19.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 211/72

1.1

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 299 artiklan 2 kohta mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityisaseman tunnustamisen. Näin on mahdollista säilyttää niiden erityispiirteet ja lieventää alueille tyypillisten haittojen vaikutuksia.

1.2

Syrjäisimpiä alueita on seitsemän: ne ovat Espanjalle kuuluva Kanariansaarten autonominen alue, Portugalille kuuluvat Azorien ja Madeiran autonomiset alueet sekä Ranskan neljä merentakaista departementtia (Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique ja Réunion).

1.3

Vuodesta 1989 lähtien näitä alueita varten on ollut olemassa erityisohjelma, jonka avulla alueiden sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen liittyviä toimia pyritään tukemaan niin, että alueiden kehitys olisi lähempänä muuta Euroopan unionia.

1.4

Syyskuun 12. päivänä 2007 julkaistussa tiedonannossa ”Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät” komissio käynnisti julkisen kuulemisen selvittääkseen, mitä mieltä asianomaiset osapuolet ovat komission harjoittamasta syrjäisimpiä alueita koskevasta politiikasta sekä ja siihen sisältyvistä tärkeimmistä haasteista, joihin syrjäisimpien alueiden on tulevina vuosina vastattava. Nyt käsillä oleva ETSK:n lausunto on vastaus konsultointiin.

1.5

ETSK katsoo, että syrjäisimpiä alueita koskevilla rahoitukseen liittyvillä politiikoilla on ollut joukko myönteisiä vaikutuksia, mutta jäljellä on vielä rakenteellisia vaikeuksia, jotka on ratkaistava. ETSK katsoo myös, että kyseisiä politiikkoja on tulevaisuudessa vahvistettava.

1.6

ETSK toteaa, että yhteydet muualle EU:n alueelle ja eurooppalaisille markkinoille aiheuttavat jatkuvasti ongelmia alueiden hyvin etäisen sijainnin, saaristoluonteen (Guyanaa lukuun ottamatta) sekä alueiden maantieteellisten ja rakenteellisten erityispiirteiden vuoksi.

1.7

ETSK toteaa, että syrjäisimpien alueiden sijainti Mercosur-maiden, Länsi-Afrikan, Etelä-Afrikan ja Karibian alueiden läheisyydessä antaa Euroopan unionille maailmanlaajuisen ulottuvuuden. Komitea toteaa, että syrjäisimpien alueiden sijainti eri valtamerissä tarjoaa unionille 25 miljoonan neliökilometrin suuruisen yksinomaisen talousvyöhykkeen, jonka rikkauksia ja resursseja ei vielä ole arvioitu.

1.8

ETSK toteaa myös, että syrjäinen sijainti haittaa kilpailukykyä:

1.9

ETSK katsoo, että syrjäisimpien alueiden tilannetta pohtiva komission yksiköiden välinen ryhmä on säilytettävä tai sitä tulisi jopa vahvistaa, jotta EU:n politiikkoja voidaan tehostaa.

2.1.1

Matkailu on tärkeä tekijä syrjäisimpien alueiden talouselämässä ja tietyissä tapauksissa ainoa talouskasvun lähde.

2.2

Kanariansaaret ovat pystyneet kehittämään houkuttelevaa ja monipuolista matkailua yli kymmenelle miljoonalle matkailijalle vuodessa. Myös Madeira on kehittänyt turismiaan ja lisännyt huomattavasti vastaanottokykyään. Antilleille ja Réunionille matkailuala on tärkeä, mutta edelleen haavoittuva. Syrjäisimmät alueet ovat voineet hyödyntää poikkeuksellista luonnonympäristöään ja erinomaista ilmastoaan korkealaatuisen matkailun kehittämiseksi. Tämä on kuitenkin toisaalta johtanut myös taloudelliseen riippuvaisuuteen, johon sisältyy myös varsin huomattava riski, sillä matkailun kysyntä on hyvin vaihtelevaista ja riippuu esimerkiksi sääoloista, euron vaihtokursseista, terveystilanteesta jne.

2.3

ETSK pitää tärkeänä kehittää syrjäisimpiä alueita varten oma ”logonsa” ja tehdä sitä viipymättä tunnetuksi, sekä pyrkiä edistämään näiden alueiden matkailua kaikissa Euroopan maissa ja myös näiden alueiden lähimaissa, jotta syrjäisimpien alueiden matkailun laatua ja kestävyyttä voidaan monipuolistaa ja kasvattaa.

