15.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/49

(1)

Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden pääasiallinen vaikutin on taloudellinen hyöty. Näin ollen järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa ehkäisemisessä ja torjumisessa on keskityttävä rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseen, jäädyttämiseen, takavarikoimiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen. Tätä vaikeuttavat kuitenkin muun muassa eroavaisuudet jäsenvaltioiden tämän alan lainsäädännössä.

(2)

Wienissä joulukuussa 1998 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotetaan vahvistamaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista EU:n toimintaa toimintasuunnitelman mukaisesti, joka koskee parhaita tapoja panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta (2).

(3)

Wienin toimintasuunnitelman 50 kohdan b alakohdan mukaan viiden vuoden kuluessa Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta on kehitettävä ja tarvittaessa lähennettävä rikoksen tuottaman hyödyn takavarikoimista ja menetetyksi tuomitsemista koskevia kansallisia säännöksiä ottaen huomioon hyvässä uskossa toimineen kolmannen osapuolen oikeudet.

(4)

Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 51 kohdassa todetaan, että rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa, että se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy, ja että Eurooppa-neuvosto on vakaasti päättänyt pitää huolen siitä, että ryhdytään konkreettisiin toimiin rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseksi, jäädyttämiseksi, takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi. Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehottaa päätelmien 55 kohdassa lähentämään rahanpesun torjuntaa koskevia rikosoikeudellisia säännöksiä ja menettelyjä (esim. varojen jäljittäminen, jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen).

(5)

Neuvoston 27 päivänä maaliskuuta 2000 hyväksymän vuoden 2000 toimintasuunnitelman ”Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja valvonta: Euroopan unionin strategia uuden vuosituhannen alkaessa” (3) suosituksen 19 mukaisesti olisi tutkittava, tarvitaanko säädöstä, jossa jäsenvaltioiden parhaat käytänteet huomioon ottaen ja oikeudellisia perusperiaatteita asianmukaisesti noudattaen säädetään mahdollisuudesta todistustaakan keventämiseen tarpeen mukaan rikos-, siviili- tai verolainsäädännössä sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta.

(6)

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen, 12 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklasta, joka koskee menetetyksi tuomitsemista ja takavarikkoa, seuraa, että sopimusvaltiot voivat harkita mahdollisuutta vaatia, että rikoksentekijä osoittaa rikoksen tuottamaksi hyödyksi väitetyn tai muun menetetyksi tuomittavan omaisuuden laillisen alkuperän, jos tällainen vaatimus on niiden kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukainen ja soveltuu oikeudenkäyntien luonteeseen.

(7)

Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet 8 päivänä marraskuuta 1990 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesusta, etsinnästä, takavarikosta ja menetetyksi tuomitsemisesta. Eräät jäsenvaltiot ovat antaneet menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimuksen 2 artiklaan liittyviä lausumia, joiden mukaan ne ovat velvollisia tuomitsemaan menetetyksi vain tiettyjen tarkemmin määriteltyjen rikosten tuottaman hyödyn.

(8)

Neuvoston puitepäätöksessä 2001/500/YOS (4) on säännöksiä rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta. Puitepäätöksen mukaan jäsenvaltiot ovat lisäksi velvollisia olemaan tekemättä tai pitämättä voimassa varaumia Euroopan neuvoston yleissopimuksen menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten suhteen silloin, kun rikoksesta voi enimmillään seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenrajoituksen käsittävä turvaamistoimenpide.

(9)

Tämän alan voimassa olevilla säädöksillä ei ole voitu riittävästi varmistaa tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä menetetyksi tuomitsemisen osalta, sillä eräät jäsenvaltiot eivät vielä voi tuomita menetetyksi kaikkien niiden rikosten tuottamaa hyötyä, joista voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus.

(10)

Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokkaat säännöt siitä, milloin rikoksen tuottama hyöty voidaan tuomita menetetyksi, myös kun kyse on todistustaakasta sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta. Tämä päätös liittyy samaan aikaan toimitettavaan Tanskan ehdotukseen puitepäätökseksi rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemista sekä varojen jakamista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta Euroopan unionissa.

(11)

Tällä puitepäätöksellä ei estetä jäsenvaltiota soveltamasta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja erityisesti syyttömyysolettamaan, omistusoikeuksiin, yhdistymisvapauteen, painovapauteen ja sananvapauteen muissa tiedotusvälineissä liittyviä perusperiaatteitaan,

—

’rikoksen tuottamalla hyödyllä’ rikoksista koituvaa taloudellista etuutta. Se voi olla mitä tahansa omaisuutta seuraavassa luetelmakohdassa määritellyn mukaisesti,

—

’omaisuudella’ kaikenlaista aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää omaisuutta sekä oikeudellisia asiakirjoja ja välineitä, joilla todistetaan omistusoikeus tai muu oikeus tällaiseen omaisuuteen,

—

’rikoksentekovälineillä’ omaisuutta, jota osaksi tai kokonaan käytetään tai aiotaan käyttää millä tavalla tahansa rikoksen tai rikosten tekemiseen,

—

’menetetyksi tuomitsemisella’ tuomioistuimen oikeudenkäynnissä rikoksen tai rikosten perusteella määräämää rangaistusta tai toimenpidettä, jolla omaisuus määrätään lopullisesti menetetyksi,

—

’oikeushenkilöllä’ yhteenliittymää, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan, ei kuitenkaan valtioita tai muita julkisia elimiä niiden käyttäessä julkiseen valtaan liittyviä oikeuksia eikä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä.

a)

rikos on tehty rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa 21 päivänä joulukuuta 1998 hyväksytyn yhteisen toiminnan 98/733/YOS (5) puitteissa ja kuuluu jonkin seuraavan säädöksen soveltamisalaan:

b)

rikos kuuluu terrorismin torjunnasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS (11) piiriin,

edellyttäen että edellä mainittujen puitepäätösten mukaisesti

ja että rikoksesta voi olla taloudellista hyötyä.

a)

siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön rikollisesta toiminnasta 1 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tuomitsemista edeltävänä aikana, jonka tuomioistuin arvioi kohtuulliseksi tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella; tai, vaihtoehtoisesti

b)

siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön vastaavanlaisesta rikollisesta toiminnasta 1 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tuomitsemista edeltävänä aikana, jonka tuomioistuin arvioi kohtuulliseksi tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella; tai, vaihtoehtoisesti

c)

siinä tapauksessa, että osoitetaan, että rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön omaisuuden arvo on suhteeton verrattuna hänen laillisiin tuloihinsa, ja kansallinen tuomioistuin on täsmällisten tosiseikkojen perusteella täysin vakuuttunut, että kyseinen omaisuus on peräisin tämän rikokseen syyllistyneeksi todetun henkilön rikollisesta toiminnasta.