This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32013R1391
Commission Delegated Regulation (EU) No 1391/2013 of 14 October 2013 amending Regulation (EU) No 347/2013 of the European Parliament and of the Council on guidelines for trans-European energy infrastructure as regards the Union list of projects of common interest
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1391/2013, annettu 14 päivänä lokakuuta 2013 , Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1391/2013, annettu 14 päivänä lokakuuta 2013 , Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
EUVL L 349, 21.12.2013, p. 28–43
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869
21.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 349/28 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1391/2013,
annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,
Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan energiainfrastruktuurin suunnittelulle ja hankkeiden toteuttamiselle uudet puitteet, jotka ovat voimassa vuoteen 2020 ja sen jälkeen. Asetuksessa määritellään yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aluetta sähkönsiirron valtaväyliä, älykkäitä verkkoja ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten sekä otetaan käyttöön avoin ja osallistava prosessi konkreettisten yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelemiseksi. Yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi nimetyt hankkeet hyötyvät nopeutetuista ja yksinkertaistetuista lupamenettelyistä, paremmasta sääntelystä ja – mikäli aiheellista – Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavasta rahoitustuesta. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’, mainitulla asetuksella perustettujen alueellisten ryhmien päätöksentekoelinten hyväksymien alueellisten luettelojen pohjalta. |
(3) |
Hanke-ehdotukset, jotka esitettiin sisällytettäviksi yhteistä etua koskevien hankkeiden ensimmäiseen unioniin luetteloon, arvioitiin asetuksen (EU) N:o 347/2013 nojalla perustetuissa alueellisissa ryhmissä, jotka koostuvat jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden sekä komission, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Kaasu-ENTSO) edustajista. |
(4) |
Alueellisten ryhmien työn kuluessa kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat ja kuluttajat, sekä ympäristöjärjestöjä. |
(5) |
Alueellisten luettelojen luonnokset hyväksyttiin 13 päivänä heinäkuuta 2013 järjestetyssä teknisen tason kokouksessa, johon osallistui komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden edustajia. Virasto antoi lausuntonsa alueellisten luettelojen luonnoksista 17 päivänä heinäkuuta 2013, minkä jälkeen alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät lopulliset alueelliset luettelot 24 päivänä heinäkuuta 2013. Kaikki ehdotetut hankkeet saivat niiden jäsenvaltioiden hyväksynnän, joiden alueeseen ne liittyvät, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(6) |
Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista perustuu lopullisiin alueellisiin luetteloihin. Yksi hanke oli poistettava luettelosta, koska Natura 2000 -alueiden nimeämistä koskevat keskustelut ovat parhaillaan käynnissä. |
(7) |
Ensimmäiseen unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista sisältyvät hankkeet arvioitiin suhteessa asetuksen (EU) N:o 347/2013 4 artiklassa vahvistettuihin yhteistä etua koskevien hankkeiden arviointiperusteisiin, ja niiden todettiin täyttävän nämä perusteet. |
(8) |
Alueiden välinen johdonmukaisuus varmistettiin ottamalla huomioon viraston 17 päivänä heinäkuuta 2013 antama lausunto. |
(9) |
Yhteistä etua koskevat hankkeet on lueteltu samassa järjestyksessä kuin ensisijaiset käytävät asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei ole asetettu luettelossa paremmuusjärjestykseen. |
(10) |
Yhteistä etua koskevat hankkeet on luetteloitu joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää. Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet on koottu ryhmiksi, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia (2). Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia. |
(11) |
Unionin luetteloon sisältyy eri kehitysasteilla olevia yhteistä etua koskevia hankkeita. Eräät hankkeet ovat vielä varhaisvaiheessa eli alustavan toteutettavuustutkimuksen tai toteuttavuustutkimuksen vaiheessa tai arviointivaiheessa. Näissä tapauksissa tarvitaan vielä selvityksiä sen osoittamiseksi, että hankkeet ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja että ne ovat unionin lainsäädännön ja erityisesti unionin ympäristölainsäädännön mukaisia. Tässä yhteydessä mahdolliset ympäristövaikutukset olisi määriteltävä ja arvioitava ja niitä olisi pyrittävä välttämään tai vähentämään riittävällä tavalla. |
(12) |
Hankkeiden, erityisesti varhaisvaiheessa olevien hankkeiden, sisällyttäminen unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista ei rajoita asiaan liittyvien ympäristöarviointien ja lupamenettelyjen tulosta. Yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka eivät ole unionin ympäristölainsäädännön mukaisia, olisi poistettava unionin luettelosta. Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien niiden EU:n lainsäädännön mukaisuutta, olisi seurattava kansallisella tasolla asetuksen (EU) N:o 347/2013 5 artiklan mukaisesti. |
(13) |
Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin luettelo vahvistetaan mainitun asetuksen liitteen muodossa. |
(14) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Lisätään asetukseen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.
