16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/69

Esittelijä:

Juan Mendoza Castro

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja katsoo, että joukkorahoituksen kasvupotentiaali voi tarjota EU:ssa vaihtoehtoisen rahoituslähteen.

1.2

ETSK korostaa, että joukkorahoitus hyödyttää taloutta sijoittajien, innovoinnin ja työllisyyden kannalta ja lisää samalla kuluttajien luotonvalintamahdollisuuksia.

1.3

Joukkorahoituksen yleinen saatavuus takaa sen, etteivät toimintarajoitteiset henkilöt jää tämän rahoituslähteen ulkopuolelle.

1.4

Yritykset ovat EU:ssa riippuvaisempia pankkien luotonannosta kuin Yhdysvalloissa. Tämän vuoksi finanssikriisin synnyttämän taantuman vaikutukset ovat tuntuvammat. Lisäksi monet EU-maat ovat usein liian tiukkoja luotonannossa pk-yrityksille.

1.5

ETSK toteaa, että pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkien luotonannosta, ja näin on jatkossakin, vaikka olemassa on vaihtoehtoisia lähteitä, jotka eivät ole aina helposti saatavilla.

1.6

Joukkorahoitus hyödyttää rahoitusalan ekosysteemiä, joka ei yksinään pysty ratkaisemaan yritysten rahoitusongelmia.

1.7

Startup-yrityksillä, nuorilla innovoijilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on tärkeä rooli Eurooppa 2020 -strategiassa ja digitaalistrategiassa.

1.8

Taloudellisesti tuottamaton joukkorahoitus on laajalle levinnyttä EU:ssa. Jäsenvaltioiden toisistaan eroavien verokannustimien vaikutuksia on tutkittava.

1.9

Unionin lainsäädännössä tulisi käsitellä vain tiettyjä taloudellisesti tuottavan joukkorahoituksen tyyppejä eikä lahjoituksia tai muita taloudellisesti tuottamattoman sponsoroinnin muotoja.

1.10

Lainsäädännön tulisi olla tasapainoista ja suojella sijoittajaa, ja liiallista sääntelyä tulisi välttää. Sääntelyviranomaisen toiminta on kuitenkin ratkaisevan tärkeää sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi.

1.11

Sääntelyn tavoitteena tulisi olla yksinkertaiset hallintomenettelyt, lyhyet käsittelyajat ja mahdollisimman pienet kustannukset. Lisäksi tulisi pyrkiä puolueettomuuteen, avoimuuteen ja sopimattomien menettelyjen välttämiseen ja antaa mahdollisuus valitusten esittämiseen. Kaikesta tästä on hyötyä sekä palveluntarjoajille että kuluttajille.

1.12

Mahdollisten sijoittajien tulee saada helposti selkeää, asianmukaista, täsmällistä ja luotettavaa tietoa.

1.13

ETSK ehdottaa, että EU täydentää toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat tukeakseen taloudellisesti tuottamattomia aloitteita, jotka edistävät työllisyyden, yhteisvastuun, moniarvoisuuden, demokratian ja vapauden kaltaisia arvoja.

1.14

Joukkorahoitus tulisi tunnustaa erikseen jäsenvaltioiden lainsäädännössä uudeksi taloudellisen tuen muodoksi.

2.1

Viime vuosina suuntauksena on ollut, että tietyt tuotantovälineet siirtyvät yrityksiltä yksittäisille ihmisille, joista tulee näin ns. ”tuottajakuluttajia” (1).

2.2

Kehitystä on nopeuttanut internetin käyttöönotto, ja on syntynyt ns. ”yhteisöllinen kuluttaminen”, jossa yksittäinen henkilö päättää jakaa muiden kanssa omaisuutensa joskus rahaa vastaan. Katso tähän liittyen ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisöllinen tai osallistava kuluttaminen: kestävän kehityksen malli 2000-luvulle” (2) ja Euroopan parlamentin päätöslauselma (3).

