22.9.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/76

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta”

KOM(2009) 380 lopullinen

(2010/C 255/14)

Esittelijä: Maureen O'NEILL

Komissio päätti 22. heinäkuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta

KOM(2009) 380 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. marraskuuta 2009. Esittelijä oli Maureen O'Neill.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16.–17. joulukuuta 2009 pitämässään 458. täysistunnossa (joulukuun 16. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Päätelmä

1.1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta. Asia on Euroopassa erittäin tärkeä, sillä väestön ikääntyessä se vaikuttaa yksilöihin, perheisiin ja yhteiskuntaan.

1.1.2   ETSK toteaa, että ensisijaisen vastuun dementian aiheuttaman ongelman käsittelystä ja hoidosta kantavat jäsenvaltiot. Komitea on kuitenkin tyytyväinen siihen, että tiedonannossa kiinnitetään huomiota EU:n rooliin jäsenvaltiossa tapahtuvan kehityksen tukijana.

Terminologinen huomautus: Koska käsite Alzheimerin tauti ei sisällä kaikkia dementioita, tässä asiakirjassa käytetään ilmausta ”Alzheimerin tauti ja muut dementiat” tai ilmausta ”dementia”.

1.2   Suositukset (eivät tärkeysjärjestyksessä vaan tausta-asiakirjan mukaisessa järjestyksessä)

1.2.1   ETSK suosittaa, että komissio tukisi valistuskampanjoita, joilla dementiaa tehdään tunnetuksi, jotta se voidaan yhä useammin diagnosoida ajoissa ja vähentää häpeäntunnetta.

1.2.2   ETSK suosittaa, että tukea myönnetään entistä useammalle tutkimuksen osa-alueelle.

1.2.3   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tutkimukseen sovelletaan yhteistä ohjelmasuunnittelua, ja kehottaa komissiota ajoittamaan oikein menetelmän täytäntöönpanon.

1.2.4   ETSK suosittaa, että avoin koordinointimenetelmä ulotetaan kattamaan terveydenhuolto, jotta komissio voi aktiivisesti kannustaa kehittämään dementiaan liittyviä kansallisia erityisstrategioita ja laatukehyksiä.

1.2.5   ETSK kehottaa komissiota tekemään laajalti tunnetuksi terveysohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hoitomalleja kehitettäessä sekä tekemään aktiivisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden keskushallintojen kanssa Euroopan rakennerahastovarojen kohdentamiseksi dementiapotilaiden akuuttiin ja pitkäaikaishoitoon sekä kotihoitoon liittyvän koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi kunnissa.

1.2.6   ETSK painottaa voimakkaasti, että dementiapotilaisiin on tärkeää soveltaa Euroopan ihmisoikeussopimusta.

1.2.7   ETSK kannattaa tiedonannossa ehdotettua eurooppalaisen seurantaverkoston perustamista ja siinä yhteydessä terveysohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

1.2.8   ETSK kehottaa tekemään tiedonantoa tunnetuksi kunnissa, jäsenvaltioissa, EU:ssa ja kansainvälisesti sekä toteuttamaan siinä tehdyt ehdotukset yhteistyössä Alzheimerin parissa työskentelevien organisaatioiden, jäsenvaltioiden keskushallintojen, komission ja muiden asianomaisten elinten, myös ETSK:n kanssa.

2.   Taustaa

2.1   Valkoisessa kirjassa ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” (1) mainitaan erityisesti, että on tärkeää hankkia täsmällisempi käsitys hermoston rappeutumissairauksista, kuten Alzheimerin taudista ja muista dementioista.

2.2   Komissio haluaa ensisijaisesti varmistaa, että asiaan suhtaudutaan tarkoituksenmukaisesti, sillä ongelma on laaja ja se vaikuttaa potilaisiin ja hoitajiin ja siitä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia.