2.4

Matkailualan toimijoiden on vahvistettava panosta kestävän kehityksen mukaisiin käytäntöihin ottaen huomioon luonnonvarojen säilyttäminen, sekä neuvoteltava kaikkien paikallisten toimijoiden kanssa hyvien kehittämiskriteerien määrittämiseksi. Syrjäisimpiä alueita on luonnollisestikin valistettava tästä problematiikasta, mutta tätä on täydennettävä paikallisten toimijoiden määrittämällä kestävyyden politiikalla, jota tuetaan EU:n varoista.

2.5.1

ETSK toteaa maatalouden olevan perinteinen ala, joka edelleen on tärkeä talouden tukipilari syrjäisimmillä alueilla, vaikka sen panos lisäarvon tuottajana onkin vähentymässä. Se on ensisijaisen tärkeä työllistäjä, joka on ehdottomasti säilytettävä ja jota on kehitettävä.

2.5.2

On huomattava, että näillä aloilla kilpailu EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on kovaa, mikä osaltaan voi selittää lisäarvon menetyksiä.

2.5.3

Maatalous voidaan jakaa kahteen tyyppiin: kotimarkkinoille suunnattu ja vientiin suuntautunut maatalous. Nämä kaksi maataloustyyppiä ovat usein ristiriidassa keskenään, mutta ne voivat myös täydentää toisiaan. ETSK katsoo, että paikallisten jakelijoiden on ehdottomasti alettava pyrkiä edistämään kotimarkkinoille suunnattua maataloutta.

2.5.4

Vientiin suuntautuneen maatalouden osalta ETSK katsoo, että tulisi käynnistää kampanja syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden myynnin edistämiseksi. Nämä tuotteet tulisi myös merkitä, sillä ne ovat Euroopan unionin tiukat sosiaaliset, ympäristöön ja hygieniaan liittyvät vaatimukset asettavien standardien mukaisia.

2.5.5

ETSK pitää tärkeänä, että EU vahvistaa EU:n ulkopuolisista maista tulevien tuotteiden valvontaa koskevaa politiikkaansa, jotta maatilojen suojelemiseksi estetään eläin- ja kasvitautien leviäminen.

2.5.6

ETSK ehdottaa tiettyä täydentävyyttä EU:n ulkopuolisista maista sekä EU:n syrjäisimmiltä alueilta tulevien tuotteiden välille, sillä edellytyksellä että:

2.5.7

ETSK toteaa syrjäisimpien alueiden kärsivän seuraavassa esitetyistä luonnonhaitoista ja toivoo näitä haittoja kompensoivien toimien säilyttämistä.

2.5.8

ETSK on huolissaan maankäytöstä tietyillä syrjäisillä alueilla, sillä maatalousalueet tulisi säilyttää. EU:n viranomaisten tulisi kehottaa paikallisviranomaisia luokittelemaan säilytettävät maa-alueet ja rakennettavat alueet kestävän kehityksen suunnitelmissa.

2.5.9

Biodiversiteetti on tärkeä tekijä syrjäisimmillä alueilla ja niiden eittämätön taloudellinen valtti. ETSK:n mielestä tässä kysymyksessä tarvitaan kunnianhimoista politiikkaa, johon myönnetään myös asianmukaiset määrärahat, jotta voitaisiin säilyttää merkittävä, ekosysteemejä kunnioittavia menetelmiä noudattava maatalousrakenne.

2.6.1

Kalastus on tärkeä elinkeinoala syrjäisimmillä alueilla, mikä tulee tuottamaan ongelmia kalavarojen säilyttämiseen tähtäävissä toimissa. Tulisi pyrkiä löytämään muita kalanhankinnan lähteitä, joista yksi saattaisi olla merellä harjoitettava vesiviljely.

2.6.2

Tutkimuksen ja asianmukaisten politiikkojen avulla tulisi pyrkiä löytämään ratkaisuja kalantuotannon säilyttämiseksi. Vaihtelevasti onnistuneet kokeilut ovat mahdollistaneet kalastusalan säilyttämisen.

2.6.3

Vesiviljely on vielä lapsenkengissään oleva ala, joka on kuitenkin jo hyvin vakiintunut Kanariansaarilla ja Réunionilla. ETSK muistuttaa Guyanassa katkarapujen kasvatuksesta saaduista myönteisistä kokemuksista.

