Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1391

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1391/2013, annettu 14 päivänä lokakuuta 2013 , Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

EUVL L 349, 21.12.2013, p. 28–43 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2013/1391/oj

21.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 349/28


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1391/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan energiainfrastruktuurin suunnittelulle ja hankkeiden toteuttamiselle uudet puitteet, jotka ovat voimassa vuoteen 2020 ja sen jälkeen. Asetuksessa määritellään yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aluetta sähkönsiirron valtaväyliä, älykkäitä verkkoja ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten sekä otetaan käyttöön avoin ja osallistava prosessi konkreettisten yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelemiseksi. Yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi nimetyt hankkeet hyötyvät nopeutetuista ja yksinkertaistetuista lupamenettelyistä, paremmasta sääntelystä ja – mikäli aiheellista – Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavasta rahoitustuesta.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’, mainitulla asetuksella perustettujen alueellisten ryhmien päätöksentekoelinten hyväksymien alueellisten luettelojen pohjalta.

(3)

Hanke-ehdotukset, jotka esitettiin sisällytettäviksi yhteistä etua koskevien hankkeiden ensimmäiseen unioniin luetteloon, arvioitiin asetuksen (EU) N:o 347/2013 nojalla perustetuissa alueellisissa ryhmissä, jotka koostuvat jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden sekä komission, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’virasto’, sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Kaasu-ENTSO) edustajista.

(4)

Alueellisten ryhmien työn kuluessa kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat ja kuluttajat, sekä ympäristöjärjestöjä.

(5)

Alueellisten luettelojen luonnokset hyväksyttiin 13 päivänä heinäkuuta 2013 järjestetyssä teknisen tason kokouksessa, johon osallistui komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden edustajia. Virasto antoi lausuntonsa alueellisten luettelojen luonnoksista 17 päivänä heinäkuuta 2013, minkä jälkeen alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät lopulliset alueelliset luettelot 24 päivänä heinäkuuta 2013. Kaikki ehdotetut hankkeet saivat niiden jäsenvaltioiden hyväksynnän, joiden alueeseen ne liittyvät, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(6)

Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista perustuu lopullisiin alueellisiin luetteloihin. Yksi hanke oli poistettava luettelosta, koska Natura 2000 -alueiden nimeämistä koskevat keskustelut ovat parhaillaan käynnissä.

(7)

Ensimmäiseen unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista sisältyvät hankkeet arvioitiin suhteessa asetuksen (EU) N:o 347/2013 4 artiklassa vahvistettuihin yhteistä etua koskevien hankkeiden arviointiperusteisiin, ja niiden todettiin täyttävän nämä perusteet.

(8)

Alueiden välinen johdonmukaisuus varmistettiin ottamalla huomioon viraston 17 päivänä heinäkuuta 2013 antama lausunto.

(9)

Yhteistä etua koskevat hankkeet on lueteltu samassa järjestyksessä kuin ensisijaiset käytävät asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei ole asetettu luettelossa paremmuusjärjestykseen.

(10)

Yhteistä etua koskevat hankkeet on luetteloitu joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää. Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet on koottu ryhmiksi, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia (2). Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

(11)

Unionin luetteloon sisältyy eri kehitysasteilla olevia yhteistä etua koskevia hankkeita. Eräät hankkeet ovat vielä varhaisvaiheessa eli alustavan toteutettavuustutkimuksen tai toteuttavuustutkimuksen vaiheessa tai arviointivaiheessa. Näissä tapauksissa tarvitaan vielä selvityksiä sen osoittamiseksi, että hankkeet ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja että ne ovat unionin lainsäädännön ja erityisesti unionin ympäristölainsäädännön mukaisia. Tässä yhteydessä mahdolliset ympäristövaikutukset olisi määriteltävä ja arvioitava ja niitä olisi pyrittävä välttämään tai vähentämään riittävällä tavalla.

(12)

Hankkeiden, erityisesti varhaisvaiheessa olevien hankkeiden, sisällyttäminen unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista ei rajoita asiaan liittyvien ympäristöarviointien ja lupamenettelyjen tulosta. Yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka eivät ole unionin ympäristölainsäädännön mukaisia, olisi poistettava unionin luettelosta. Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien niiden EU:n lainsäädännön mukaisuutta, olisi seurattava kansallisella tasolla asetuksen (EU) N:o 347/2013 5 artiklan mukaisesti.

(13)

Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin luettelo vahvistetaan mainitun asetuksen liitteen muodossa.

(14)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetukseen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.

(2)  Kuten liitteessä selitetään.


LIITE

Lisätään asetukseen (EU) N:o 347/2013 seuraava liite:

”LIITE VII

Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (”Unionin luettelo”) 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu

A.   Komissio sovelsi unionin luettelon laatimisessa seuraavia periaatteita:

1.   Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmittelyssä sovellettiin seuraavia periaatteita:

Toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet.” Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi.

Mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin.

Keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan maiden rajat ylittävään pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin edellisessä tapauksessa ja siksi on selvää, että ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2.   Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähkön osalta sähköasemien ja muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta eikä niitä mainita erikseen, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Jos ne sijaitsevat jossain muualla, ne mainitaan erikseen. Näihin kohteisiin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

B.   Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

1.   Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Nro

Määritelmä

1.1

Hankeryhmä Belgia – Yhdistynyt kuningaskunta välillä Zeebrugge–Canterbury (tunnetaan nykyisin nimellä NEMO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.1.1

Rajayhdysjohto Zeebrugge (BE) – Richborough’n (UK) lähistö

1.1.2

Sisäinen siirtojohto Richborough’n lähistö – Canterbury (UK)

1.1.3

Sisäinen siirtojohto Dungeness–Sellindge ja Sellindge–Canterbury (UK)

1.2

Yhteistä etua koskeva hanke Belgiassa – kaksi verkkoon liitettäväksi valmista offshore-keskusta, jotka on liitetty mantereella olevaan sähköasemaan Zeebruggessä (BE), ja ennakoivat investoinnit, jotka mahdollistavat tulevat yhteenliitännät Ranskaan ja/tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

1.3

Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Endrup–Brunsbüttel, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK) – Niebüll (DE)

1.3.2

Sisäinen siirtojohto Brunsbüttel–Niebüll (DE)

1.4

Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Kassö–Dollern, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.4.1

Rajayhdysjohto Kassö (DK) – Audorf (DE)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto Audorf–Hamburg/Nord (DE)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto Hamburg/Nord–Dollern(DE)

1.5

Yhteistä etua koskeva hanke – Tanska–Alankomaat-rajayhdysjohto välillä Endrup (DK) – Eemshaven (NL)

1.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE)

1.7

Hankeryhmä – Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Cotentin (FR) – Exeterin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä FAB-hanke)

1.7.2

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Tourbe (FR) – Chilling (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä IFA2-hanke)

1.7.3

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Coquelles (FR) – Folkestone (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ElecLink-hanke)

1.8

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksa–Norja-rajayhdysjohto välillä Wilster (DE) – Tonstad (NO) [tunnetaan nykyisin nimellä NORD.LINK-hanke]

1.9

Hankeryhmä, joka yhdistää Irlannissa tapahtuvan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista hankkeista:

1.9.1

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Co. Offaly (IE) – Pembroke ja Pentir (UK)

1.9.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Coolkeeragh–Coleraine-keskukset (IE) – Hunterstonin sähköasema, Islay, Argyll ja Location C offshore-tuulipuistot (UK)

1.9.3

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Pohjoinen keskus, Dublin ja Codling Bank (IE) – Trawsfynyd ja Pembroke (UK)

1.9.4

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Irlannin sisämaa-alue – Pembroke (UK)

1.9.5

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Irlannin sisämaa-alue – Alverdiscott, Devon (UK)

1.9.6

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Irlannin rannikko – Pembroke (UK)

1.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Norja – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto

1.11

Hankeryhmä, johon sisältyvät sähkön varastointihankkeet Irlannissa ja niiden yhteenliitännät Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.11.1

Pumppuvoimalaitos Luoteis-Irlannista

1.11.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Luoteis-Irlanti – Midlands (UK)

1.11.3

Pumppuvoimalaitos (merivesi) Irlanti–Glinsk

1.11.4

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Glinsk, Mayo (IE) – Connah’s Quai, Deeside (UK)

1.12

Yhteistä etua koskeva hanke – Paineilmavarasto Yhdistyneessä kuningaskunnassa – Larne

2.   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Nro

Määritelmä

2.1

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan sisäinen siirtojohto välillä Westtirol–Zell-Ziller (AT) kapasiteetin lisäämiseksi Itävallan ja Saksan rajalla

2.2

Hankeryhmä Belgia–Saksa välillä Lixhe–Oberzier (tunnetaan nykyisin nimellä ALEGrO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.2.1

Rajayhdysjohto Lixhe (BE) – Oberzier (DE)

2.2.2

Sisäinen siirtojohto Lixhe–Herderen (BE)

2.2.3

Uusi sähköasema Zutendaalissa (BE)

2.3

Hankeryhmä Belgia–Luxemburg kapasiteetin lisäämiseksi maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.3.1

Vaiheistusmuuntajan koordinoitu rakentaminen ja käyttö Schifflangessa (LU)

2.3.2

Rajayhdysjohto Aubange (BE) – Bascharage/Schifflange (LU)

2.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Italia-yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä SA.CO.I. 3 –hanke)

2.5

Hankeryhmä Ranska–Italia välillä Grande Ile – Piossasco, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.5.1