2.3   Ehdotetussa pitkän aikavälin toiminnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn tähtääviin strategioihin, ei-lääketieteellisiin toimenpiteisiin sekä ammatti- ja vapaaehtoishoitajien käytännön koulutukseen ja painotetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyötä tutkimuksen alalla. (2)

2.4   Euroopan komissio aikoo niin ikään liittää Alzheimerin taudin parissa tehtävän työskentelyn keskeiset osatekijät vuonna 2008 tehtyyn mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin eurooppalaiseen sopimukseen, sillä komission mukaan mielenterveys on eräs Alzheimerin taudin erityisistä ulottuvuuksista.

2.5   Myös Euroopan parlamentti on antanut kannanoton (3) Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden torjunnan prioriteeteista, jotta politiikoissa sitouduttaisiin edistämään tutkimusta, ennaltaehkäisyä ja sosiaalista suojelua, poistettaisiin häpeäntunnetta ja myönnettäisiin, että on tärkeää tukea Alzheimerin parissa työskenteleviä organisaatioita.

3.   Lähtötilanne

3.1   Dementialle on ominaista moninaisista syistä johtuva henkisten toimintojen asteittainen menettäminen. Tavanomaisin syy on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 50–60 prosenttia dementiapotilaista. Muita syitä ovat verisuoniperäinen dementia ja lewynkappaledementia. EU:n potilasfoorumi Alzheimer Europe toteutti Euroopan komission tuella hankkeen, jossa määriteltiin merkittävimmät harvinaiset dementiamuodot. (4)

3.2   Parhaiden käytettävissä olevien arvioiden mukaan 7,3 miljoonaa 30–99-vuotiasta eurooppalaista (EU:n 27 jäsenvaltiossa) kärsi vuonna 2008 erityyppisistä dementioista. Sairastuneiden joukossa on enemmän naisia (4,9 miljoonaa) kuin miehiä (2,4 miljoonaa). (4)

3.3   Elinajanodotteen noustessa yleisesti ja suurten ikäluokkien vanhetessa ikääntyneiden ihmisten määrän odotetaan lisääntyvän tuntuvasti siten, että kaikkein iäkkäimmissä väestöryhmissä lisäys on suhteellisesti suurinta. Ikäsidonnaiset oirekokonaisuudet, etenkin dementia, todennäköisesti lisääntyvät edelleen, ja joidenkin nykyennusteiden mukaan dementiapotilaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Kansainvälisen Alzheimer-järjestön Alzheimer's Disease Internationalin arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailmassa on 104 miljoonaa dementiapotilasta.

3.4   Dementioilla on sekä nykyään että vastaisuudessa huomattava vaikutus omais- ja ammattihoitajiin, kansanterveyteen ja hoitokustannuksiin. Alzheimer Europe -järjestö arvioi (vuonna 2008), että Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden välittömät kustannukset ja epävirallisen hoidon kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 130 miljardia euroa 27 jäsenvaltion EU:ssa eli 21 000 euroa/potilas/vuosi. Epävirallisen hoidon osuus on 56 prosenttia. (5)

3.5   Alzheimerin ja siihen liittyvien häiriöiden torjunnasta Ranskan puheenjohtajakaudella järjestetyssä konferenssissa korostettiin olevan erittäin tärkeää, että eurooppalaiset jakavat tietämystään ja mobilisoivat jäsenvaltioista löytyvän ammattitaidon ja kokemuksen taudin torjunnan vauhdittamiseksi. Konferenssin päätelmistä keskusteltiin terveysministereiden neuvoston kokouksessa joulukuussa 2008.

3.6   Pääasiallinen vastuu dementioiden aiheuttamien ongelmien käsittelystä ja hoidosta on jäsenvaltioilla. Kansanterveyttä käsittelevässä perustamissopimuksen 152 artiklassa EU:n oletetaan kuitenkin tukevan jäsenvaltioiden toimintaa ja 165 artiklassa yhteisöä ja jäsenvaltioita vaaditaan sovittamaan yhteen toimintansa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla turvatakseen kansallisen politiikan ja yhteisön politiikan keskinäisen yhtenäisyyden.

