This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62018CA0055
Case C-55/18: Judgment of the Court (Grand Chamber) of 14 May 2019 (request for a preliminary ruling from the Audiencia Nacional — Spain) — Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CCOO) v Deutsche Bank SAE (Reference for a preliminary ruling — Social policy — Protection of the safety and health of workers — Organisation of working time — Article 31(2) of the Charter of Fundamental Rights of the European Union — Directive 2003/88/EC — Articles 3 and 5 — Daily and weekly rest — Article 6 — Maximum weekly working time — Directive 89/391/EEC — Safety and health of workers at work — Requirement to set up a system enabling the duration of time worked each day by each worker to be measured)
asia C-55/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Audiencia Nacional — Espanja) — Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CCOO) v. Deutsche Bank SAE (Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu — Työajan järjestäminen — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta — Direktiivi 2003/88/EY — 3 ja 5 artikla — Päivittäinen ja viikoittainen lepoaika — 6 artikla — Viikoittainen enimmäistyöaika — Direktiivi 89/391/ETY — Työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä — Velvollisuus ottaa käyttöön järjestelmä kunkin työntekijän suorittaman päivittäisen työajan mittaamiseksi)
asia C-55/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Audiencia Nacional — Espanja) — Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CCOO) v. Deutsche Bank SAE (Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu — Työajan järjestäminen — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta — Direktiivi 2003/88/EY — 3 ja 5 artikla — Päivittäinen ja viikoittainen lepoaika — 6 artikla — Viikoittainen enimmäistyöaika — Direktiivi 89/391/ETY — Työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä — Velvollisuus ottaa käyttöön järjestelmä kunkin työntekijän suorittaman päivittäisen työajan mittaamiseksi)
EUVL C 255, 29.7.2019, p. 9–10
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
29.7.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 255/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Audiencia Nacional — Espanja) — Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CCOO) v. Deutsche Bank SAE
(asia C-55/18) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Työajan järjestäminen - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta - Direktiivi 2003/88/EY - 3 ja 5 artikla - Päivittäinen ja viikoittainen lepoaika - 6 artikla - Viikoittainen enimmäistyöaika - Direktiivi 89/391/ETY - Työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä - Velvollisuus ottaa käyttöön järjestelmä kunkin työntekijän suorittaman päivittäisen työajan mittaamiseksi)
(2019/C 255/11)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Audiencia Nacional
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CCOO)
Vastaaja: Deutsche Bank SAE
Muut osapuolet: Federación Estatal de Servicios de la Unión General de Trabajadores (FES-UGT), Confederación General del Trabajo (CGT), Confederación Solidaridad de Trabajadores Vascos (ELA) ja Confederación Intersindical Galega (CIG)
Tuomiolauselma
Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 3, 5 ja 6 artiklaa, luettuina Euroopan perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan sekä toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12.6.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY 4 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan valossa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, joka ei siitä kansallisessa oikeuskäytännössä omaksutun tulkinnan mukaan velvoita työnantajia ottamaan käyttöön järjestelmää, jonka avulla kunkin työntekijän suorittaman päivittäisen työajan pituus voidaan mitata.