a)

Onko kyse direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta oikeutetusta tavoitteesta, kun julkisen sektorin työnantaja pyrkii työhönottoa koskevalla enimmäisiällä siihen, että palvelukseen otettavat virkamiehet ovat aktiivipalveluksessa mahdollisimman kauan?

b)

Onko tällaisen tavoitteen toteuttaminen epäasianmukaista jo silloin, kun sen vaikutuksesta virkamies on palveluksessa pidempään kuin mikä on tarpeen lainsäädännössä taatun vähimmäiseläkkeen saamiseksi viiden palvelusvuoden kulumisen jälkeen varhaiseläkkeelle siirryttäessä?

c)

Onko tällaisen tavoitteen toteuttaminen epäasianmukaista vasta silloin, kun sen vaikutuksesta virkamies on palveluksessa pidempään kuin mikä on tarpeen lainsäädännössä taatun vähimmäiseläkkeen ansaitsemiseksi (tällä hetkellä 19,51 vuotta) varhaiseläkkeelle siirryttäessä?

a)

Onko kyse direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta oikeutetusta tavoitteesta, kun mahdollisimman alhaisella työhönottoa koskevalla enimmäisiällä kaikkien palvelukseen otettavien virkamiesten määrä pidetään mahdollisimman pienenä tapaturmaetuuksien tai sairausetuuksien kaltaisten yksilöllisten etuuksien (avustukset, jotka kattavat myös perheenjäsenet) määrän minimoimiseksi?

b)

Mitä merkitystä voidaan tältä osin antaa sille, että eliniän noustessa tapaturmaetuudet tai sairaustapauksissa maksettavat avustukset (myös perheenjäsenille) ovat suuremmat kuin nuorempien virkamiehien osalta, joten se, että työhön otetaan iältään vanhempia virkamiehiä, voisi tällä perusteella lisätä suoritettavien kokonaiskustannusten määrää?

c)

Onko tältä osin esitettävä tarkastettuja ennusteita tai tilastoja vai riittävätkö yleisesti tunnetut todennäköisyydet?

a)

Onko kyse direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta oikeutetusta tavoitteesta, kun julkisen sektorin työnantaja haluaa soveltaa tiettyä työhönottoa koskevaa enimmäisikää turvatakseen ”tasapainoisen ikärakenteen kulloisellakin ura-alueella”?

b)

Jos näin on, mitä vaatimuksia tällaisen ikärakenteen toteuttamista koskevien perusteiden on vastattava, jotta oikeuttamisperustetta koskevat edellytykset (asianmukaisuus ja tarpeellisuus, välttämättömyys) täyttyvät?

a)

Voidaanko vähimmäispalvelusaikaa koskevaa tarvetta pitää oikeutettuna yksinomaan eräänlaisena vastikkeena julkisen sektorin työnantajan yksin rahoittamasta (keskiasteen palotoimen virkaan vaadittavasta) julkisen sektorin työnantajan palveluksessa tapahtuvasta ammattipätevyyden hankkimisesta, kun tarkoituksena on varmistaa se, että tällaisen pätevyyden kannalta katsoen tämän jälkeinen kyseisen julkisen sektorin työnantajan palveluksessa suoritettava palvelusaika on asianmukainen siten, että virkamiesten koulutuskustannukset poistetaan tällä tavalla vähitellen?

b)

Minkä pituinen harjoitteluaikaa seuraava palvelusajanjako saa olla enimmillään? Saako se ylittää viisi vuotta, ja jos saa, niin millä edellytyksin?

c)

Voiko 7 kohdan a alakohdasta riippumatta vähimmäispalvelusaikaa pitää asianmukaisena tai tarpeellisena sillä perusteella, että sellaisten virkamiesten osalta, joiden eläkkeet julkisen sektorin työnantaja rahoittaa yksin, odotetun aktiivisen palvelusajan työhönottamisesta todennäköiseen eläkkeelle siirtymiseen saakka on riitettävä lainsäädännössä taatun täyden vähimmäiseläkkeen ansaitsemiseksi palvelusajalla, jonka pituus on tällä hetkellä 19,51 vuotta?

d)

Onko sitä vastoin se, että henkilöä ei oteta työhön, oikeutettua direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan perusteella vasta silloin, kun henkilö otettaisiin työhön iässä, joka johtaisi hänen odotettavissa olevan eläkkeelle siirtymispäivänsä huomioon ottaen vähimmäiseläkkeen maksamiseen, vaikkei sitä ole vielä ansaittu?

a)

Onko direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua eläkkeelle siirtymistä tarkasteltaessa otettava huomioon lainsäädännössä vahvistettu eläkkeelle siirtymisen ikäraja ja tätä seuraava eläke vai onko huomioon otettava tiettyjen virkamiesten tai ammattiryhmien tilastollinen eläkkeelle siirtymisen keski-ikä?

b)

Jos näin on, missä määrin on otettava huomioon se, että yksittäisten virkamiesten osalta säännöllistä eläkkeelle siirtymistä voidaan lykätä enintään kahdella vuodella? Johtaako tämä seikka vastaavassa laajuudessa työhönottoa koskevan enimmäisiän nousemiseen?