1)

Onko direktiivin 2003/86/EY ( 1 ) [– –] 6 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttaminen tai uusimatta jättäminen yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä edellyttää perustelua, että kyseisen perheenjäsenen oma käyttäytyminen merkitsee yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun vaikuttavaa todellista, välitöntä ja riittävän vakavaa uhkaa?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen on vastattava kieltävästi, mitä perusteluvaatimuksia on direktiivin 2003/86/EY [– –] 6 artiklan 2 kohdan mukaan asetettava perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttamiselle tai uusimatta jättämiselle yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä?

Onko direktiivin 2003/86/EY [– –] 6 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan perheenjäsenen oleskelulupa voidaan peruuttaa tai jättää uusimatta yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, jos rangaistus tai turvaamistoimenpide, johon kyseinen perheenjäsen on tuomittu, on riittävän korkea Alankomaissa tapahtuneen laillisen oleskelun kestoon nähden (”liukuva asteikko”), missä yhteydessä suoritetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 2.8.2001 antamassa tuomiossa Boultif v. Sveitsi, ECLI:CE:ECHR:2001:0802JUD005427300, ja 18.10.2006 antamassa tuomiossa Üner v. Alankomaat, ECLI:CE:ECHR:2006:1018JUD004641099, esitettyjen perusteiden nojalla etujen vertailu, jossa punnitaan toisaalta asianomaisen perheenjäsenen etua käyttää oikeutta perheenyhdistämiseen Alankomaissa ja toisaalta Alankomaiden valtion etua suojella yleistä järjestystä?