(2) Kuten liitteessä selitetään.
LIITE
Lisätään asetukseen (EU) N:o 347/2013 seuraava liite:
”LIITE VII
Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (”Unionin luettelo”) 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu
A. Komissio sovelsi unionin luettelon laatimisessa seuraavia periaatteita:
1. Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät
Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmittelyssä sovellettiin seuraavia periaatteita:
— |
Toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet.” Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi. |
— |
Mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin. |
— |
Keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan maiden rajat ylittävään pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin edellisessä tapauksessa ja siksi on selvää, että ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa. |
Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.
2. Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kompressoriasemien käsittely
Sähkön osalta sähköasemien ja muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta eikä niitä mainita erikseen, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Jos ne sijaitsevat jossain muualla, ne mainitaan erikseen. Näihin kohteisiin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.
B. Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista
1. Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||
1.1 |
Hankeryhmä Belgia – Yhdistynyt kuningaskunta välillä Zeebrugge–Canterbury (tunnetaan nykyisin nimellä NEMO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||
1.2 |
Yhteistä etua koskeva hanke Belgiassa – kaksi verkkoon liitettäväksi valmista offshore-keskusta, jotka on liitetty mantereella olevaan sähköasemaan Zeebruggessä (BE), ja ennakoivat investoinnit, jotka mahdollistavat tulevat yhteenliitännät Ranskaan ja/tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan |
||||||||||||
1.3 |
Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Endrup–Brunsbüttel, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||
1.4 |
Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Kassö–Dollern, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||
1.5 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Tanska–Alankomaat-rajayhdysjohto välillä Endrup (DK) – Eemshaven (NL) |
||||||||||||
1.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) |
||||||||||||
1.7 |
Hankeryhmä – Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||||||
1.8 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksa–Norja-rajayhdysjohto välillä Wilster (DE) – Tonstad (NO) [tunnetaan nykyisin nimellä NORD.LINK-hanke] |
||||||||||||
1.9 |
Hankeryhmä, joka yhdistää Irlannissa tapahtuvan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista hankkeista:
|
||||||||||||
1.10 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Norja – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto |
||||||||||||
1.11 |
Hankeryhmä, johon sisältyvät sähkön varastointihankkeet Irlannissa ja niiden yhteenliitännät Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||||||
1.12 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Paineilmavarasto Yhdistyneessä kuningaskunnassa – Larne |
2. Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||
2.1 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan sisäinen siirtojohto välillä Westtirol–Zell-Ziller (AT) kapasiteetin lisäämiseksi Itävallan ja Saksan rajalla |
||||||||
2.2 |
Hankeryhmä Belgia–Saksa välillä Lixhe–Oberzier (tunnetaan nykyisin nimellä ALEGrO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.3 |
Hankeryhmä Belgia–Luxemburg kapasiteetin lisäämiseksi maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Italia-yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä SA.CO.I. 3 –hanke) |
||||||||
2.5 |
Hankeryhmä Ranska–Italia välillä Grande Ile – Piossasco, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Espanjan sisäinen siirtojohto välillä Santa Llogaia – Bescanó (ES) yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi välillä Bescanó (ES) – Baixas (FR) |
||||||||
2.7 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Espanja-rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) |
||||||||
2.8 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Vaiheistusmuuntajan koordinoitu rakentaminen ja käyttö Arkalessa (ES) yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi välillä Argia (FR) – Arkale (ES) |
||||||||
2.9 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla |
||||||||
2.10 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel-Grοβgartach–Wilster-Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla |
||||||||
2.11 |
Hankeryhmä Saksa–Itävalta–Sveitsi kapasiteetin lisäämiseksi Bodenjärven alueella, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.12 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksa–Alankomaat-rajayhdysjohto Niederrhein (DE) – Doetinchem (NL) |
||||||||
2.13 |
Hankeryhmä Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||
2.14 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Italia–Sveitsi-rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT) |
||||||||
2.15 |
Hankeryhmä Italia–Sveitsi – kapasiteetin lisääminen maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.16 |
Hankeryhmä Portugali – kapasiteetin lisääminen Portugalin ja Espanjan rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