2.6.4

Syrjäisimpien alueiden sijainti tarjoaa Euroopan unionille laajat merialueet (Intian valtameri, Atlantin valtameri, Karibianmeri), joiden ansiosta unionilla on huomattava kalakantojen biodiversiteetti. ETSK katsoo, että merialueiden hallinnoinnista tulee päättää merikohtaisesti, sillä tilanne Intian valtamerellä ei ole sama kuin Atlantilla. Eriytetyssä hallinnoinnissa tulee myös ottaa huomioon kalakantojen tilanne.

2.7.1

Kaupan ala on tärkeä sektori syrjäisimmillä alueilla. Ala on kuitenkin riippuvainen jäsenvaltioista tapahtuvasta tuonnista. Kulutusta ylläpitää paikallinen väestö, mutta väkiluku myös vaihtelee matkailijoiden määrän mukaan.

2.7.2

ETSK katsoo, että tulisi kehittää lähikauppaa, joka tarjoaa monenlaisia tuotteita ja soveliaita palveluita sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille.

2.8.1

Syrjäisellä alueella pieni yritys voi äkkiä havaita olevansa monopoliasemassa paikallisten markkinoiden pienuuden vuoksi. Näin ollen tärkeäksi suureksi yritykseksi nimittäminen syrjäisimmillä alueilla voi Manner-Euroopan oloissa tarkoittaa kooltaan varsin vaatimatonta yritystä, minkä vuoksi näillä alueilla ei myöskään ole saavutettavissa minkäänlaisia mittakaavaetuja.

2.8.2

ETSK pitää tarpeellisena kasvattaa markkinoiden avoimuutta ja edistää yritysten välistä kilpailua.

2.8.3

Syrjäisten alueiden lisäkustannusten käsite on usein vaikea määrittää. Seuraavassa joitain esimerkkejä tällaisista lisäkustannuksista:

2.8.4

ETSK katsoo, että EU:n politiikoissa on otettava huomioon nämä lisäkustannukset ja pyrittävä kompensoimaan niitä mahdollisimman hyvin.

2.9.1

Perinteisten energialähteiden niukkuus tai niiden puuttuminen sekä riippuvaisuus ulkoisesta energiantuonnista ovat syrjäisimpien alueiden talouksien rakenteellinen heikkous. Syrjäisimmillä alueilla on kuitenkin monenlaisia mahdollisuuksia kehittää uusiutuvan energian käyttöä.

2.9.2

ETSK toteaa energian olevan alati uudistuva ongelma näillä alueilla, mutta toisaalta niillä on myös monia mahdollisuuksia, kuten aurinkoenergia, maalämpö, merta hyödyntävät energiamuodot ja tuulienergia.

2.9.3

Näillä alueilla on myös tiettyjä vaikeuksia jätteiden käsittelyssä. Jätteet voivat kuitenkin olla myös energian lähde. Monenlaisten energialähteiden hyödyntämiseen tähtäävän politiikan avulla voitaisiin samalla ratkaista myös yhteisöjen terveydellisiä ongelmia:

2.9.4

ETSK katsoo, että monenlaisten energialähteiden hyödyntämisen on oltava pitkän aikavälin tavoitteena ja että sitä on tuettava taloudellisesti.

2.10.1

Uutta viestintätekniikkaa on kehitettävä eristyneisyyden murtamiseksi ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien avaamiseksi syrjäisten alueiden yrityksille.

2.10.2

Tutkimuksen kehittäminen on tärkeää niin perinteisten kuin ei-perinteisten alojen kannalta sekä ratkaisujen löytämiseksi syrjäisimpien alueiden ongelmiin.

2.10.3

ETSK katsoo, että jos voitaisiin lisätä tutkimuskeskusten määrää näillä alueilla, tällä voisi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Lisäksi tämä monipuolistaisi huomattavasti syrjäisimpien alueiden talouselämää.

2.11.1

Keskinäiset erot syrjäisimpien alueiden kehityksessä ovat valtavan suuria. Muutamia aloitteita lukuun ottamatta uudet toimialat ovat syrjäisimmillä alueilla varsin vakiintumattomia, eivätkä ne eivät missään nimessä ole vaihtoehto perinteisille aloille.

2.11.2

Julkisella sektorilla (EU-hallinto, keskus- ja aluehallinto, julkiset yritykset, yliopistot ja tutkimuskeskukset) on ensisijaisen tärkeä rooli toimeliaisuuden moottorina. On myös huomattava, että korkeakoulukeskukset ovat hyvin tärkeitä syrjäisimmille alueille ja että niiden säilyttäminen on siis ensisijaisen tärkeää. ETSK ehdottaa, että perustettaisiin EU:n opintotukiväline, jonka avulla niihin houkuteltaisiin opiskelijoita kansalaisuuteen katsomatta.