2.3

Internetissä toimii joukko alan startup-yrityksiä, sillä tietoverkko mahdollistaa usein välikäsien vähentämisen ja yksittäiset ihmiset voivat vaihtaa sekä digitaalisia että fyysisiä tuotteita. Luottamuksen säilyttämiseksi on valitettavasti kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät ”seikkailijat” pääse käyttämään internetiä väärin.

2.4

Rahoitusalalle on tulossa myös muita menettelyitä, kuten korkean tuoton lainojen liikkeeseenlasku Euroopan ensimarkkinoilla tai paikallisesti äskettäin luoduilla vaihtoehtoisilla kiinteätuottoisilla markkinoilla.

2.5

Suora lainananto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden saada rahoitusta neuvottelemalla kahdenvälisesti erikoistuneiden markkinatoimijoiden kanssa ilman pankin väliintuloa. Toinen vaihtoehto on joukkorahoitus, joka kokoaa – yleensä internetissä – yhteen piensijoittajat, jotka luovuttavat säästöjään lainanhakijoille.

3.1

Euroopan talouden pitkäaikaista rahoitusta koskevalla vihreällä kirjalla (4) käynnistettiin laaja keskustelu eri tekijöistä, joiden avulla Euroopan talous voi kanavoida rahoitusta talouskasvun varmistamiseksi tarvittaviin investointeihin (5).

3.2

Komission mukaan joukkorahoituksella tarkoitetaan yleisölle yleensä internetin välityksellä esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyihin hankkeisiin tai yritysinvestointeihin. Näin rahoituskampanjoissa tai -alustoilla saatetaan ei-ammattimaiset sijoittajat yhteen hankkeiden toteuttajien kanssa. On kuitenkin vältettävä niiden väärinkäyttöä.

3.3

Tavallisimpia joukkorahoituksen muotoja ovat seuraavat:

3.4

Joukkorahoituksen etuna on, että se tarjoaa vaihtoehtoisen rahoitusmuodon, joka on joustava, joka osallistaa yhteiskunnan ja jolla on monia eri muotoja. Lisäksi joukkorahoitus tavoittaa suoraan kuluttajat, helpottaa markkinatutkimuksia ja antaa mahdollisuuden lainansaantiin niille, joilla on siinä eniten vaikeuksia.

3.5

Siihen sisältyy kuitenkin myös riskejä ja haasteita: esim. petosten ja rahanpesun mahdollisuudet ja jälkimarkkinoiden puuttuminen.

3.6

Alaan liittyvät unionin säädökset koskevat muun muassa seuraavia seikkoja: arvopapereiden yleisölle tarjoamisen yhteydessä julkistettavat esitteet (6), rahoitusmarkkinat (7), eurooppalaiset maksupalvelut (8), kulutusluotot (9) ja kiinnelainat (10).

3.7

Vihreässä kirjassa asetetaan seuraavat painopisteet: perustetaan asiantuntijaryhmä, joka tarjoaa neuvontaa; lisätään joukkorahoitusta koskevaa tietämystä ja tiedotusta; arvioidaan jäsenvaltioissa voimassa olevaa lainsäädäntöä sen selvittämiseksi, onko EU-tason toiminta tarpeen.

3.8

Komissio myöntää, että joukkorahoitus on EU:ssa vielä vähäistä pankkien myöntämiin lainoihin verrattuna, mutta ”lupaavaa” verrattuna muihin lähteisiin, kuten bisnesenkelien tarjoamaan rahoitukseen tai riskipääomaan.

3.9

Joukkorahoituksen kehityksellä on useita haasteita, kuten sovellettavien sääntöjen avoimuuden puute, joukkorahoituksen rooli sisämarkkinoilla ja sen sisällyttäminen rahoitusalan ekosysteemiin.

4.1

ETSK on tutustunut tiedonantoon ja on samaa mieltä siitä, että on lisättävä tietämystä tästä rahoituskanavasta, jolla on kasvupotentiaalia Euroopassa. Komitea on yhtä mieltä myös siitä, että vaihtoehtoiset rahoitusmallit voivat auttaa uusia yrityksiä nousemaan ylös ”rahoituksen portaita”.