2.17 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Portugali–Espanja-rajayhdysjohto välillä Vila Fria – Vila do Conde – Recarei (PT) – Beariz – Fontefría (ES) |
||||||||
2.18 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Kaunertal, Tiroli |
||||||||
2.19 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Itävallassa – Obervermuntwerk II, Vorarlbergin provinssi |
||||||||
2.20 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Limberg III, Salzburg |
||||||||
2.21 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Saksassa – Riedl |
3. Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||
3.1 |
Hankeryhmä Itävalta–Saksa välillä St. Peter – Isar, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.2 |
Hankeryhmä Itävalta–Italia välillä Lienz–Veneto, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Itävalta–Italia-rajayhdysjohto Nauders (AT) – Milanon alue (IT) |
||||||||||||
3.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Itävalta–Italia-rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT) |
||||||||||||
3.5 |
Hankeryhmä Bosnia ja Hertsegovina – Kroatia välillä Banja Luka – Lika, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.6 |
Hankeryhmä Bulgarian kapasiteetin lisääminen Kreikan ja Romanian suuntaan, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.7 |
Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1 – N. Santa, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.8 |
Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.9 |
Hankeryhmä Kroatia–Unkari–Slovenia välillä Žerjavenec/Heviz–Cirkovce, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.10 |
Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka välillä Hadera – Attican alue (tunnetaan nykyisin nimellä Euro Asia Interconnector), mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.11 |
Hankeryhmä Tšekin sisäiset siirtojohdot kapasiteetin lisäämiseksi luoteis- ja etelärajoilla, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.12 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Lauchstädt–Meitingen kapasiteetin lisäämiseksi itärajalla |
||||||||||||
3.13 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Halle/Saale–Schweinfurt kapasiteetin lisäämiseksi itäisessä pohjois-eteläsuuntaisessa käytävässä |
||||||||||||
3.14 |
Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Eisenhüttenstadt–Plewiska (tunnetaan nykyisin nimellä GerPol Power Bridge –hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.15 |
Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Vierraden–Krajnik, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.16 |
Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Gönyű–Gabčikovo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.17 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU) – Rimavská Sobota (SK) |
||||||||||||
3.18 |
Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Kisvárdan alue – Velké Kapušany, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.19 |
Hankeryhmä Italia–Montenegro välillä Villanova–Lastva, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.20 |
Hankeryhmä Italia–Slovenia välillä Länsi-Udine–Okroglo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.21 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Italia–Slovenia-rajayhdysjohto Salgareda (IT) – Divača – Bericevon alue (SI) |
||||||||||||
3.22 |
Hankeryhmä Romania–Serbia välillä Resita–Pancevo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||||||
3.23 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Bulgariassa – Yadenitsa |
||||||||||||
3.24 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Kreikassa – Amfilochia |
||||||||||||
3.25 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Akkuvarastointijärjestelmät Etelä-Italian keskiosissa |
||||||||||||
3.26 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Puolassa – Młoty |
4. Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||
4.1 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Tanska–Saksa-rajayhdysjohto Ishöj/Bjæverskov (DK) – Bentwisch/Güstrow (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä Kriegers Flak Combined Grid Solution) |
||||||||
4.2 |
Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nykyisin nimellä kolmas rajayhdysjohto), mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||
4.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Viro–Latvia–Liettua – synkronoitu yhteenliitäntä Manner-Euroopan verkkoihin |
||||||||
4.4 |
Hankeryhmä Latvia–Ruotsi – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nykyisin nimellä NordBalt-hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||
4.5 |
Hankeryhmä Liettua–Puola välillä Alytus (LT) – Elk (PL), mukaan lukien seuraavat hankkeet:
|
||||||||
4.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Virossa – Muuga |
||||||||
4.7 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Liettuassa – Kruonis |
5. Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)
Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä
Nro |
Määritelmä |
||||||
5.1 |
Hankeryhmä, joka mahdollistaa kaksisuuntaiset kaasuvirrat Pohjois-Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin sekä Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
5.2 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Lounais-Skotlannin mantereella olevan verkon kahdentaminen välillä Cluden–Brighouse Bay (Yhdistynyt kuningaskunta) |