2.11.3

Paikallisilta yrityksiltä puuttuu investointikapasiteettia. Tästä johtuen ne ovat suuresti riippuvaisia EU:n tuesta voidakseen toteuttaa hankkeita muilla kuin perinteisillä aloilla.

2.11.4

Yritysten rahoituskapasiteettia rajoittavat lisäkustannukset. ETSK pitää välttämättömänä rahoituspolitiikkaa, jonka avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa. ETSK:n mielestä on myös edistettävä yritysten perustamista helpottamalla riskipääoman saantia, jotta voitaisiin auttaa toteuttamaan hankkeita, jotka tuottaisivat lisäarvoa syrjäisimmille alueille.

2.12.1

ETSK suosittaa, että syrjäisimpien alueiden erityspiirteet otettaisiin huomioon, jotta voitaisiin toteuttaa johdonmukaista pitkän aikavälin politiikkaa. Alueiden ja kaupunkien vetovoimaa tulisi kohentaa parantamalla yhteyksiä sekä edistämällä tutkimusta ja innovointia mm. uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla.

2.12.2

ETSK katsoo, että näillä alueilla tulee edistää sosiaalidialogia, ja että se on otettava huomioon syrjäisimpiä alueita koskevien EU:n politiikkojen tulevissa tavoitteissa.

2.12.3

On luotava uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia ihmisiä työelämään ja edistettävä yritysten perustamista parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä investointeja.

2.12.4

Alue- ja paikallisviranomaiset, jotka vastaavat syrjäisimpiä alueita koskevien politiikkojen toteuttamisesta, unohtavat joissakin tapauksissa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisen. ETSK pitää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ensisijaisen tärkeänä ja katsoo, että se on otettava huomioon.

2.12.5

EU:n toimintalinjoissa on otettava huomioon nämä tavoitteet ja alettava toteuttaa politiikkaa, jolla edistetään talouden kehitystä. Ensimmäiseksi on ETSK:n mielestä pyrittävä parantamaan syrjäisimpien alueiden liikenneyhteyksiä. Tällöin:

2.12.6

ETSK ymmärtää syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet ja toivoo, että työoloja parannetaan ja että elintasoa kohennetaan sellaisen kunnianhimoisen politiikan avulla, jolla lievitetään haittoja ja edistetään lisäarvon luomista.

2.12.7

On syytä huomata, että julkiset yleishyödylliset palvelut ovat yksi syrjäisimpien alueiden asukkaiden pääongelmista. ETSK katsoo, että syrjäisimpiä alueita koskevissa yhteisön politiikoissa on otettava huomioon se tosiseikka, että jotta lähentymistä voisi tapahtua, on vahvistettava sosiaalista yhteenkuuluvuutta parantamalla julkisten palvelujen laatua.

2.13.1

ETSK pitää tärkeänä dynaamista rajatylittävää yhteistyötä muiden EU:n ulkopuolisten alueellisten tahojen kanssa yhteisten synergioiden löytämiseksi, jotta näitä alueita voitaisiin kehittää, sillä edellytyksellä, että syrjäisimpien alueiden paikallisviranomaiset ovat yhteistyössä mukana.

2.13.2

ETSK toivoo saavansa täyden selvityksen rajatylittävästä yhteistyöstä, sillä komitea uskoo ratkaisujen löytymisen olevan mahdollista. Komitea kehottaa kuitenkin ryhtymään tavanomaisiin varotoimiin, jotta ei luotaisi muita ongelmia.

2.14.1

Syrjäisimmillä alueilla on käytössä erityisiä taloudellisia ja verotuksellisia järjestelmiä, jotka sallitaan EU:n sisällä. ETSK pitää näiden erityisten taloudellisten ja verotuksellisten järjestelmien säilyttämistä välttämättömänä, jotta syrjäisimpiä alueita voidaan auttaa voittamaan rakenteellisia vaikeuksiaan.

2.15.1

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista, jota on tulevaisuudessa vahvistettava. ETSK katsoo, että syrjäisimpiä alueita koskevien EU:n politiikkojen avulla on pyrittävä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta, jotta koko väestö voisi parantaa elämänlaatuaan.