4.2

Käytössä olevat tiedot vahvistavat vihreässä kirjassa esitetyn toteamuksen, jonka mukaan joukkorahoitus on marginaalista, sillä vuonna 2012 sen arvo oli 735 miljoonaa euroa (11) verrattuna pankkien muille kuin rahoituslaitoksille myöntämiin lainoihin, joiden arvo oli 6 biljoonaa euroa vuonna 2011 (12).

4.3

On kuitenkin korostettava, että se on kasvamassa. Maailmanlaajuisesti joukkorahoitus on kasvanut asteittain: vuonna 2009 sen arvo oli 530 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja vuonna 2013 sen arvioitiin olevan kokonaisuudessaan 5,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli vuotuinen kasvuaste on ollut 76 %. Maantieteellisesti katsoen markkinat ovat olleet suurimmat Pohjois-Amerikassa (pääosin Yhdysvalloissa), jonka osuus on 60 % kaikesta joukkorahoituksesta. Seuraavana on Eurooppa 36 %:n osuudella (13).

4.4

Joukkorahoitus on hyödyllistä taloudelle, sillä se tarjoaa vaihtoehtoisen rahoituslähteen perinteisille lähteille, ja se edistää investointia, innovointia ja työpaikkojen luomista. On myös korostettava sen mahdollista vaikutusta yhteisötalouden, käsiteollisuusyritysten ja mikroyritysten kehitykseen (14).

4.5

On edistettävä ja tuettava joukkorahoituksen yleistä saatavuutta, jotta voidaan varmistaa, että toimintarajoitteiset henkilöt voivat osallistua joukkorahoitusalustoihin ja etteivät he jää tämän kolmannelle sektorille lisämahdollisuuksia tarjoavan uuden rahoitusmuodon ulkopuolelle.

4.6

ETSK pitää myönteisenä päätöstä ottaa pk-yritysten edustajat mukaan asiantuntijaryhmään. Ryhmässä tulisi olla edustettuna sekä tarjonta- että kysyntäpuoli.

5.1

Rahoitusrakenne on tiiviissä yhteydessä talouskasvuun ja kriisin vaikutuksiin. Yhdysvalloissa yritykset saavat rahoitusta pääomamarkkinoilta suhteessa enemmän kuin EU:ssa, jossa yritykset ovat pääosin riippuvaisia pankkien luotonannosta. Pankkirahoituksen suhteellinen merkitys on Yhdysvalloissa alle 20 %, kun se on eräissä EU:n jäsenvaltioissa jopa yli 60 %.

5.2

Pankit ovat taipuvaisempia myöntämään lainoja ”tavanomaisen” taantuman aikana, mikä lieventää sen vaikutusta talouteen. Tilanne ei ole kuitenkaan sama, kun talouskriisiin liittyy finanssikriisi. Tässä tapauksessa pankkijärjestelmää suosivissa maissa taantuma on kolme kertaa syvempi kuin niissä maissa, joilla on markkinoille suuntautunut rahoitusrakenne (15).

5.3

Riittävän rahoituksen puute on EU:ssa yrityksille toiseksi suurin ongelma (asiakkaiden löytämisen jälkeen) (16).

5.4

Se, että EKP tarjoaa likviditeettiä rahoitusjärjestelmään yritysten luotonsaannin helpottamiseksi, on ilman muuta erittäin myönteinen toimenpide Euroopan talouden kannalta.

6.1.1

ETSK on käsitellyt rahoitusongelmia useissa lausunnoissaan ja korostanut pk-yritysten merkitystä Euroopan taloudelle (17).

