—

kumoaa 21.3.2018 tehdyn komission päätöksen C(2018) lopullinen, joka koskee SEUT 110 ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan (Asia AT.40136 – Kondensaattorit) mukaista menettelyä, siltä osin kuin siinä katsotaan, että kantaja on rikkonut mainittuja määräyksiä

—

kumoaa riitautetun päätöksen siltä osin, kuin siinä määrätään kantajalle sakko (toissijainen vaatimus)

—

vahvistaa toimivaltansa nojalla sakon määrän ja mukauttaa sitä 1 ja 2 kanneperusteessa mainittujen syiden perusteella lain ja sen oikeudellisen käsitteen ration mukaisesti, joka koskee lainvastaisen teon ”uusimisen” käsitettä, joka oikeuttaa sakon korottamiseen, jotta sakko olisi oikeasuhteinen

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riitautetussa päätöksessä on ilmeisiä oikeudellisia virheitä, ilmeisiä arviointivirheitä, ja siinä tehty päättely on virheellinen, kun siinä on sovellettu ”teon uusimisen” käsitettä raskauttavana asianhaarana määrättäessä sakkoa NEC Corporationille, ja määrätty sakko suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riitautetulla päätöksellä on rikottu kantajan puolustautumisoikeuksia, kun sen 1 artiklassa todetaan, että kantaja on itse osallistunut todettuun rikkomiseen, vaikka tätä ei ollut tuotu esiin, eikä tähän ollut edes viitattu komission virallisessa huomautuksessa. Lisäksi päätöksessä on erehdytty niin oikeudellisesti kuin tosiseikkojenkin osalta, eikä siinä tehtyjä toteamuksia ja päättelyä voida pitää johdonmukaisina, kun siinä yhtäältä katsotaan, että NEC Corporation ei ollut tietoinen rikkomisesta (ja todetaan tämä merkityksettömäksi) ja toisaalta katsotaan sen olevan sisaryrityksen asemassa nimenomaisesti vastuussa siitä sen määräysvallan perusteella, joka sillä on (väitetysti) ollut Tokin Corporationissa tietyllä ajanjaksolla.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio ei ole soveltanut samaa vähennysperustetta sen sakon perusmäärään, jonka se oli määrännyt Tokin Corporationille, kuin vähennysperuste, jota se sovelsi NEC Corporationille määräämänsä sakon perusmäärään (mikä osoittaa päätöksen epäjohdonmukaisuutta, sillä riitautetun päätöksen perusteluissa ei ole tuotu esiin sitä, minkä vuoksi samaa vähennysperustetta ei ilmeisestikään sovellettu NEC Corporationille määrätyn sakon perusmäärään) ja jonka mukaan komission olisi lisäksi pitänyt sakon määrää vahvistaessaan soveltaa keskimääräisen liikevaihdon perustetta rikkomisen tapahtumisvuoden liikevaihtoon perustuvan sellaisen määräytymisperusteen sijasta, jonka ei voida katsoa edustavan yrityksen todellisuutta. Nämä virheet ovat johtaneet siihen, että sakko on laskettu väärin ja se on muodostunut suhteettomaksi.