4.   Komission tiedonanto

Komission tiedonannossa pyritään määrittelemään osa-alueet ja EU-tason toimet, joilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden tukemiseksi.

4.1   Tiedonannossa määritellään viisi keskeistä yhteisön toimintalohkoa:

—	ennaltaehkäisy

—	dementioiden ymmärtämyksen parantaminen – tutkimuksen koordinointi

—	parhaiden käytänteiden jakaminen

—	dementioista kärsivien henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen

—	eurooppalaisen seurantaverkoston perustaminen.

4.2   Tätä varten käynnistetään vuonna 2010 yhteinen toimi EU:n komission ja jäsenvaltioiden kesken siten kuin terveysalan toisen toimintaohjelman (2008–2013) täytäntöönpanoa koskevassa työsuunnitelmassa on määritelty. Toimi on osa Lissabonin strategian mukaista kokonaistavoitetta, joka on terveystilanteen kohentaminen. (6)

5.   Ennaltaehkäisy

Nykyisellään Alzheimerin tautia ja muita dementioita ei voida ehkäistä eikä parantaa, ja kognitiivisen heikkenemisen on katsottu väistämättä kuuluvan ikääntymiseen. Kun ikääntymisestä ja aivoista on kuitenkin yhä enemmän tietoa, mahdollisia ennaltaehkäisykeinoja tutkitaan parhaillaan.

5.1   Koska dementiat voidaan jossain määrin yhdistää sydän- ja verisuoniongelmiin, ennaltaehkäisyyn kuuluu terveellinen ruokavalio. (7) Myös verenpaineen ja kolesterolin tarkkailu on tärkeää, samoin kuin tupakoimattomuus ja ainoastaan hillitty alkoholinkäyttö (8) sekä liikunta.

5.2   Joihinkin ehkäisystrategioihin sisältyy sosiaalista toimintaa, osallistumista ja tukea sekä ajattelullisen toiminnan stimulointia.

5.3   Hyvä fyysinen terveys ja mielenterveys kaikissa elämänvaiheessa voivat auttaa säilyttämään kognitiivisen toiminnan. Tätä kutsutaan toisinaan aivojen terveyttä edistäväksi elämäntavaksi. (9)

5.4   Strategioiden tueksi on kuitenkin esittää vasta vähän todisteita. Niinpä ETSK antaa tukensa komissiolle sen kehottaessa lisäämään kohdennettua tutkimusta, jotta potentiaalisia ennaltaehkäisystrategioita ymmärrettäisiin nykyistä paremmin. Myös Alzheimer Europe -järjestö kannattaa tällaista lähestymistapaa.

5.5   ETSK pitää myönteisenä ehdotusta sisällyttää dementiaulottuvuus EU:n nykyisiin ja tuleviin toimiin, jotka koskevat sairauksien ennaltaehkäisyä, koulutus mukaan luettuna, ja tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa opastettaessa yleisöä sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioita levittämään asiasta tietoa mahdollisimman laajasti.

5.6   Eräs tärkeimmistä haasteista on mahdollistaa taudin diagnosointi nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja aiempaa luotettavammin. Näin lievitettäisiin tautia potevien ja heitä hoitavien henkilöiden epävarmuutta, ja näin he voisivat tehdä asianmukaisia oikeussuhteisiin, raha-asioihin, lääketieteelliseen hoitoon ja muihin seikkoihin liittyviä suunnitelmia.

5.7   Yksi varhaisen diagnoosin tiellä olevista esteistä on, etteivät ihmiset tunnista oireita tai pitävät niitä normaalina ikääntymiseen liittyvänä ilmiönä. Tähän sekoittuu myös kieltämistä ja pelkoa, mikä johtuu dementiaan liittyvästä häpeäntunteesta. Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että oireiden ja diagnoosin välinen keskivertoviive vaihtelee huomattavasti unionimaasta toiseen Saksan 10 kuukaudesta Yhdistyneen kuningaskunnan 32 kuukauteen.