Rajayhdysjohto Grande Ile (FR) – Piossasco (IT) [tunnetaan nykyisin nimellä Savoie–Piemont-hanke]

2.5.2

Sisäinen siirtojohto Trino–Lacchiarella (IT)

2.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Espanjan sisäinen siirtojohto välillä Santa Llogaia – Bescanó (ES) yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi välillä Bescanó (ES) – Baixas (FR)

2.7

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranska–Espanja-rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES)

2.8

Yhteistä etua koskeva hanke – Vaiheistusmuuntajan koordinoitu rakentaminen ja käyttö Arkalessa (ES) yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi välillä Argia (FR) – Arkale (ES)

2.9

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla

2.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel-Grοβgartach–Wilster-Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla

2.11

Hankeryhmä Saksa–Itävalta–Sveitsi kapasiteetin lisäämiseksi Bodenjärven alueella, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.11.1

Rajayhdysjohto Saksan raja-alue – Meiningen (AT) – Rüthi (CH)

2.11.2

Sisäinen siirtojohto Rommelsbachin liitäntäkohta – Herbertingen, Herbertingen–Tiengen, Wullenstettenin liitäntäkohta – Niederwangenin liitäntäkohta (DE) ja Saksan–Itävallan raja-alue

2.12

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksa–Alankomaat-rajayhdysjohto Niederrhein (DE) – Doetinchem (NL)

2.13

Hankeryhmä Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

2.13.1

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK – Pohjois-Irlanti)

2.13.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Srananagh (IE) – Turleenan (UK – Pohjois-Irlanti)

2.14

Yhteistä etua koskeva hanke – Italia–Sveitsi-rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT)

2.15

Hankeryhmä Italia–Sveitsi – kapasiteetin lisääminen maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.15.1

Rajayhdysjohto Airolo (CH) – Baggio (IT)

2.15.2

Magentan (IT) sähköaseman parantaminen

2.15.3

Sisäinen siirtojohto Pavia–Piacenza (IT)

2.15.4

Sisäinen siirtojohto Tirano–Verderio (IT)

2.16

Hankeryhmä Portugali – kapasiteetin lisääminen Portugalin ja Espanjan rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.16.1

Sisäinen siirtojohto Pedralva–Alfena (PT)

2.16.2

Sisäinen siirtojohto Pedralva – Vila Fria B (PT)

2.16.3

Sisäinen siirtojohto Frades B – Ribeira de Pena – Feira (PT)

2.17

Yhteistä etua koskeva hanke – Portugali–Espanja-rajayhdysjohto välillä Vila Fria – Vila do Conde – Recarei (PT) – Beariz – Fontefría (ES)

2.18

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Kaunertal, Tiroli

2.19

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Itävallassa – Obervermuntwerk II, Vorarlbergin provinssi

2.20

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Limberg III, Salzburg

2.21

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Saksassa – Riedl

3.   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Nro

Määritelmä

3.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa välillä St. Peter – Isar, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.1.1

Rajayhdysjohto St. Peter (AT) – Isar (DE)

3.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Tauern (AT)

3.1.3

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Ernsthofen (AT)

3.2

Hankeryhmä Itävalta–Italia välillä Lienz–Veneto, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.2.1

Rajayhdysjohto Lienz (AT) – Veneton alue (IT)

3.2.2

Sisäinen siirtojohto Lienz–Obersielach (AT)

3.2.3

Sisäinen siirtojohto Volpago–Pohjois-Venetsia (IT)

3.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävalta–Italia-rajayhdysjohto Nauders (AT) – Milanon alue (IT)

3.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävalta–Italia-rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT)

3.5

Hankeryhmä Bosnia ja Hertsegovina – Kroatia välillä Banja Luka – Lika, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.5.1

Rajayhdysjohto Banja Luka (BA) – Lika (HR)

3.5.2

Sisäiset siirtojohdot välillä Brinje, Lika, Velebit ja Konjsko (HR)

3.6

Hankeryhmä Bulgarian kapasiteetin lisääminen Kreikan ja Romanian suuntaan, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.6.1

Sisäinen siirtojohto Vetren–Blagoevgrad (BG)

3.6.2

Sisäinen siirtojohto Tsarevets–Plovdiv (BG)

3.7

Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1 – N. Santa, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.7.1

Rajayhdysjohto Maritsa East 1 (BG) – N. Santa (EL)

3.7.2

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Plovdiv (BG)

3.7.3

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Maritsa East 3 (BG)

3.7.4

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Burgas (BG)

3.8

Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.8.1

Sisäinen siirtojohto Dobrudja–Burgas (BG)

3.8.2

Sisäinen siirtojohto Vidino–Svoboda (BG)

