25.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/117

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan nauta-, lammas- ja vuohieläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään, että kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön vuotuinen TSE:n seurantaohjelma, joka on asetuksen liitteessä III esitettyjen säännösten mukainen. Kyseisessä liitteessä olevan A luvun II osassa esitetään lammas- ja vuohieläinten seurannan säännöt ja kyseisen luvun II osan 8 kohdan 2 alakohdassa säädetään, että kaikkien jäsenvaltioiden on määriteltävä prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 141, 154 ja 171 osalta lampaiden vähimmäisotoksesta, joka on edustava kyseisen jäsenvaltion koko lammaspopulaation osalta ja joka on vähintään 600 eläintä, jos täysikasvuisten lampaiden koko populaatio jäsenvaltiossa on yli 750 000 eläintä, ja muissa jäsenvaltioissa vähintään 100 eläintä.

(3)

Sen jälkeen, kun asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osan 8 kohdan 2 alakohdassa otettiin käyttöön satunnaismenetelmään perustuvaa genotyypitystä koskeva vaatimus, on saavutettu alkuperäiset scrapielle alttiiden lampaan genotyyppien kartoitusta ja sille resistenttien genotyyppien määritystä koskevat tavoitteet. Satunnaismenetelmään perustuva lampaiden genotyypitys on kuitenkin edelleen hyödyllistä niissä jäsenvaltioissa, joissa asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 a artiklan ja liitteessä VII olevan C luvun mukaisesti on otettu käyttöön jalostusohjelma, jonka tavoitteena on TSE-resistenssi niiden lammaspopulaatiossa ja geeniprofiiliin vaikuttaminen niiden koko lammaspopulaation osalta. Näissä jäsenvaltioissa niiden koko lammaspopulaatiosta satunnaismenetelmällä valitun osan genotyypin määrittämisen avulla voidaan arvioida, onko jalostusohjelmalla toivottua vaikutusta, joka on ARR-alleelin esiintyvyyden lisääminen ja niiden alleelien esiintyvyyden vähentäminen, joiden on osoitettu myötävaikuttavan TSE-alttiuteen.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevassa C luvussa säädetään vähimmäisvaatimuksista jalostusohjelmissa, joiden tavoitteena jäsenvaltioissa on TSE-resistenssi lampaissa, ja kyseisen luvun 1 osan 1 kohdassa säädetään, että jalostusohjelmassa on keskityttävä jalostusarvoltaan korkealuokkaisiin karjoihin. Mainitun 1 kohdan toisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot, joissa on käytössä jalostusohjelma, voivat kuitenkin päättää sallia, että jalostusohjelmaan osallistumattomissa karjoissa näytteenotto ja genotyypitys tehdään vain jalostuspässeistä. Tätä säännöstä käytetään, kun jäsenvaltion jalostusohjelman tavoitteena on vaikuttaa koko lammaspopulaation geeniprofiiliin. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osan 8 kohdan 2 alakohdassa vahvistettu vaatimus satunnaismenetelmän käyttämisestä genotyypityksessä olisi rajattava niihin jäsenvaltioihin, joissa on käytössä jalostusohjelma ja jotka sallivat jalostuspässien näytteenoton ja genotyypityksen jalostusohjelmaan kuulumattomissa karjoissa.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) alainen biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta (BIOHAZ) totesi 13 päivänä heinäkuuta 2006 antamassaan lausunnossa, jäljempänä ’EFSAn lausunto’, lampaiden TSE-resistenssiin tähtäävästä jalostusohjelmasta (2), että asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osan 8 kohdan 2 alakohdassa vahvistettu nykyinen vaatimus siitä, että jäsenvaltion lammaspopulaation koon perusteella satunnaismenetelmällä määritetään joko 100:n tai 600 lampaan genotyyppi vuodessa, vaikuttaa vaaditun otoksen pienen koon vuoksi riittämättömältä siihen, että kyetään seuraamaan jalostusohjelman vaikutusta jäsenvaltion koko lammaspopulaatioon. EFSAn lausunnossa suositeltiin otoksen koon suurentamista ja huomautettiin, että jos oletetaan seurannan kohteena olevan genotyypin esiintyvyyden olevan 50 prosenttia, olisi vuosittain testattava 1 560 eläintä, jotta saadaan selville 5 prosentin muutos genotyypin esiintyvyydessä 95 prosentin luottamustasolla. Koska 5 prosentin muutos genotyypin esiintyvyydessä koko lammaspopulaation osalta ei todennäköisesti tapahdu vuodessa, satunnaismenetelmään perustuvat genotyypin määritykset ovat aiheellisia kolmen vuoden välein.

(6)

EFSAn lausunnossa suositeltiin myös sellaisten epidemiologisesti relevanttien tietojen keräämistä, jotka liittyvät esimerkiksi alueeseen, karjan tyyppiin ja eläimen sukupuoleen, jotta otanta-asetelmaa voidaan jälkikäteen muuttaa ja seurata. Tämän vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus määritellä niiden kansallisen lammaspopulaation edustavaa otantaa ja genotyypitystä varten tarkka otosmäärä ja näytteenottotiheys, niin että aiempien otantojen yhteydessä saatu epidemiologinen tieto otetaan huomioon. Edellytyksenä on, että otanta-asetelma mahdollistaa vähintään 5 prosentin muutoksen huomaamisen genotyypin esiintyvyydessä kolmen vuoden jakson aikana 95 prosentin luottamustasolla.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osan 8 kohdan 2 alakohdassa esitetty vaatimus genotyypin määrittämisestä satunnaismenetelmän perusteella olisi tämän vuoksi poistettava ja korvattava kyseisen asetuksen liitteessä VII olevan C luvun 1 osassa esitetyllä vaatimuksella siitä, että niiden jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat lammaseläinten jalostusohjelmia ja sallivat jalostuspässien näytteenoton ja genotyypin määrityksen jalostusohjelmaan osallistumattomissa karjoissa, olisi määritettävä lammaseläinten genotyyppi jäsenvaltion lammaspopulaatiota edustavalla satunnaisotannalla joko niin, että tarkastellaan vähintään 1 560:tä eläintä kolmen vuoden välein, tai niin, että jäsenvaltio määrittelee otoskoon ja näytteenottotiheyden edellisessä johdanto-osan kappaleessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteitä III ja VII olisi näin ollen muutettava.

(9)

Koska satunnaismenetelmään perustuva genotyypin määrittäminen järjestetään kerran kalenterivuodessa, tätä muutosta olisi alettava soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2018.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,