||||||
5.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Shannonin LNG-terminaali, joka sijaitsee Tarbertin ja Ballylongfordin välillä (Irlanti) |
Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Portugalin, Espanjan, Ranskan ja Saksan välillä
Nro |
Määritelmä |
5.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Kolmas yhteenliitäntäpiste Portugalin ja Espanjan välillä |
5.5 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Itäinen Espanja–Ranska-akseli – yhteenliitäntäpiste Iberian niemimaan ja Ranskan välillä Le Perthus’ssa (tunnetaan nykyisin nimellä Midcat) |
5.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa – vastakkaisvirtaus Ranskasta Saksaan Obergailbach/Medelsheimin yhteenliitäntäpisteessä (Ranska) |
5.7 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Bourgognen putkijohdossa välillä Etrez–Voisines (Ranska) |
5.8 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Lyonin itäpuolisessa putkijohdossa välillä Saint-Avit–Etrez (Ranska) |
Kaksisuuntaiset kaasuvirrat Italian, Sveitsin, Saksan ja Belgian/Ranskan välillä
Nro |
Määritelmä |
5.9 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys Sveitsin ja Ranskan välillä |
5.10 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Saksassa |
5.11 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys Italian ja Sveitsin välillä Passo Griesin yhteenliitäntäpisteessä |
5.12 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Eynattenin yhteenliitäntäpisteeseen (Saksa) |
Yhteenliitäntöjen kehittäminen Alankomaiden, Belgian, Ranskan ja Luxemburgin välillä
Nro |
Määritelmä |
||||||||||
5.13 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Uusi yhteenliitäntä välillä Pitgam (Ranska) ja Maldegem (Belgia) |
||||||||||
5.14 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Arc de Dierreyn putkijohdossa välillä Cuvilly–Dierrey–Voisines (Ranska) |
||||||||||
5.15 |
Hankeryhmä, jolla toteutetaan kaasun kompressoinnin optimointi Alankomaissa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
5.16 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Zeebruggen LNG-terminaalin laajentaminen |
||||||||||
5.17 |
Hankeryhmä Luxemburgin, Ranskan ja Belgian välillä, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
Muut hankkeet
Nro |
Määritelmä |
5.18 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan verkon vahvistaminen yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi Itävallan kanssa (tunnetaan nykyisin nimellä Monaco-putken vaihe I) (Haiming/Burghausen-Finsing) |
5.19 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon (kaasuputki Italiaan Gelassa ja kelluva LNG-varasto ja höyrystyslaitos (FSRU)) |
5.20 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Kaasuputki, joka yhdistää Algerian Italiaan (Sardinia) ja Ranskaan (Korsika) (tunnetaan nykyisin nimellä Galsi & Cyréné –putkijohdot) |
6. Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)
Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Puolan, Tšekin, Slovakin ja Unkarin välillä luomalla yhteyden Puolan ja Kroatian LNG-terminaalien välillä
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||||||||||||
6.1 |
Hankeryhmä, jolla lisätään Tšekin ja Puolan välistä yhteenliitäntäkapasiteettia ja tehdään siihen liittyviä parannuksia Länsi-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||||||||||
6.2 |
Hankeryhmä, jolla lisätään Puolan ja Slovakian välistä yhteenliitäntäkapasiteettia ja tehdään siihen liittyviä parannuksia Itä-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||||||||||||
6.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Slovakian ja Unkarin välinen kaasuyhteys välillä Vel’ké Zlievce (SK) – Balassagyarmatin raja (SK/HU) – Vecsés (HU) |
||||||||||||||||||||||
6.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan ja Tšekin välinen kaksisuuntainen yhteenliitäntä (BACI) välillä Baumgarten (AT) – Reinthal (CZ/AT) – Brečlav (CZ) |
Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen Kroatian LNG-terminaalista naapurimaihin
Nro |
Määritelmä |
||||||||
6.5 |
Hankeryhmä – Krkin LNG-höyrystysalus ja siirtoputket Unkariin, Sloveniaan ja Italiaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||
6.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Kroatian ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Bosiljevo–Karlovac–Lučko–Zabok–Rogatec (SI)) |
||||||||
6.7 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Slovenian ja Italian välinen yhteenliitäntä (Gorizia (IT)/Šempeter (SI) – Vodice (SI)) |
Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen eteläisestä kaasukäytävästä ja/tai Kreikan LNG-terminaaleista Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Serbian läpi ja edelleen Unkariin sekä Ukrainaan, mukaan lukien vastakkaisvirtausvalmius etelästä pohjoiseen sekä kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi
Nro |
Määritelmä |
||||||
6.8 |
Hankeryhmä – Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä ja tarvittavat vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
6.9 |
Hankeryhmä – LNG-terminaali Kreikassa, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||
6.10 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä IBS) |
||||||
6.11 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Jatkuva vastakkaisvirtaus Kreikan ja Bulgarian rajalla välillä Kula (BG) – Sidirokastro (EL) |