3.8.3

Sisäinen siirtojohto välillä Svoboda (BG) ja Varna (BG) – Stupina (RO) -rajayhdysjohdon haarautumiskohta Bulgariassa

3.8.4

Sisäinen siirtojohto Cernavoda–Stalpu (RO)

3.8.5

Sisäinen siirtojohto Gutinas–Smardan (RO)

3.8.6

Sisäinen siirtojohto Gadalin–Suceava (RO)

3.9

Hankeryhmä Kroatia–Unkari–Slovenia välillä Žerjavenec/Heviz–Cirkovce, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.9.1

Rajayhdysjohto Žerjavenec (HR) / Heviz (HU) – Cirkovce (SI)

3.9.2

Sisäinen siirtojohto Divača–Beričevo (SI)

3.9.3

Sisäinen siirtojohto Beričevo–Podlog (SI)

3.9.4

Sisäinen siirtojohto Podlog–Cirkovce (SI)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka välillä Hadera – Attican alue (tunnetaan nykyisin nimellä Euro Asia Interconnector), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Vasilikos (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Vasilikos (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.10.3

Sisäinen siirtojohto välillä Korakia, Kreeta ja Attican alue (EL)

3.11

Hankeryhmä Tšekin sisäiset siirtojohdot kapasiteetin lisäämiseksi luoteis- ja etelärajoilla, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.11.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov–Vitkov (CZ)

3.11.2

Sisäinen siirtojohto Vitkov–Prestice (CZ)

3.11.3

Sisäinen siirtojohto Prestice–Kocin (CZ)

3.11.4

Sisäinen siirtojohto Kocin–Mirovka (CZ)

3.11.5

Sisäinen siirtojohto Mirovka–Cebin (CZ)

3.12

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Lauchstädt–Meitingen kapasiteetin lisäämiseksi itärajalla

3.13

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan sisäinen siirtojohto välillä Halle/Saale–Schweinfurt kapasiteetin lisäämiseksi itäisessä pohjois-eteläsuuntaisessa käytävässä

3.14

Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Eisenhüttenstadt–Plewiska (tunnetaan nykyisin nimellä GerPol Power Bridge –hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.14.1

Rajayhdysjohto Eisenhüttenstadt (DE) – Plewiska (PL)

3.14.2

Sisäinen siirtojohto Krajnik–Baczyna (PL)

3.14.3

Sisäinen siirtojohto Mikułowa–Świebodzice (PL)

3.15

Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Vierraden–Krajnik, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.15.1

Rajayhdysjohto Vierraden (DE) – Krajnik (PL)

3.15.2

Vaiheistusmuuntajien koordinoitu rakentaminen ja käyttö rajayhdysjohdoissa väleillä Krajnik (PL) – Vierraden (DE) ja Mikułowa (PL) – Hagenwerder (DE)

3.16

Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Gönyű–Gabčikovo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.16.1

Rajayhdysjohto Gönyű (HU) – Gabčikovo (SK)

3.16.2

Sisäinen siirtojohto Velký Ďur – Gabčikovo (SK)

3.16.3

Győrin (HU) sähköaseman laajentaminen

3.17

Yhteistä etua koskeva hanke – Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU) – Rimavská Sobota (SK)

3.18

Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Kisvárdan alue – Velké Kapušany, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.18.1

Rajayhdysjohto Kisvárdan alue (HU) – Velké Kapušany (SK)

3.18.2

Sisäinen siirtojohto Lemešany – Velké Kapušany (SK)

3.19

Hankeryhmä Italia–Montenegro välillä Villanova–Lastva, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.19.1

Rajayhdysjohto Villanova (IT) – Lastva (ME)

3.19.2

Sisäinen siirtojohto Fano–Teramo (IT)

3.19.3

Sisäinen siirtojohto Foggia–Villanova (IT)

3.20

Hankeryhmä Italia–Slovenia välillä Länsi-Udine–Okroglo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.20.1

Rajayhdysjohto Länsi-Udine (IT) – Okroglo (SI)

3.20.2

Sisäinen siirtojohto Länsi-Udine–Redipuglia (IT)

3.21

Yhteistä etua koskeva hanke – Italia–Slovenia-rajayhdysjohto Salgareda (IT) – Divača – Bericevon alue (SI)

3.22

Hankeryhmä Romania–Serbia välillä Resita–Pancevo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.22.1

Rajayhdysjohto Resita (RO) – Pancevo (RS)

3.22.2

Sisäinen siirtojohto Portile de Fier – Resita (RO)

3.22.3

Sisäinen siirtojohto Resita–Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.4

Sisäinen siirtojohto Arad–Timisoara/Sacalaz (RO)

3.23

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Bulgariassa – Yadenitsa

3.24

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Kreikassa – Amfilochia

3.25

Yhteistä etua koskeva hanke – Akkuvarastointijärjestelmät Etelä-Italian keskiosissa