6.1.2

Luottolama (credit crunch) haittaa taloutta ja on erityisesti uhkana pk-yrityksille, joille pankkien myöntämät luotot (joita on usein vaikea saada) ovat päärahoituslähde. Tämä on yksi syy työttömyyden voimakkaalle kasvulle erityisesti eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

6.1.3

Koska joukkorahoituksessa sijoitukset ovat yleensä pieniä, se on suunnattu pääosin pk-yrityksille – ja niiden joukossa mikroyrityksille – jotka muodostavat Euroopassa suurimman osan yrityksistä (98 % kaikista 28 jäsenvaltion EU:n muista kuin rahoitusalan yrityksistä) ja joiden rooli työllistäjänä on ratkaisevan tärkeä, sillä ne työllistävät 67,2 % työvoimasta (18).

6.1.4

ETSK toteaa, että vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin suhtaudutaan toisinaan skeptisesti. Pk-yritysten eurooppalainen liitto pitää komission tiedonantoa Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (19) yhtenä mutta riittämättömänä askeleena eteenpäin ja toteaa, että joukkorahoitusta käytetään hyvin pienessä osassa yrityksiä, sillä startup-yritysten osuus on vain prosentti pk-yrityksistä (20).

6.2.1

ETSK korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä ja tuettava joukkorahoitusta erityisesti uusien, innovatiivisten yritysten (startup-yritysten) tapauksessa. Tutkimus- ja kehitysalan startup-yrityksillä ja huipputeknologiahankkeiden kehittämisellä – yksi digitaalistrategian tavoitteista – on erityisen tärkeä merkitys johtuen niiden mahdollisuudesta edistää kasvua ja työllisyyttä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa ns. perinteisiä aloja ja käsiteollisuutta, jotka voivat myös olla hyvin innovatiivisia.

6.2.2

ETSK ehdottaa myös, että EU ja jäsenvaltiot edistävät ja tukevat joukkorahoitusta sosiaalisen innovoinnin, nuorten innovoijien ja yhteisötalouden kehittämiseksi ja tukemiseksi. Yhteisötalouden organisaatioilla on keskeisen tärkeä rooli Eurooppa 2020 -strategiassa sosiaalisen osallisuuden saavuttamiseksi ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistamiseksi työpaikkojen luomisen kautta siten, että sovitetaan yhteen sosiaaliset ja taloudelliset arvot.

6.2.3

Joukkorahoitus ei sovi yritysten päivittäisen toiminnan rahoittamiseen, mutta on erityisen soveltuvaa tällaisiin aloitteisiin, joita tekevät usein nuoret yrittäjät, jotka haluavat toteuttaa tietyn, konkreettisen yrityshankkeen.

7.1

ETSK huomauttaa, että joukkorahoituksella voi olla suhteellisen tärkeä rooli rahoituslähteenä yhdessä muiden ei-perinteisten rahoitusmuotojen kanssa. Näistä voidaan mainita esimerkiksi bisnesenkelit, riskipääoma (venture capital) ja win-win-lainat (21). Talous- ja rahoitusalan viranomaisten suurimpana ongelmana ovat kuitenkin tällä hetkellä luottolaman lisäksi korkeat vakuusvaatimukset.

7.2

Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituskanavien edistäminen EU:ssa voi auttaa vahvistamaan yrityksissä jo 20 vuotta sitten alkanutta suuntausta kääntyä pääomamarkkinoiden puoleen. On pohdittava vakavaraisuusvaatimuksia, jotta voidaan varmistaa sijoitetun pääoman takaisinsaaminen ja lisätä tämän rahoituslähteen oikeusvarmuutta.

8.1

Lahjoituksia, korottomia lainoja tai ilmaisia oikeuksien luovutuksia voidaan käyttää kaupallisissa hankkeissa, mutta yleensä niitä käytetään solidaarisuuteen perustuvina osuuksina voittoa tavoittelemattomien tahojen sosiaalisiin aloitteisiin. Sponsoroinnilla voidaan tukea kulttuuri- tai urheilutoiminnan käynnistämistä tai sen ylläpitämistä.

