantieteelliset merkinnät mukaan lukien. Yritystoiminnan helpottamisen valtavirtaistaminen kaikille politiikan aloille on tärkeä väline kasvun edistämisessä. Jotta talouskehitys olisi osallistavaa ja parantaisi Armenian kansalaisten hyvinvointia, tarvitaan nykyaikaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. Tähän sisältyvät asianmukaiset instituutiot työolojen, mukaan lukien työterveyden ja -turvallisuuden, tehokasta valvontaa varten.

On tärkeää panna täytäntöön Armenian yleinen kehitysstrategia sekä alakohtaiset strategiat (pk-yrityksiä koskeva strategia ja SBA-arvioinnin suositukset, vienninedistämisstrategia, maaseudun kehittämisstrategia jne.), jotta Armenia voisi osallistua aktiivisesti pk-yrityksiä koskeviin EU:n ohjelmiin (COSME) sekä tutkimusta ja innovointia koskevaan Horisontti 2020 -ohjelmaan. Tärkeää on myös päivittää tieto- ja viestintätekniikan sääntely-ympäristöä ja infrastruktuuria hyödyntäen täysimääräisesti EU:n tämän alan tukea.

Digitaalitalouden edistäminen muun muassa lähentämällä Armenian digitaalista ympäristöä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa olisi tärkeää Armenian talouden ja yhteiskunnan nykyaikaistamiseksi.

Näiden strategioiden täytäntöönpanon seurantaan olisi sisällytettävä julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ja asian kannalta merkityksellisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten työmarkkinajärjestöjen, kuulemista.

Vihreä talous tarjoaa tärkeän kasvualan kestävän kehityksen edistämiseksi. Ympäristökysymykset, mukaan luettuna ilmastonmuutoksen hallinta, valtavirtaistetaan kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin.

EU ja Armenia tekevät maatalouden sekä alueellisen ja maaseudun kehittämisen aloilla tuloksellista yhteistyötä edistääkseen maataloustuottajien ryhmien ja arvonlisäketjujen kehittämistä kaikkialla Armeniassa. Samalla kun maatalous ja omavaraisviljely tarjoavat elintarviketurvaan ja epäviralliseen työllisyyteen liittyviä mahdollisuuksia, on tärkeää kehittää edelleen alan kilpailukykyä muun muassa kehittämällä valmiuksia ja parantamalla rahoituksen saantia. Osapuolet jatkavat aiempien saavutusten pohjalta ja koordinoidusti julkishallinnon kaikkien tasojen uudistamisen kanssa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista alueidensa välillä.

3.   Yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastotoimet

Armenia on sisämaavaltio, jolla on yhteyksiin liittyviä haasteita. Myös maan sisällä jotkut alueet kärsivät syrjäisestä sijainnista ja vähäisistä yhteyksistä taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan keskuksiin. Tekemällä yhteistyötä edellä mainituilla aloilla EU:n ja muiden itäisen kumppanuuden maiden, etenkin Georgian, kanssa maan maantieteellisen sijainnin seurauksia on mahdollista lievittää.

Armenian kasvupotentiaalia tukisi liiketoimintamahdollisuuksien, liikenteen, logistiikan ja arvoketjuyhteyksien parantaminen, mitä edistäisi sisäisten ja rajat ylittävien yhteyksien parantaminen. Armenian pääasialliset liikennemuodot ovat maantie-, rautatie- ja lentoliikenne. Koska Armenian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat EU, Venäjä ja Kiina, rahti kulkee tavallisesti junalauttaliikenteessä Georgian satamien kautta. Osapuolet tekevät yhteistyötä tulliselvitysmenettelyjen kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi rajoilla, koska tämä on välttämätöntä kaikkien liikennemuotojen kannalta kuluja aiheuttavien viivytysten välttämiseksi.

Osapuolet tekevät myös laajennettuun Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon liittyvää yhteistyötä selkeässä tärkeysjärjestyksessä parantaakseen Armenian pääsyä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi edistetään liikenneturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä, joka kattaa infrastruktuuriin ja alan politiikkaan liittyviä näkökohtia. Infrastruktuuri-investointien olisi oltava ympäristöystävällistä ja ilmastonmuutoksen kestäviä.

Jotta voitaisiin varmistaa toimivat yhteydet ja markkinoiden kehittyminen välitöntä lähialuetta laajemmalti on tärkeää jatkaa siviili-ilmailun uudistuksia, jotka saattavat lopulta johtaa ilmailusopimuksen tekemiseen EU:n kanssa.