3.26

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Puolassa – Młoty

4.   Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Nro

Määritelmä

4.1

Yhteistä etua koskeva hanke – Tanska–Saksa-rajayhdysjohto Ishöj/Bjæverskov (DK) – Bentwisch/Güstrow (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä Kriegers Flak Combined Grid Solution)

4.2

Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nykyisin nimellä kolmas rajayhdysjohto), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.2.1

Rajayhdysjohto Kilingi-Nõmme (EE) – Riian CHP2-sähköasema (LV)

4.2.2

Sisäinen siirtojohto Harku–Sindi (EE)

4.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Viro–Latvia–Liettua – synkronoitu yhteenliitäntä Manner-Euroopan verkkoihin

4.4

Hankeryhmä Latvia–Ruotsi – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nykyisin nimellä NordBalt-hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.4.1

Sisäinen siirtojohto Ventspils–Tume–Imanta (LV)

4.4.2

Sisäinen siirtojohto Ekhyddan–Nybro/Hemsjö (SE)

4.5

Hankeryhmä Liettua–Puola välillä Alytus (LT) – Elk (PL), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.5.1

Liettuan osuus rajayhdysjohdosta Alytus (LT) – Liettuan ja Puolan raja

4.5.2

Sisäinen siirtojohto Stanisławów – Olsztyn Mątki (PL)

4.5.3

Sisäinen siirtojohto Kozienice – Siedlce Ujrzanów (PL)

4.5.4

Sisäinen siirtojohto Płock – Olsztyn Mątki (PL)

4.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitos Virossa – Muuga

4.7

Yhteistä etua koskeva hanke – Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Liettuassa – Kruonis

5.   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä

Nro

Määritelmä

5.1

Hankeryhmä, joka mahdollistaa kaksisuuntaiset kaasuvirrat Pohjois-Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin sekä Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

5.1.1

Fyysinen vastakkaisvirtaus Moffatin yhteenliitäntäpisteessä (Irlanti/Yhdistynyt kuningaskunta)

5.1.2

SNIP-putkijohdon (Skotlannista Pohjois-Irlantiin) parantaminen, jotta se voi ottaa vastaan fyysisen vastakkaisvirtauksen välillä Ballylumford–Twynholm

5.1.3

Islandmageen maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen kehittäminen Larnessa (Pohjois-Irlanti)

5.2

Yhteistä etua koskeva hanke – Lounais-Skotlannin mantereella olevan verkon kahdentaminen välillä Cluden–Brighouse Bay (Yhdistynyt kuningaskunta)

5.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Shannonin LNG-terminaali, joka sijaitsee Tarbertin ja Ballylongfordin välillä (Irlanti)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Portugalin, Espanjan, Ranskan ja Saksan välillä

Nro

Määritelmä

5.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Kolmas yhteenliitäntäpiste Portugalin ja Espanjan välillä

5.5

Yhteistä etua koskeva hanke – Itäinen Espanja–Ranska-akseli – yhteenliitäntäpiste Iberian niemimaan ja Ranskan välillä Le Perthus’ssa (tunnetaan nykyisin nimellä Midcat)

5.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa – vastakkaisvirtaus Ranskasta Saksaan Obergailbach/Medelsheimin yhteenliitäntäpisteessä (Ranska)

5.7

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Bourgognen putkijohdossa välillä Etrez–Voisines (Ranska)

5.8

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Lyonin itäpuolisessa putkijohdossa välillä Saint-Avit–Etrez (Ranska)

Kaksisuuntaiset kaasuvirrat Italian, Sveitsin, Saksan ja Belgian/Ranskan välillä

Nro

Määritelmä

5.9

Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys Sveitsin ja Ranskan välillä

5.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Saksassa

5.11

Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys Italian ja Sveitsin välillä Passo Griesin yhteenliitäntäpisteessä

5.12

Yhteistä etua koskeva hanke – Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Eynattenin yhteenliitäntäpisteeseen (Saksa)

Yhteenliitäntöjen kehittäminen Alankomaiden, Belgian, Ranskan ja Luxemburgin välillä

Nro

Määritelmä

5.13

Yhteistä etua koskeva hanke – Uusi yhteenliitäntä välillä Pitgam (Ranska) ja Maldegem (Belgia)

5.14

Yhteistä etua koskeva hanke – Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa Arc de Dierreyn putkijohdossa välillä Cuvilly–Dierrey–Voisines (Ranska)

5.15

Hankeryhmä, jolla toteutetaan kaasun kompressoinnin optimointi Alankomaissa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

5.15.1

Emden (Norjasta Alankomaihin)

5.15.2

Winterswijk/Zevenaar (Alankomaista Saksaan)

5.15.3

Bocholtz (Alankomaista Saksaan)

5.15.4

s Gravenvoeren (Alankomaista Belgiaan)