||||||
6.12 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Olemassa olevan putkijohdon siirtokapasiteetin lisääminen Bulgariasta Kreikkaan |
||||||
6.13 |
Hankeryhmä – Romania–Unkari–Itävalta-siirtokäytävä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||
6.14 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Unkarin vastakkaisvirtaus Csanádpalotassa tai Algyőssa |
||||||
6.15 |
Hankeryhmä – Kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi ja vastakkaisvirtauksen toteuttaminen Romaniassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
Hankkeet, jotka mahdollistavat eteläisestä kaasukäytävästä ja/tai LNG-terminaaleista Italiaan tulevan kaasun virtauksen pohjoiseen kohti Itävaltaa, Saksaa ja Tšekkiä (sekä kohti Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaista käytävää)
Nro |
Määritelmä |
6.16 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Tauerngasleitung (TGL) -putkijohto välillä Haiming (AT) / Überackern (DE) – Tarvisio (IT) |
6.17 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Yhteys Oberkappeliin (AT) Tšekin siirtoverkon eteläisestä haarasta |
6.18 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Adriatica-putkijohto (IT) |
6.19 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Mantereella sijaitseva LNG-terminaali eteläisellä Adrianmerellä (IT) (1) |
Hankkeet, jotka mahdollistavat maanalaisen kaasunvarastointikapasiteetin kehittämisen Kaakkois-Euroopassa
Nro |
Määritelmä |
||||||||
6.20 |
Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
Muut hankkeet
Nro |
Määritelmä |
||||
6.21 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Joonian- ja Adrianmeren putkijohto (Fieri (AB) – Split (HR)) |
||||
6.22 |
Hankeryhmä – Azerbaidžan–Georgia–Romania-yhdysputkihanke, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||
6.23 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Unkarin ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Nagykanizsa – Tornyiszentmiklós (HU) – Lendava (SI) – Kidričevo) |
7. Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||
7.1 |
Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Georgian ja Turkin halki EU:n loppumarkkinoille kahta mahdollista reittiä eli joko Kaakkois-Euroopan kautta Itävaltaan tai Adrianmeren kautta Italiaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||||
7.2 |
Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 8 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä (Azerbaidžan ja Turkmenistan) Romaniaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||
7.3 |
Hankeryhmä, joka koostuu kaasuinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään kaasua itäisen Välimeren uusilta offshore-kentiltä, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:
|
||||||||||
7.4 |
Hankeryhmä yhteenliitännät Turkkiin, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
8. Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)
Nro |
Määritelmä |
||||||||||||
8.1 |
Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen LNG-toimituksia, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||
8.2 |
Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||||||||||
8.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä ”Baltic Pipe” |
||||||||||||
8.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Kapasiteetin lisääminen Tanskan ja Saksan rajalla |
||||||||||||
8.5 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”GIPL”) |
||||||||||||
8.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Göteborgin LNG-terminaali Ruotsissa |
||||||||||||
8.7 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Świnoujścien LNG-terminaalin kapasiteetin lisääminen Puolassa |
||||||||||||
8.8 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Yamal-Eurooppa-putkijohdon syöttöpisteiden parantaminen Lwówekissa ja Włocławekissa Puolassa |
9. Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)
Nro |
Määritelmä |
||||
9.1 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola) |
||||
9.2 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia) |
||||
9.3 |
Yhteistä etua koskeva hanke – JANAF-Adria-putkijohdot: olemassa olevien JANAF- ja Adria-putkijohtojen, jotka yhdistävät Omisaljin sataman Kroatiassa eteläiseen Družba-putkeen, jälleenrakentaminen, parantaminen, ylläpito ja kapasiteetin lisääminen (Kroatia, Unkari, Slovakia) |
||||
9.4 |
Yhteistä etua koskeva hanke – Litvinov (Tšekki) – Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon |
||||
9.5 |
Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:
|
||||
9.6 |
Yhteistä etua koskeva hanke – TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa) |
10. Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto
Nro |
Määritelmä |
10.1 |
North Atlantic Green Zone -hanke (Irlanti, UK / Pohjois-Irlanti): Tuulivoiman tuotantorajoitusten vähentäminen ottamalla käyttöön viestintäinfrastruktuuri, parantamalla verkon hallintaa ja vahvistamalla (rajat ylittävät) käytännöt kysynnänhallintaa varten |
10.2 |
Green-Me (Ranska, Italia): Parannetaan uusiutuvien energialähteiden integrointia ottamalla käyttöön automaatio-, hallinta- ja seurantajärjestelmiä suurjännite- ja suurjännite-/keskijännite-sähköasemilla, kehittynyt viestintä uusiutuvan energian tuottajien kanssa ja varastointi pääsähköasemilla” |
(1) Italia päättää Pohjois-Adrianmerellä sijaitsevan LNG-terminaalin tarkan sijaintipaikan yhteisymmärryksessä Slovenian kanssa.