5.8   ETSK on kuitenkin huolestunut siitä, että EU:ssa on runsaasti ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta selvittää taudin määritystä tiedon tai palveluiden puutteen vuoksi. Näin on asianlaita erityisesti maaseudulla ja muita heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä.

5.9   ETSK kannattaa Alzheimer Europe -järjestön aloitetta kehottaa EU:n komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia tukemaan erilaisille kunta-, alue- ja valtakunnan tason sidosryhmille sekä viestimille suunnattavia yleisökampanjoita, joilla pyritään parantamaan dementian oireiden tunnistamista ja vähentämään häpeää. (10)

6.   Dementioiden parempi ymmärtäminen – tutkimuksen koordinointi

6.1   ETSK panee merkille komission sitoutuneen puiteohjelmissa tukemaan aivotutkimusta, tutkimaan terveenä ikääntymisen syitä ja laatimaan ennaltaehkäiseviä kansanterveysstrategioita.

6.2   ETSK painottaa kuitenkin, että on tutkittava myös erilaisten hoitomallien tuloksellisuutta, psykososiaalisia toimenpiteitä ja muuta kuin lääkehoitoa sekä väestörakenteessa tapahtuneiden muutosten, kuten avioeron, uudelleen avioitumisen, avosuhteen, muuttoliikkeen ja kaupungistumisen, vaikutuksia dementiaan ja dementiapotilaiden hoitoon.

6.3   Vaikka EU on rahoittanut tuntuvasti tieto- ja viestintätekniikkaan sekä dementian hoitoon liittyvää tutkimusta, tarvitaan lisäponnisteluja. Keskeiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että jos teknologiaa käytetään eettisesti ja se yhdistetään hoitosuunnitelmiin, se voi auttaa dementiapotilaita tekemään valintoja ja jäämään turvallisesti kotiin. Se voi myös kaikin puolin kohentaa elämänlaatua.

6.4   ETSK suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen ryhtyä erityistoimiin tieto- ja viestintätekniikkatutkimuksen edistämiseksi puiteohjelmilla. Komitea pitää niin ikään myönteisinä EU:n ja 23 eurooppalaisen maan käynnistämiä laajoja yhteisiä kokeiluhankkeita, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan tuotteisiin ja palveluihin. (11)

6.5   Dementian yleistyessä on olennaista, että jäsenvaltioiden tutkimuslaitokset ja rahoituksesta vastaavat elimet tekevät yhteistyötä. ETSK pitää ilahduttavana vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistä ohjelmasuunnittelua, jolla varmistetaan, että käytettävissä oleva jäsenvaltioiden ja EU-ohjelmien rahoitus suunnataan mahdollisimman tehokkaasti.

6.6   ETSK katsookin olevan olennaista, että jäsenvaltiot sitoutuvat tutkimustyöhön, sen rahoittamiseen ja yhteistoimintaan.

7.   Parhaiden käytänteiden jakaminen

7.1   Koska jatkotutkimusta tunnetusti tarvitaan, taudin varhainen määritys on tärkeää ja kaikkialla jäsenvaltioissa on järjestettävä erilaisia terveydenhoito- ja sosiaalipalveluita. Avoimella koordinointimenetelmällä on ratkaiseva asema pohdittaessa sosiaalisen suojelun tehoa, sosiaalista osallistamista ja järjestettäviä pitkäaikaishoitopalveluita.

7.2   On erittäin tärkeää, että dementiapotilaille ja heidän hoitajilleen on tarjolla laadukkaita palveluita. Eräissä jäsenvaltioissa se onkin osa kokonaisstrategiaa, mutta toistaiseksi vain kaksi EU:n jäsenvaltiota on virallisesti laatinut strategian. ETSK katsoo, että komissio voisi tukea sekä erityisten kansallisten strategioiden että laatukehysten laatimista ulottamalla avoimen koordinointimenetelmän terveydenhuoltoon. Näin muilla jäsenvaltioilla olisi vertailukohtia ja toimia, palveluita, koulutusta ja tutkimusta voitaisiin tehostaa.