5.15.5

Hilvarenbeek (Alankomaista Belgiaan)

5.16

Yhteistä etua koskeva hanke – Zeebruggen LNG-terminaalin laajentaminen

5.17

Hankeryhmä Luxemburgin, Ranskan ja Belgian välillä, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

5.17.1

Ranskan ja Luxemburgin välinen yhteenliitäntä

5.17.2

Belgian ja Luxemburgin välisen yhteenliitännän vahvistaminen

Muut hankkeet

Nro

Määritelmä

5.18

Yhteistä etua koskeva hanke – Saksan verkon vahvistaminen yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi Itävallan kanssa (tunnetaan nykyisin nimellä Monaco-putken vaihe I) (Haiming/Burghausen-Finsing)

5.19

Yhteistä etua koskeva hanke – Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon (kaasuputki Italiaan Gelassa ja kelluva LNG-varasto ja höyrystyslaitos (FSRU))

5.20

Yhteistä etua koskeva hanke – Kaasuputki, joka yhdistää Algerian Italiaan (Sardinia) ja Ranskaan (Korsika) (tunnetaan nykyisin nimellä Galsi & Cyréné –putkijohdot)

6.   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Puolan, Tšekin, Slovakin ja Unkarin välillä luomalla yhteyden Puolan ja Kroatian LNG-terminaalien välillä

Nro

Määritelmä

6.1

Hankeryhmä, jolla lisätään Tšekin ja Puolan välistä yhteenliitäntäkapasiteettia ja tehdään siihen liittyviä parannuksia Länsi-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.1.1

Puolan ja Tšekin välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä Stork II) välillä Libhošť – Hať (CZ/PL) – Kędzierzyn (PL)

6.1.2

Lwówek–Odolanów-putkijohto

6.1.3

Odolanówin kompressoriasema

6.1.4

Czeszów–Wierzchowice-putkijohto

6.1.5

Czeszów–Kiełczów-putkijohto

6.1.6

Zdzieszowice–Wrocław-putkijohto

6.1.7

Zdzieszowice–Kędzierzyn-putkijohto

6.1.8

Twaróg–Tworzeń-putkijohto

6.1.9

Twaróg–Kędzierzyn-putkijohto

6.1.10

Pogórska Wola – Tworzeń -putkijohto

6.1.11

Strachocina – Pogórska Wola -putkijohto

6.2

Hankeryhmä, jolla lisätään Puolan ja Slovakian välistä yhteenliitäntäkapasiteettia ja tehdään siihen liittyviä parannuksia Itä-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.2.1

Puolan ja Slovakian välinen yhteenliitäntä

6.2.2

Rembelszczyznan kompressoriasema

6.2.3

Rembelszczyzna – Wola Karczewska -putkijohto

6.2.4

Wola Karczewska – Wronów -putkijohto

6.2.5

Wronówin solmukohta

6.2.6

Rozwadów–Końskowola–Wronów-putkijohto

6.2.7

Jarosław–Rozwadów-putkijohto

6.2.8

Hermanowice-Jarosław-putkijohto

6.2.9

Hermanowice–Strachocina-putkijohto

6.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Slovakian ja Unkarin välinen kaasuyhteys välillä Vel’ké Zlievce (SK) – Balassagyarmatin raja (SK/HU) – Vecsés (HU)

6.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan ja Tšekin välinen kaksisuuntainen yhteenliitäntä (BACI) välillä Baumgarten (AT) – Reinthal (CZ/AT) – Brečlav (CZ)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen Kroatian LNG-terminaalista naapurimaihin

Nro

Määritelmä

6.5

Hankeryhmä – Krkin LNG-höyrystysalus ja siirtoputket Unkariin, Sloveniaan ja Italiaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.5.1

LNG-höyrystysalus Krkissa (HR)

6.5.2

Kaasuputki Zlobin–Bosiljevo–Sisak–Kozarac–Slobodnica (HR)

6.5.3

LNG-siirtoputki Omišalj – Zlobin (HR) – Rupa (HR) / Jelšane (SI) – Kalce (SI) tai

6.5.4

Kaasuputki Omišalj (HR) – Casal Borsetti (IT)

6.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Kroatian ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Bosiljevo–Karlovac–Lučko–Zabok–Rogatec (SI))

6.7

Yhteistä etua koskeva hanke – Slovenian ja Italian välinen yhteenliitäntä (Gorizia (IT)/Šempeter (SI) – Vodice (SI))

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen eteläisestä kaasukäytävästä ja/tai Kreikan LNG-terminaaleista Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Serbian läpi ja edelleen Unkariin sekä Ukrainaan, mukaan lukien vastakkaisvirtausvalmius etelästä pohjoiseen sekä kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi

Nro

Määritelmä

6.8

Hankeryhmä – Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä ja tarvittavat vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.8.1

Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä IGB) välillä Komotini (EL) – Stara Zagora (BG)

6.8.2

Bulgarian siirtoverkon tarvittava kunnostaminen, uudenaikaistaminen ja laajentaminen

6.9

Hankeryhmä – LNG-terminaali Kreikassa, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.9.1

INGS (riippumaton maakaasujärjestelmä) LNG Kreikka

6.9.2

Egeanmeren LNG-tuontiterminaali

6.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä IBS)

6.11

Yhteistä etua koskeva hanke – Jatkuva vastakkaisvirtaus Kreikan ja Bulgarian rajalla välillä Kula (BG) – Sidirokastro (EL)

6.12

Yhteistä etua koskeva hanke – Olemassa olevan putkijohdon siirtokapasiteetin lisääminen Bulgariasta Kreikkaan

6.13

Hankeryhmä – Romania–Unkari–Itävalta-siirtokäytävä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.13.1

Városföld-Ercsi–Győr-putkijohto, Városföldin kompressoriaseman laajentaminen ja keskitetyn hajustamisen muuttaminen

6.13.2

Ercsi–Százhalombatta-putkijohto

6.13.3

Csanádpalotan tai Algyőn kompressoriasema

6.14

Yhteistä etua koskeva hanke – Unkarin vastakkaisvirtaus Csanádpalotassa tai Algyőssa

6.15

Hankeryhmä – Kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi ja vastakkaisvirtauksen toteuttaminen Romaniassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.15.1

Romanian kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi

6.15.2

Vastakkaisvirtaus Isacceassa

Hankkeet, jotka mahdollistavat eteläisestä kaasukäytävästä ja/tai LNG-terminaaleista Italiaan tulevan kaasun virtauksen pohjoiseen kohti Itävaltaa, Saksaa ja Tšekkiä (sekä kohti Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaista käytävää)

Nro

Määritelmä

6.16

Yhteistä etua koskeva hanke – Tauerngasleitung (TGL) -putkijohto välillä Haiming (AT) / Überackern (DE) – Tarvisio (IT)

6.17

Yhteistä etua koskeva hanke – Yhteys Oberkappeliin (AT) Tšekin siirtoverkon eteläisestä haarasta

6.18

Yhteistä etua koskeva hanke – Adriatica-putkijohto (IT)

6.19

Yhteistä etua koskeva hanke – Mantereella sijaitseva LNG-terminaali eteläisellä Adrianmerellä (IT) (1)

Hankkeet, jotka mahdollistavat maanalaisen kaasunvarastointikapasiteetin kehittämisen Kaakkois-Euroopassa

Nro

Määritelmä

6.20

Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.1

Uuden varastointilaitoksen rakentaminen Bulgarian alueelle

6.20.2

Chirenin maanalaisen varastointilaitoksen laajentaminen

6.20.3

Etelä-Kavalan varasto Kreikassa

6.20.4

Depomuresin varasto Romaniassa

Muut hankkeet

Nro

Määritelmä

6.21

Yhteistä etua koskeva hanke – Joonian- ja Adrianmeren putkijohto (Fieri (AB) – Split (HR))

6.22

Hankeryhmä – Azerbaidžan–Georgia–Romania-yhdysputkihanke, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.22.1

Kaasuputki Constanta (RO) – Arad – Csanádpalota (HU) (tunnetaan nykyisin nimellä AGRI)

6.22.2

LNG-terminaali Constantassa (RO)

6.23

Yhteistä etua koskeva hanke – Unkarin ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Nagykanizsa – Tornyiszentmiklós (HU) – Lendava (SI) – Kidričevo)

7.   Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Nro

Määritelmä

7.1

Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Georgian ja Turkin halki EU:n loppumarkkinoille kahta mahdollista reittiä eli joko Kaakkois-Euroopan kautta Itävaltaan tai Adrianmeren kautta Italiaan, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

7.1.1

Kaasuputki EU:sta Turkin, Georgian, Azerbaidžanin ja Kaspianmeren kautta Turkmenistaniin [tunnetaan nykyisin seuraavien hankkeiden yhdistelmänä: ”Trans Anatolia Natural Gas Pipeline” (TANAP), ”Expansion of the South-Caucasus Pipeline” (SCP-(F)X) ja ”Trans-Caspian Gas Pipeline” (TCP)]

7.1.2

Kaasun kompressointilaitos Kipissä (EL)

7.1.3

Kaasuputki Kreikasta Albanian ja Adrianmeren kautta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”Trans-Adriatic Pipeline” (TAP))

7.1.4

Kaasuputki Kreikasta Adrianmeren kautta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”Interconnector Turkey-Greece-Italy” (ITGI))

