Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62012TN0473

Asia T-473/12: Kanne 1.11.2012 — Aer Lingus v. komissio

EUVL C 26, 26.1.2013, p. 51–52 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

26.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 26/51


Kanne 1.11.2012 — Aer Lingus v. komissio

(Asia T-473/12)

2013/C 26/104

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Aer Lingus Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: barrister K. Bacon, barrister D. Scannell ja solicitor A. Burnside)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan (tai toissijaisesti kumoamaan osittain) valtiontukiasiassa SA.29064 (2011/C) (ex 2011/NN) — Irlannin vahvistamat eriytetyt lentomatkustajaverokannat — 25.7.2012 annetun komission päätöksen ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi riidanalaisessa päätöksessä, että alempi verokanta merkitsi sääntöjenvastaista valtiontukea. Tarkemmin sanottuna komissio teki virheen, kun se luonnehti korkeampaa verokantaa ”normaaliksi” verokannaksi määritettäessä, merkitsikö alempi verokanta valikoivaa etua. Koska korkeampi verokanta oli mitätön välittömän oikeusvaikutuksen omaavien unionin oikeuden määräysten nojalla, sitä ei voitu tässä yhteydessä perustellusti pitää ”normaalina” viitekorkona. Samoista syistä komissio teki virheen, kun se katsoi, että lentoyhtiöt, joihin sovellettiin alempaa verokantaa, saivat edun, joka vastasi 8:aa euroa matkustajaa kohden.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että myös siinä tapauksessa, että komissio saattoi perustellusti luonnehtia alemman verokannan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, määräys tuen takaisinperimisestä lentoyhtiöiltä, joihin sovellettiin alempaa verokantaa, oli tilanteessa, jossa korkeamman verokannan mukaista veroa oli myös maksettava takaisin samanaikaisesti, oikeusvarmuuden periaatteen, tehokkuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen vastainen. Näin ollen riidanalainen päätös oli, siltä osin kuin siinä määrättiin tuki takaisinperittäväksi, neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/99 (1) 14 artiklan vastainen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja teki lisäksi oikeudellisen ja tosiseikkoja koskevan virheen, kun se tunnisti lentoyhtiöt, joihin sovellettiin alempaa verokantaa, väitetyn tuen, jonka määrä on 8 euroa matkustajaa kohden, saajiksi ja määräsi tuen takaisinperittäväksi tällä perusteella tilanteessa, jossa komissio myönsi, että verotaakka saattoi kohdistua matkustajiin, jotka näin ollen hyötyivät ensisijaisesti alemmasta verokannasta.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että koska matkustajilta, jotka hyötyivät alemmasta verokannasta, ei voida taannehtivasti periä takaisin 8:aa euroa matkustajaa kohden, takaisinperintämääräys merkitsee tässä tilanteessa ylimääräistä veroa asianomaisille lentoyhtiöille ja näin ollen merkitsee pikemminkin kyseisten lentoyhtiöiden lainvastaista rankaisemista kuin tilanteen palauttamista sellaiseksi kuin se oli ennen väitetyn tuen myöntämistä. Tämä on suhteetonta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista ja näin ollen jälleen neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/99 14 artiklan vastaista.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei perustellut tai ei perustellut riittävästi sitä, että tuki määrättiin takaisinperittäväksi, eikä sitä, että tuen määräksi määritettiin 8 euroa matkustajaa kohden.


(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).


Top