Valitus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 3.12.2008 virkamiestuomioistuimen asiassa F-44/05, Strack v. komissio, 25.9.2008 antamasta tuomiosta

(Asia T-526/08 P)

(2009/C 44/93)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: H. Krämer ja B. Eggers)

Muu osapuoli: Guido Strack (Köln, Saksa)

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kyse on valituksesta virkamiestuomioistuimen asiassa F-44/05, Strack v. komissio, 25.9.2008 antamasta tuomiosta. Kyseisellä tuomiolla kumottiin Euroopan yhteisöjen julkaisutoimiston päätös, jolla kantajan hakemus yksikön ”Tarjouskilpailut ja sopimukset” päällikön virkaan hylättiin ja jolla komissio velvoitettiin maksamaan 2 000 euron korvaus aineettomasta vahingosta.

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen.

1.   Yhteisön oikeuden rikkominen, joka johtuu siitä, että on katsottu olevan olemassa oikeussuojan tarve toimenpiteen kumoamiseksi

Komissio arvostelee ensinnäkin sitä, että vaatimus hylkäävän päätöksen kumoamiseksi otettiin tutkittavaksi, sillä samanaikaisesti nostettiin vahingonkorvauskanne, vaikka kantajalla ei ollut oikeussuojan tarvetta nimeämispäätöksen kumoamiseksi. Tämä on lainvastaista ja johtaa mahdollisesti epävarmuuteen siitä, kuinka EY 233 artiklan mukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet on toteutettava. Sääntö, jonka mukaan kumoamiskanteen hylkääminen johtaa automaattisesti siihen välittömästi liittyvän vahingonkorvauskanteen hylkäämiseen, ei tällöin ole sovellettavissa, kun ei ole vaaraa siitä, että vahingonkorvauskanteella kierrettäisiin tarpeellinen oikeuskäsittelyä edeltävä vaihe tai muu tutkittavaksi ottamisen edellytys, minkä johdosta vahingonkorvauskanne voidaan ottaa tutkittavaksi myös, vaikka kumoamiskannetta ei oteta tutkittavaksi oikeussuojan tarpeen puutteen vuoksi.

2.   Perustelujen puutteellisuus aineettoman vahingon taustalla olevien tosiseikkojen tulkinnassa ja soveltamisessa

Toiseksi virkamiestuomioistuin teki virheen valituksenalaisen tuomion 219 kohdassa, kun se katsoi, että kantajalle todella aiheutui aineeton vahinko, koska häneltä evättiin oikeus siihen, että hänen hakemuksensa tutkitaan asianmukaisesti. Tämä johtopäätös tarkoittaa välttämättä sitä, että sellaisen päätöksen lainvastaisuus, jolla hylätään hakemus, muodostaa sellaisenaan aineettoman vahingon. Tällaisessa tulkinnassa ei oteta huomioon sitä, että yhteisön sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu edellyttää kolmen kumulatiivisen edellytyksen täyttymistä, jotka ovat ensinnäkin toimielimen väitetyn menettelyn lainvastaisuus, toiseksi väitetyn vahingon todellisuus ja kolmanneksi syy-yhteys ensimmäisen ja toisen edellytyksen välillä.