7.3   ETSK on ilahtunut sitoumuksesta tarjota erityiskoulutusta terveydenhuolto- ja hoitohenkilökunnalle sekä dementiapotilaiden perheenjäsenille ja huomioida hoito koulutuksessa kokonaisvaltaisesti. ETSK katsoo, että EU:n terveysohjelmaa voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitomalleja, jotka jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön Euroopan rakennerahastovaroin. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimen alalla on pulaa koulutetuista henkilöistä. (12) On hyvin tärkeää kouluttaa henkilökuntaa akuutti- ja pitkäaikaishoitoon ja kotihoitoa varten, jotta Alzheimerin taudista ja dementiasta saadaan täsmällisempi käsitys ja parannetaan eettistä käytäntöä.

7.4   ETSK:n pitää hyvänä ajatusta jakaa tietoa ennaltaehkäisyn ja palveluiden tarjoamisen alalla toteutetuista parhaista käytänteistä, joilla kohennetaan Alzheimerin tautia ja muita dementioita sairastavien potilaiden elämänlaatua.

7.5   ETSK kannattaa vakaasti kansallisten, Euroopan laajuisten ja kansainvälisten Alzheimer-yhdistysten ja muiden asiaankuuluvien potilasjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Nämä organisaatiot tarjoavat dementiapotilaille ja heidän hoitajilleen monenlaisia palveluita, ja niillä on tärkeä rooli ehkäistäessä sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistettäessä dementiaa sairastavien oikeuksia.

7.6   Järjestöt antavat arvokasta tietoa, joka voi vaikuttaa myös tiedollisesti tutkimukseen, toimiin ja käytänteisiin, ja näiden organisaatioiden välityksellä dementiapotilaat ja heidän hoitajansa saavat äänensä kuuluviin. (13) ETSK tarjoutuu tukemaan ja vaikuttamaan osallistumalla yhteydenpitoon jäsenvaltioissa toimivien moninaisten järjestöjen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

7.7   ETSK kannattaa Alzheimer Europe -järjestön kansallisille hallituksille esittämää kehotusta tunnustaa Alzheimer-yhdistysten merkittävä panos ja myöntää niille rahoitusta. Näin tuetaan yleiseurooppalaisen yhteisvastuun turvin Alzheimerin tautia ja muita dementioita sairastavia henkilöitä, joiden määrän ennustetaan lisääntyvän.

8.   Dementiapotilaiden oikeuksien kunnioittaminen

8.1   Dementiapotilaat ovat ennen kaikkea ystäviä, sukulaisia, naapureita ja yhteiskunnan jäseniä. Se, että heidän lääketieteellinen tilansa poikkeaa muista, on toisarvoista. (14) ETSK peräänkuuluttaa Alzheimerin tautia ja muita dementioita sairastavien potilaiden oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun ja omista asioistaan päättämiseen.

8.2   Sekä diagnoosi että asteittainen toimintakyvyn menetys saattavat vaikuttaa potilaisiin ja hoitajiin kielteisesti siten, että he eristyvät sosiaalisesti, mikä puolestaan vaikuttaa heidän terveydentilaansa ja hyvinvointiinsa. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden valtiovaltaa antamaan kansalaisille tietoa ja valistamaan heitä dementiaan liittyvän häpeän poistamiseksi.

8.3   ETSK kehottaa turvaamaan dementiapotilaiden oikeudet Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, johon on lisätty vammaisten ja potilaiden oikeudet. (15) On annettava tietoa sekä terveydentilasta että tarjolla olevista palveluista ja potilaille ja heidän hoitajilleen on varattava tilaisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.

8.4   ETSK antaa komissiolle tukensa sen pyrkiessä vaikuttamaan EU:n poliittiseen johtoasemaan tunnustettaessa vammaisten vanhusten oikeudet ja turvattaessa heidän oikeutensa ja huolehdittaessa siitä, etteivät he jää heitteille eikä heitä kohdella kaltoin. (16)

9.   Eurooppalaisen seurantaverkoston perustaminen

9.1   ETSK katsoo, että on ratkaisevan tärkeää perustaa terveysohjelman yhteyteen eurooppalainen seurantaverkosto. Sen avulla voitaisiin jakaa tietoa hyvistä käytänteistä, kehittää yhtenäisiä standardeja ja lähestymistapoja (17) suojattomassa asemassa oleviin vanhuksiin kaikkialla jäsenvaltioissa sekä tarjota tilaisuus laatia yhteisiä periaatteita ja määritelmiä dementiapotilaiden oikeuksista.

9.2   Eurooppalaisen seurantaverkoston avulla voitaisiin lisäksi

—	parantaa yhä laajemmalle kohderyhmälle annettavaa terveydenhoito- ja sosiaalitoimen henkilökunnan koulutusta dementiasta ja siitä, miten dementiapotilaita ja heidän hoitajiaan voidaan tukea

—	parantaa dementiakoulutusta häpeän vähentämiseksi ja varhaisen diagnosoinnin tukemiseksi

—	parantaa dementiapotilaiden parissa työskentelevien ammattilaisten ja dementiapotilaiden hoitajien yhteistoimintaa siten, että yksilön tarpeet voidaan huomioida (18)

kaikkialla jäsenvaltioissa.

9.3   Verkoston piiriin voisi kuulua jäsenvaltioiden keskushallinnon kanssa yhteistyönä kehiteltävä etukäteistodistus, joka annettaisiin potilaalle, kun tämä vielä pystyy ilmaisemaan tahtonsa, ja jossa huomioitaisiin lääketieteellinen ja muu hoito, tuki, taloudelliset ja oikeudelliset seikat ja annettaisiin etukäteen mahdollisuus nimetä potilasta edustava luottohenkilö.

9.4   ETSK kehottaa verkostoa ja Alzheimer Europe -järjestöä tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta dementiasta saadaan oikeaa yhtenäistä tietoa, mikä on erittäin tärkeää vähennettäessä häpeäntunnetta, rohkaistaessa ihmisiä hakeutumaan lääkäriin, parannettaessa tietämystä potilaille tarkoitetuista palveluista ja tuesta sekä edistettäessä potilaiden oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ihmisarvonsa ja mahdollisuuden päättää itse omista asioistaan.

---

(1)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 96.

(2)  Alzheimer Europe -järjestön julkaisema dementian vuosikirja Dementia Year Book 2008.

(3)  Euroopan parlamentin kannanotto PE414.434.

(4)  KOM(2009) 380 lopullinen.

(5)  Alzheimer Europe (2008) Dementia in Europe Yearbook.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013). Ks. http://ec.europa.eu/health/ph_information/indicators/lifeyears_en.htm.

(7)  EUVL C 24, 31.1.2006, s. 63.

(8)  EUVL C 318, 23.12.2009, s. 10.

(9)  Dementia Risk Reduction: The evidence, Australian Alzheimer-yhdistyksen julkaisu, 13. syyskuuta 2007.

(10)  Alzheimer Europe -järjestön Pariisissa antama julkilausuma Alzheimer-liikkeen toiminnan painopisteistä (2006).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 742/2008/EY, tehty 9. heinäkuuta 2008, KOM(2007) 332 lopullinen, EUVL L 201, 30.7.2008, s. 49.

(12)  EUVL C 317, 23.12.2009, s. 105.

(13)  The European Collaboration on Dementia (EuroCoDe) tuottaa vapaaehtoisuuteen perustuvia indikaattoreita ja laatii yhteisiä tutkimuksia.

(14)  Alzheimer Europe -järjestön julkaisema dementian vuosikirja Dementia Year Book 2008.

(15)  EUVL C 10, 15.1.2008, s. 67.

(16)  EUVL C 44, 16.2.2008, s. 109.

(17)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 103.

(18)  Baseline assessment of current information provision to people with dementia and their carers, Alison Bowes NHS Quality Improvement Scotland ja the Dementia Services Development Centre at Stirling, Scotland.

---