Hyvä ympäristöasioiden hallinto (etenkin ympäristövaikutusten arvioinnin ja strategisen vaikutustenarvioinnin käyttö, ympäristötiedon saatavuus sekä oikeussuojan saatavuus ympäristöasioissa) sekä ympäristö- ja ilmastotoimien integrointi asiaan liittyvillä politiikan aloilla muodostavat lujan perustan kestävälle kehitykselle. Uuteen sopimukseen sisältyvät ympäristöalan sitoumukset muodostavat perustan asiaankuuluville uudistuksille. Energiatehokkuuden kasvattaminen tuottaa nopeasti merkittäviä ja jatkuvia säästöjä ja edistää samalla siirtymää vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen. Asuntoasioissa tällaisia toimia voidaan yhdistää kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa tehtävään työhön. Ydinturvallisuuden korkea taso on varmistettava niin kauan kuin ydinenergiaa käytetään riittäväntasoisen energiahuollon ylläpitämiseksi maassa. Sen perustan muodostavat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) normit sekä EU:n normit ja käytännöt, joihin viitataan kokonaisvaltaisessa ja laajennetussa kumppanuussopimuksessa.

Luotettavat ja kohtuuhintaiset energiatoimitukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toimivuuden välttämätön edellytys, ja niiden ympäristö- ja ilmastovaikutusten hillitseminen on tällaisen yhteiskunnan kestävyyden edellytys. Tätä tavoitetta edistävät energia- ja resurssitehokkuuden parantaminen, myös asumisessa, ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, kun pannaan täytäntöön uusimman tietämyksen mukainen lainsäädäntö energiatehokkuudesta, uusiutuvista energianlähteistä ja sähkömarkkinoista. Näihin tavoitteisiin voidaan tähdätä myös palvelujen ja infrastruktuurin julkisissa hankinnoissa.

Energiaturvallisuutta voidaan myös lisätä parantamalla ja lisäämällä yhteyksiä naapurimaihin. Armenian jatkuva aktiivinen osallistuminen itäisen kumppanuuden monenväliseen yhteistyöhön on tärkeää, jotta voidaan kartoittaa yhteisesti hyödyllisiä hankkeita, jotka voisivat saada EU:n taloudellista tukea. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian edistäminen kehittämällä valmiuksia ja asettamalla siihen liittyvät investoinnit selkeästi etusijalle ovat ratkaisevia toimia Armenian energian toimitusvarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Medzamorin ydinvoimalan sulkeminen ja turvallinen käytöstä poistaminen sekä tätä koskevan toimintasuunnitelman varhainen hyväksyminen pysyvät keskeisenä tavoitteena ottaen huomioon tarpeen korvata se uudella kapasiteetilla Armenian energiaturvallisuuden ja kestävän kehityksen edellytysten varmistamiseksi.

4.   Liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet

Osapuolet tekevät yhteistyötä kansalaistensa liikkuvuuden helpottamiseksi laajentamalla ihmisten välisiä yhteyksiä kohdennetuilla toimilla, joiden kohderyhmiä ovat muun muassa nuoret, opiskelijat, tutkijat, taiteilijat, kulttuurialan toimijat ja liike-elämän toimijat. Ne vahvistavat, että osapuolten kansalaisten parempi liikkuvuus turvallisissa ja hyvin toimivissa puitteissa on edelleen keskeinen tavoite, ja harkitsevat sopivaan aikaan viisumivuoropuhelun aloittamista sillä edellytyksellä, että hyvin toimivan ja turvallisen liikkuvuuden edellytykset täyttyvät, mukaan lukien viisumien myöntämisen helpottamista koskevien ja takaisinottosopimusten tehokas täytäntöönpano osapuolten välillä. Ne tekevät yhteistyötä laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi muun muassa takaisinottosopimuksen täytäntöönpanon sekä rajavalvontapolitiikan ja oikeudellisten ja operatiivisten puitteiden edistämisen avulla.

Muuttovirtojen hallinta perustuu viisumien myöntämisen helpottamista koskevaan sopimukseen / takaisinottosopimukseen. EU antaa Armenialle tunnustusta sen roolista Syyriasta saapuvien pakolaisten vastaanottamisessa, jonka ansiosta se voi saada tukea Syyrian kriisin johdosta perustetusta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta (3).

Globaalien markkinoiden haasteisiin vastaaminen edellyttää vankkaa osaamista kaikilla tasoilla yrityksistä julkishallintoon. Varhaiskasvatusta, perus-, keski- tai korkea-asteen koulutusta sekä ammatillista koulutusta samoin kuin koulutusjärjestelmän ja yritysten välistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta ne tukisivat täysimääräisesti tarvittavan osaamisen kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimukseen ja innovointiin Armenian assosioiduttua Horisontti 2020 -ohjelmaan.

(1)  18.11.2015 JOIN(2015) 50 final

(2)  II osan (Painopisteet) neljän otsikon mukaisesti. Painopisteet

(3)  Komission päätös C(2014) 9615, annettu 10 päivänä joulukuuta 2014, Syyrian kriisin johdosta perustettavasta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta (nk. Madad-rahasto).