2.15.2

Koheesiopolitiikan on mahdollistettava yritysten uudenaikaistaminen ja kehittäminen. Sen on myös mahdollistettava nuorille uusien yritysten perustaminen. Tämän vuoksi innovointi on prioriteetti uusien mahdollisuuksien luomiseksi ja yritysten kanssa tehtävän tutkimus- ja koulutusyhteistyön edistämiseksi.

2.15.3

Yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi on edistettävä taloudellista kehitystä, mutta myös parannettava työelämän laatua, palkkoja ja julkisia palveluita.

2.15.4

Syrjäisimmillä alueilla voi olla merkittävä rooli alueellisessa kehityksessä, sillä ne ovat hyvin tärkeitä eurooppalaisia kiinnekohtia yrityksille. Syrjäisimmät alueet voivat myös olla alueellinen malli kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kehittämiseksi ja maailmanlaajuinen esimerkki sosiaalisesta mallista.

2.16.1

Syrjäisimpien alueiden sijainti mahdollistaa etuoikeutetun kumppanuuden niiden maantieteellisten lähialueiden kanssa. Tätä politiikkaa on kuitenkin vielä vahvistettava, sillä sen soveltaminen on riittämätöntä ja epäjohdonmukaista. ETSK muistuttaa, ettei kumppanuutta voida harjoittaa ainoastaan yhteistyössä eurooppalaisten alueiden kanssa ja niiden aloitteesta ja että siihen tulisi liittyä toimia, joilla kannustetaan molemminpuoliseen tutustumiseen kumppanuuden piiriin kuuluvilla alueilla.

2.17.1

Talouskumppanuussopimukset voivat olla mahdollisuus syrjäisimpien alueiden kehittämiseksi, mutta tämän seikan arvioimiseksi nämä tulevat sopimukset pitäisi tuntea tarkemmin. Talouskumppanuussopimusten yhteydessä pitää ottaa kaikkien osapuolten edut huomioon.

2.17.2

ETSK katsoo, että sopimusten tulisi helpottaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista sekä syrjäisimmillä alueilla että EU:n ulkopuolisissa maissa.

2.17.3

ETSK kehottaa lisäämään syrjäisimpien alueiden ja AKT-maiden välistä vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa yhteisvaikutusten määrittämiseksi ja kaikkien osapuolten talouskehityksen edistämiseksi.

2.18.1

Euroopan unioni pyrkii parhaillaan kehittämään yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon väestörakenne, työmarkkinatilanne ja yhteistyö lähtömaiden kanssa. Muuttovirrat ovat syrjäisimmille alueille erityisen vaikea ongelma. Syrjäisimmät alueet tarvitsisivat järjestelmää, jolla ne voisivat vähentää laitonta tai sääntöjenvastaista maahanmuuttoa. Eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on siis otettava asianmukaisesti huomioon syrjäisimpien alueiden erityistarpeet, ja sen on tarjottava kestäviä ratkaisuja näiden alueiden ongelmiin.

2.18.2

Tulisi tehdä vaikutustenarviointi problematiikan selventämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi muuttoliikkeisiin liittyviin ilmiöihin.

2.18.3

ETSK katsoo, että EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan tulisi olla entistä kunnianhimoisempaa, jotta maahanmuuttoa voitaisiin säännellä yhteisellä lainsäädännöllä ja avoimin menettelyin. EU:n on voitava helpottaa maahanmuuttoa syrjäisimmillä alueilla, kun otetaan huomioon väestörakenteen kehitys työmarkkinoilla.

2.18.4

Euroopan väestörakenteen kehityksen vuoksi muuttovirrat tulevat kasvamaan. Sijaintinsa vuoksi syrjäisimmät alueet joutuvat kohtaamaan laittomasta maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat ja tarvitsevat tässä EU:n solidaarisuutta. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston on vahvistettava toimintaansa syrjäisimmillä alueilla.

2.19.1

Eräät jäsenvaltiot, erityisesti Ranska ja Alankomaat, harkitsevat parhaillaan syrjäisimpien alueiden lukumäärän nostamista. Syrjäisimpien alueiden lukumäärän lisääminen edellyttää neuvoston myönteistä päätöstä asiassa. ETSK korostaa kuitenkin, että nykyisten ja uusien syrjäisimpien alueiden integraation parantamisen varmistamiseksi EU:n tulisi näin ollen myöntää tarkoitukseen myös entistä enemmän määrärahoja.