7.1.5

Kaasuputki Bulgariasta Romanian ja Unkarin kautta Itävaltaan

7.2

Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 8 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä (Azerbaidžan ja Turkmenistan) Romaniaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.2.1

Merenalainen kaasuputki Kaspianmerellä Turkmenistanista Azerbaidžaniin [tunnetaan nykyisin nimellä ”Trans-Caspian Gas Pipeline” (TCP)]

7.2.2

Azerbaidžanista Georgian kautta Turkkiin johtavan kaasuputken parantaminen (tunnetaan nykyisin nimellä ”Expansion of the South-Caucasus Pipeline” (SCP-(F)X))

7.2.3

Merenalainen kaasuputki, joka yhdistää Georgian Romaniaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”White Stream”)

7.3

Hankeryhmä, joka koostuu kaasuinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään kaasua itäisen Välimeren uusilta offshore-kentiltä, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

7.3.1

Kaasuputki Kyproksen offshore-kentiltä Kreetan kautta Manner-Kreikkaan

7.3.2

LNG-varasto Kyproksella (tunnetaan nykyisin nimellä ”Mediterranean Gas Storage”)

7.4

Hankeryhmä yhteenliitännät Turkkiin, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.4.1

Kaasun kompressointiasema Kipissä (EL), vähimmäiskapasiteetti 3 miljardia kuutiometriä vuodessa

7.4.2

Turkin ja Bulgarian välinen rajayhdysputki, vähimmäiskapasiteetti 3 miljardia kuutiometriä vuodessa (tunnetaan nykyisin nimellä ”ITB”)

8.   Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Nro

Määritelmä

8.1

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen LNG-toimituksia, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.1.1

Viron ja Suomen välinen rajayhdysputki ”Balticconnector” ja

8.1.2

Yksi seuraavista LNG-terminaaleista:

8.1.2.1

Finngulf LNG

8.1.2.2

Paldiskin LNG

8.1.2.3

Tallinnan LNG

8.1.2.4

Latvian LNG

8.2

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.2.1

Latvian ja Liettuan välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.2

Viron ja Latvian välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.3

Klaipeda–Kiemenai-putkijohdon kapasiteetin lisääminen Liettuassa

8.2.4

Incukalnsin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen uudenaikaistaminen ja laajentaminen

8.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä ”Baltic Pipe”

8.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Kapasiteetin lisääminen Tanskan ja Saksan rajalla

8.5

Yhteistä etua koskeva hanke – Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”GIPL”)

8.6

Yhteistä etua koskeva hanke – Göteborgin LNG-terminaali Ruotsissa

8.7

Yhteistä etua koskeva hanke – Świnoujścien LNG-terminaalin kapasiteetin lisääminen Puolassa

8.8

Yhteistä etua koskeva hanke – Yamal-Eurooppa-putkijohdon syöttöpisteiden parantaminen Lwówekissa ja Włocławekissa Puolassa

9.   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Nro

Määritelmä

9.1

Yhteistä etua koskeva hanke – Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola)

9.2

Yhteistä etua koskeva hanke – Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia)

9.3

Yhteistä etua koskeva hanke – JANAF-Adria-putkijohdot: olemassa olevien JANAF- ja Adria-putkijohtojen, jotka yhdistävät Omisaljin sataman Kroatiassa eteläiseen Družba-putkeen, jälleenrakentaminen, parantaminen, ylläpito ja kapasiteetin lisääminen (Kroatia, Unkari, Slovakia)

9.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Litvinov (Tšekki) – Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon

9.5

Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

9.5.1

Öljyterminaalin rakentaminen Gdańskiin

9.5.2

Pommerin putkijohdon laajentaminen: Pommerin putkijohdon silmukkaputket ja rinnakkaisputki, jotka yhdistävät Plebankan varastointilaitoksen (Płockin lähistöllä) ja Gdańskin käsittelyterminaalin

9.6

Yhteistä etua koskeva hanke – TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa)

10.   Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Nro

Määritelmä

10.1

North Atlantic Green Zone -hanke (Irlanti, UK / Pohjois-Irlanti): Tuulivoiman tuotantorajoitusten vähentäminen ottamalla käyttöön viestintäinfrastruktuuri, parantamalla verkon hallintaa ja vahvistamalla (rajat ylittävät) käytännöt kysynnänhallintaa varten

10.2

Green-Me (Ranska, Italia): Parannetaan uusiutuvien energialähteiden integrointia ottamalla käyttöön automaatio-, hallinta- ja seurantajärjestelmiä suurjännite- ja suurjännite-/keskijännite-sähköasemilla, kehittynyt viestintä uusiutuvan energian tuottajien kanssa ja varastointi pääsähköasemilla”


(1)  Italia päättää Pohjois-Adrianmerellä sijaitsevan LNG-terminaalin tarkan sijaintipaikan yhteisymmärryksessä Slovenian kanssa.


Top