8.2

Joukkorahoitus on yleinen rahoitusmalli yhteiskunnallisissa yrityksissä. Tämän rahoituksen potentiaalia erityisesti osallistavassa yrittämisessä on tutkittava laajemmin sosiaalisen yrittäjyyden aloitteen yhteydessä.

8.3

Koska lahjoitusten ja tiettyjen rahoitusmuotojen verotus on erilaista eri jäsenvaltioissa, ETSK kannattaa komission ehdotusta tutkia verokannustimien vaikutuksia.

9.1.1

Joukkorahoituksesta voi tulla varteenotettava rahoitusvaihtoehto vain sillä edellytyksellä, että sijoittajien luottamusta saadaan vahvistettua. Sääntelyelimellä on tässä keskeinen rooli.

9.1.2

Komissio mainitsee mahdolliset tulevat toimet, jotka olisi tarkoitus hyväksyä sen jälkeen, kun asiantuntijaryhmä on antanut lausuntonsa. ETSK katsoo, että rajatylittävän joukkorahoituksen edistäminen edellyttää ilman muuta lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden jo käyttöön ottamat (tai hyväksyttävänä olevat) kriteerit. Näillä ”uusilla markkinoilla” on kiinnitettävä erityistä huomiota kuluttajien etuihin ja suojelemiseen.

9.1.3

Yhdenmukaistamisen yhteydessä voitaisiin hyväksyä asetus taloudellisesti tuottavista joukkorahoitusalustoista ja sisällyttää siihen vähintään seuraavat seikat:

9.1.4

Sponsorointi ja muut taloudellisesti tuottamattomat toimet tulisi jättää mahdollisen unionin lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle, sillä niihin ei liity taloudellisesti tuottavien toimien riskejä. Mahdolliset sääntöjenvastaisuudet on jo otettu huomioon jäsenvaltioiden hallinnollisessa ja rikosoikeudellisessa lainsäädännössä.

9.1.5

ETSK ehdottaa, että joukkorahoitusta säänneltäisiin nimenomaan seuraavissa tapauksissa:

9.1.6

Mahdollisen EU-lainsäädännön tulisi olla joustavaa ja tasapainoista, ja olisi vältettävä liiallista sääntelyä (joka voi muodostaa esteen joukkorahoituksen leviämiselle) sekä sijoittajien puutteellista suojelua. Sääntelyn tulisi siis olla objektiivista, läpinäkyvää ja oikeassa suhteessa sen päämääriin ja sijoittajien suojelun korkeaan tasoon nähden.

9.1.7

Sijoittajien tulee joka tapauksessa olla tietoisia, että riskin mahdollisuutta ei voida koskaan täysin poistaa.

9.1.8

Perusperiaatteina ovat hallinnollisten menettelyjen yksinkertaisuus ja byrokratian minimoiminen. Lisäksi vaaditaan

9.1.9

Lainsäädännöllä tulisi varmistaa, että joukkorahoitusalustat toimivat seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti:

9.1.10

Mahdollisille sijoittajille tarjottavan tiedon tulisi olla

9.1.11

Verkossa hankkeita esittävien immateriaalioikeudet ovat suojattuja, kun EU-patentin luomista koskeva asetus tulee voimaan.

9.2.1

ETSK katsoo, että viranomaisten tulee kampanjoida joukkorahoituksen puolesta, jotta yrityksiä kannustettaisiin käyttämään yhä enemmän pääomamarkkinoita. Erityisesti pk-yrityksille tulee jakaa tietoa yhteistyössä niitä edustavien järjestöjen kanssa.

9.2.2

Sekä yrittäjille – erityisesti epäedullisessa asemassa oleville yrittäjille – että sijoittajille suunnatulla koulutuksella on myös tärkeä asema pyrittäessä saamaan joukkorahoitus osaksi Euroopan taloutta. Tätä varten on varattava riittävät varat, jotta voidaan siirtää tietoa alustojen hallinnoinnista ja riskien tehokkaasta arvioinnista.

9.2.3

Taloudellisesti tuottamaton joukkorahoitus

ETSK korostaa seuraavaa: