19.12.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/6

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2361,

annettu 14 päivänä syyskuuta 2017,

hallintomaksuja koskevasta lopullisesta järjestelmästä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) ja erityisesti sen 65 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Hallintomaksujen eriä koskeva väliaikainen järjestelmä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi, josta säädetään komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1310/2014 (2), perustui yksinkertaistettuun menetelmään ja kattoi vain rajatun yhteisöjen alaryhmän eli yhteisöt, joita Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, pitää merkittävinä, jäljempänä ’merkittävät yhteisöt’. Väliaikainen järjestelmä perustettiin riittävän rahoituksen varmistamiseksi kriisinratkaisuneuvoston, jonka rakenne ja toiminnallinen valmius olivat tuolloin rajalliset, perustamista varten ja sen hallinnollisen taakan minimoimiseksi. Väliaikaista järjestelmää oli tarkoitus soveltaa, kunnes komissio antaa säädöksen lopullisesta järjestelmästä, joka koskee hallintomenojen kattamiseksi tarvittavien hallintomaksujen määrittämistä ja keräämistä.

(2)

Kriisinratkaisuneuvoston rakenne ja toiminnallinen valmius ovat vakiintuneet, joten nyt on asianmukaista vahvistaa vuotuisia hallintomaksuja koskeva lopullinen järjestelmä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi. Lopullisen järjestelmän on tarkoitus korvata delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1310/2014 säädetty väliaikainen järjestelmä.

(3)

Lopullisessa järjestelmässä olisi säädettävä hallintomaksujen määrittämisestä ja keräämisestä paitsi merkittävien yhteisöjen myös kaikkien niiden yhteisöjen osalta, joihin sovelletaan yhteistä kriisinratkaisumekanismia. Hallintomaksut olisi laskettava kyseisten yhteisöjen korkeimmalla konsolidointitasolla osallistuvissa jäsenvaltioissa, koska kaikki konsernin tytäryhtiöt, joihin sovelletaan konsolidointia, kuuluvat kriisinratkaisuneuvoston päätöksentekovaltuuksien soveltamisalaan, kun se hyväksyy konsernin kriisinratkaisusuunnitelmia, arvioi konsernien purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksia ja tekee konsernien kriisinratkaisupäätöksiä. Kyseisten tehtävien suorittaminen aiheuttaa kustannuksia kriisinratkaisuneuvostolle, kun se kerää ja analysoi tietoja, jotka liittyvät kuhunkin tytäryritykseen, johon sovelletaan konsolidointia. Nämä kustannukset liittyvät kriisinratkaisuneuvoston palveluihin niille yhteisöille, joihin sovelletaan yhteistä kriisinratkaisumekanismia, joten kyseisten yhteisöjen olisi maksettava ne, ja näin ollen hallintomaksut olisi laskettava niiden konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella korkeimmalla konsolidointitasolla osallistuvissa jäsenvaltioissa, ja kutakin konsernia kohti olisi laskettava ainoastaan yksi hallintomaksu.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 806/2014 65 artiklan 3 kohdan mukaan kriisinratkaisuneuvosto määrittää ja kerää hallintomaksut sekä varmistaa, että ne maksetaan täysimääräisesti ja ajallaan. Jotta kriisinratkaisuneuvosto voi täyttää edellä mainitut vaatimukset, olisi varmistettava, että on olemassa tehokas järjestelmä hallintomaksujen keräämiseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitetuilta laitoksilta ja yhteisöiltä. Kyseisiin laitoksiin ja yhteisöihin sovelletaan jo nyt lukuisia unionin lainsäädännössä vahvistettuja raportointivaatimuksia. Tarkemmin sanottuna EKP kerää tietoja kokonaisvaroista ja kokonaisriskistä valvontamaksujen laskemista varten Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1163/2014 (3) mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti kerättyjä tietoja voidaan järkevästi käyttää laskettaessa kriisinratkaisuneuvoston hallintomaksuja. Asetuksen (EU) N:o 806/2014 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n on omia tehtäviään hoitaessaan mainitun asetuksen nojalla tehtävä tiivistä yhteistyötä ja erityisesti niiden on toimitettava toisilleen kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen. On tehokkaampaa pyytää EKP:tä toimittamaan kriisinratkaisuneuvostolle ne tiedot, jotka se on saanut ja todentanut suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (4) mukaisia toimivaltuuksiaan, kuin kaksinkertaistaa asianomaisille laitoksille ja yhteisöille koituvaa raportointitaakkaa. Tietojen jakaminen EKP:n ja kriisinratkaisuneuvoston välillä mahdollistaisi myös sen, että kriisinratkaisuneuvosto välttäisi päällekkäisen tietojen todentamisprosessin, ja se perustuu kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n velvoitteeseen tehdä tiivistä yhteistyötä suorittaessaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukaisia tehtäviään. Tietojen raportointi- ja todentamismenettelyjen päällekkäisyys tarkoittaisi, että hallintomaksujen laskenta ja kerääminen veisi väistämättä enemmän aikaa, ja se johtaisi vähemmän tehokkaaseen järjestelmään. Tästä seuraa, että osana yhteistyövelvoitetta EKP olisi velvoitettava välittämään kriisinratkaisuneuvostolle asianomaisilta laitoksilta ja yhteisöiltä saamansa tiedot kriisinratkaisuneuvostolle maksettavien hallintomaksujen laskemista varten. Kriisinratkaisuneuvoston olisi käytettävä niin paljon kuin mahdollista EKP:n keräämiä tietoja. Kriisinratkaisuneuvoston tulisi voida käyttää edellä mainittuja tietoja siinä määrin, kuin on tarpeen sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien toteuttamiseksi.

(5)

Hallintomaksut olisi kohdennettava ottaen huomioon työmäärän ja vastaavien kustannusten erot, kun verrataan suoraan kriisinratkaisuneuvoston vastuulla olevia ja toisaalta kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten vastuulla olevia yhteisöjä. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi määritettävä, miten hallintomaksut jakautuvat näiden kahden yhteisöryhmän välillä. Näiden kahden ryhmän sisällä tällä asetuksella perustetussa lopullisessa järjestelmässä olisi edellytettävä, että yhteisöt osallistuvat suhteessa niihin resurssitarpeisiin, jotka ne yksilöllisesti aiheuttavat kriisinratkaisuneuvostolle ja jotka arvioidaan havainnoitavissa olevien tietojen perusteella.

(6)

Jotta kriisinratkaisuneuvostolle ja kyseisille yhteisöille voidaan antaa varmuus siitä, miten yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja mukautetaan, jos laskennassa esiintyy virhe tai taustatiedot muuttuvat, tässä asetuksessa olisi säädettävä erityisistä säännöistä kyseisiä tilanteita varten. Jos kriisinratkaisuneuvosto tekee virheen laskiessaan vuotuista hallintomaksua, sen olisi oikaistava virhe. Kyseistä vaatimusta olisi sovellettava virheisiin, jotka esiintyvät sen vuoksi, että kriisinratkaisuneuvosto soveltaa väärin menetelmää yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskemiseksi. Tällöin kaikkia hallintomaksuja olisi muutettava. Kun yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun laskemisessa käytetty tieto on virheellistä tai se muuttuu laskennan suorittamisen jälkeen, tilannetta ei sitä vastoin olisi pidettävä laskentavirheenä, ja sitä olisi sen vuoksi kohdeltava eri tavalla. Näissä tapauksissa olisi muutettava vain niiden yhteisöjen hallintomaksuja, joiden tiedot ovat olleet virheellisiä tai ovat muuttuneet.

(7)	Neuvoston asetuksen N:o 1 (5) 3 artiklan mukaan hallintomaksua koskevan ilmoituksen ja muun kriisinratkaisuneuvoston viestinnän kielen olisi oltava sen jäsenvaltion kieli, johon vastaanottava laitos on sijoittautunut.

(8)

Vuotuisten hallintomaksujen olisi oltava täytäntöönpanokelpoisia ja osittaiseen maksamiseen, maksun laiminlyöntiin tai hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa mainittujen maksuehtojen noudattamatta jättämiseen olisi sovellettava viivästyskorkoa, jotta varmistetaan, että hallintomaksut maksetaan täysimääräisesti ja ajallaan.

(9)

Väliaikaisen järjestelmän piiriin kuuluvien merkittävien yhteisöjen hallintomaksut olisi arvioitava uudelleen niin, että huomioon otetaan kyseisten yhteisöjen väliaikaisen järjestelmän puitteissa maksamat määrät. Väliaikaisen järjestelmän perusteella suoritettujen maksuerien ja lopullisen järjestelmän mukaisesti laskettujen hallintomaksujen väliset mahdolliset erot olisi tasattava laskettaessa hallintomaksuja, joilla katetaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenot väliaikaisen jakson päättymistä seuraavalta vuodelta.

(10)	Tällä asetuksella otetaan käyttöön vuotuisia hallintomaksuja koskeva lopullinen järjestelmä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi, joten väliaikaista järjestelmää koskeva asetus ei ole enää tarpeellinen ja se olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt siitä, miten määritetään:

1.	lopullinen järjestelmä, jolla lasketaan ne hallintomaksut, jotka asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitetut yhteisöt ovat velvolliset suorittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvosto’, hallintomenojen kattamiseksi;

2.	tapa, jolla hallintomaksut on maksettava;

3.	rekisteröinti-, kirjanpito- ja raportointisäännöt ja muut säännöt, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hallintomaksut maksetaan täysimääräisesti ja ajallaan;

4.	menetelmät, joita sovelletaan laskettaessa uudelleen ja mukautettaessa väliaikaiselta jaksolta maksettavia hallintomaksuja.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 1163/2014 vahvistettuja määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.	’kriisinratkaisuneuvoston hallintomenoilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kriisinratkaisuneuvoston talousarvion I osan menoja;

2.	’vuotuisella hallintomaksulla’ tarkoitetaan hallintomaksua, joka kriisinratkaisuneuvoston on tämän asetuksen mukaisesti määrä kerätä tietyn varainhoitovuoden osalta kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi;

3.	’hallintomaksuvelvollisella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1163/2014 4 artiklan mukaisesti valvontamaksun keräämistä varten määritettyä valvontamaksuvelvollista, joka kuuluu asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklan soveltamisalaan;

4.	’väliaikaisella jaksolla’ tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa 19 päivänä elokuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017.

3 artikla

Kerättävien vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärän määrittäminen

Tietyn varainhoitovuoden osalta kerättävien vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärä lasketaan perustuen kriisinratkaisuneuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 61 artiklan mukaisesti hyväksymän kyseistä varainhoitovuotta koskevan talousarvion I osaan, ja se mukautetaan ottaen huomioon viimeisimmän varainhoitovuoden, jonka lopullinen tilinpäätös on julkaistu kyseisen asetuksen 63 artiklan 7 kohdan mukaisesti, talousarvion toteutuma.

Kriisinratkaisuneuvoston on määritettävä vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärä niin, että kriisinratkaisuneuvoston talousarvion I osa on tasapainossa.

4 artikla

Vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärän kohdentaminen

1.   Kohdennetaan 3 artiklan mukaisesti kerättävä kokonaismäärä seuraavasti:

a)

seuraaville yhteisöille ja konserneille 95 prosenttia: i) asetuksen (EU) N:o 806/2014 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt ja konsernit; ii) yhteisöt ja konsernit, joiden osalta kriisinratkaisuneuvosto on päättänyt käyttää asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukaisia toimivaltuuksia mainitun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla; iii) yhteisöt ja konsernit, joiden osalta osallistuvat jäsenvaltiot ovat päättäneet asetuksen (EU) N:o 806/2014 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että kriisinratkaisuneuvosto käyttää sille kyseisellä asetuksella annettuja toimivaltuuksia ja hoitaa sille kyseisellä asetuksella annettuja tehtäviä;

b)	asetuksen (EU) N:o 806/2014 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja konserneille 5 prosenttia.

2.   Kriisinratkaisuneuvoston on osoitettava yhteisöt ja konsernit jompaankumpaan 1 kohdassa tarkoitetuista ryhmistä niiden tietojen perusteella, joita EKP toimittaa kriisinratkaisuneuvostolle tapauksesta riippuen 6 artiklan 1 kohdan tai 11 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista.

3.   Jos yhteisöön sovelletaan 1 kohdan a alakohtaa, kaikki samaan konserniin kuuluvat yhteisöt on osoitettava samaan ryhmään.

4.   Kriisinratkaisuneuvoston on raportoitava vuosittain komissiolle 1 kohdassa säädetyn kohdentamisen asianmukaisuudesta, kun otetaan huomioon näiden kahden yhteisö- ja konserniryhmän kokoonpanon muuttuminen.

5 artikla

Yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskeminen

1.   Kriisinratkaisuneuvoston on laskettava kunkin varainhoitovuoden osalta maksettavat yksilölliset vuotuiset hallintomaksut vastaanottamiensa 6 artiklan mukaisten tietojen ja 3 artiklan mukaisesti määritellyn vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärän perusteella.

2.   Yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja laskettaessa kriisinratkaisuneuvoston on sovellettava asetuksen (EU) N:o 1163/2014 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan ja 10 artiklan 6 kohdan a, b ja c alakohdan säännöksiä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovellettaessa

a)	’vuosittaisella valvontamaksulla’ tarkoitetaan yksilöllistä vuotuista hallintomaksua;

b)	’merkittävällä valvottavalla yhteisöllä’ tai ’merkittävällä valvottavalla ryhmittymällä’ tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua yhteisöä tai konsernia;

c)	’vähemmän merkittävällä valvottavalla yhteisöllä’ tai ’vähemmän merkittävällä valvottavalla ryhmittymällä’ tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yhteisöä tai konsernia;

d)	’valvottavalla yhteisöllä’ tai ’valvottavalla ryhmittymällä’ tarkoitetaan mitä tahansa yhteisöä tai konsernia;

e)	’valvontamaksuvelvollisella’ tarkoitetaan hallintomaksuvelvollista.

4.   Samaan konserniin kuuluvien asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen maksettavat vuotuiset hallintomaksut on laskettava yhtenä hallintomaksuna.

5.   Jos kriisinratkaisuneuvosto tekee virheen laskiessaan yksilöllistä vuotuista hallintomaksua, sen on oikaistava virhe laskemalla uudelleen yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu kullekin yhteisölle, jota virhe koskee. Kriisinratkaisuneuvoston on tasattava mahdollinen ero, joka ilmenee maksetun yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun ja uudelleenlasketun määrän välillä, suurentamalla tai pienentämällä uudelleenlaskentaa seuraavan varainhoitovuoden osalta laskettua yksilöllistä hallintomaksua.

Uudelleenlaskentaa ei kuitenkaan ole suoritettava, jos kriisinratkaisuneuvosto saa tietää virheestä yli viiden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden lopusta, jolloin virhe tapahtui.

6 artikla

Yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskemiseksi tarvittavat tiedot

1.   Kunakin vuonna viiden työpäivän kuluessa siitä, kun valvontamaksuilmoitus on annettu asetuksen (EU) N:o 1163/2014 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta sinä vuonna, jolta valvontamaksuilmoitukset annetaan, EKP antaa kriisinratkaisuneuvostolle tiedot kustakin hallintomaksuvelvollisesta, sellaisina kuin EKP on ne kyseisenä vuonna kerännyt ja niitä on käytetty valvontamaksujen määrittämiseen asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti.

2.   Tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat tekijät:

a)	kunkin hallintomaksuvelvollisen, joka määritetään valvontamaksuja varten asetuksen (EU) N:o 1163/2014 4 artiklan mukaisesti, tunniste- ja yhteystiedot;

b)	asetuksen (EU) N:o 1163/2014 10 artiklan mukaisesti määritetyt maksutekijät;

c)

pidetäänkö hallintomaksuvelvollista merkittävänä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai onko se yhteisö tai konserni, jonka osalta EKP on päättänyt asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti käyttää suoraan kaikkia asiaankuuluvia toimivaltuuksia;

d)	tiedot, jotka EKP on mahdollisesti määritellyt hallintomaksuvelvollisen raportointilaiminlyönnin vuoksi asetuksen (EU) N:o 1163/2014 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

e)

kunkin hallintomaksuvelvollisen maksun laskennan perustana oleva voimassaolopäivä, jonka avulla määritetään, miten kauan hallintomaksuvelvolliseen sovellettiin valvontamaksua, ja mahdolliset aseman muutokset asetuksen (EU) N:o 1163/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tietyn valvontamaksukauden aikana.

3.   Edellä olevan 2 kohdan a alakohtaa sovellettaessa kunkin hallintomaksuvelvollisen tunniste- ja yhteystietoihin kuuluvat kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (6) tarkoitetut henkilötiedot, jotka EKP kerää asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisten tehtäviensä suorittamista varten ja jotka ovat tarpeen kriisinratkaisuneuvostolle tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamista varten.

4.   Jos kriisinratkaisuneuvoston on tätä asetusta sovellettaessa selvitettävä, kuuluuko yhteisö konserniin, joka on nimennyt tietyn hallintomaksuvelvollisen, EKP:n, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on autettava kriisinratkaisuneuvostoa kaikilla asiaan liittyvillä tiedoilla.

5.   Jos EKP toimittaa lisälaskuja tai laskee uudelleen vuosittaisen valvontamaksun asetuksen (EU) N:o 1163/2014 7 artiklan mukaisesti, EKP ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle uudet tiedot viiden päivän kuluessa siitä, kun valvontamaksuilmoitukset on annettu.

6.   Tiettynä varainhoitovuonna kerättävien yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskemista varten kriisinratkaisuneuvoston on käytettävä EKP:n edellisenä varainhoitovuonna asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti keräämiä tietoja, jotka on toimitettava kriisinratkaisuneuvostolle tapauksen mukaan tämän artiklan tai 11 artiklan mukaisesti.

7.   Jos EKP ei ole tietyn varainhoitovuoden aikana toimittanut kriisinratkaisuneuvostolle tässä artiklassa säädetyissä määräajoissa vuotuisten hallintomaksujen laskemiseksi tarvittavia tietoja, kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää viimeisimpiä saatavilla olevia EKP:n sille toimittamia tietoja kyseistä laskentaa varten.

8.   Jos EKP:n toimittamia tietoja ei ole saatavilla, asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä annettava kriisinratkaisuneuvostolle hallussaan olevat tiedot.

9.   Jos kansallisen toimivaltaisen viranomaisen toimittamia tietoja ei ole saatavilla, hallintomaksuvelvollisen on pyynnöstä annettava kriisinratkaisuneuvostolle tarpeelliset tiedot kriisinratkaisuneuvoston asettamassa määräajassa. Jos hallintomaksuvelvollisen vastausta ei saada kriisinratkaisuneuvoston asettamaan määräaikaan mennessä, kriisinratkaisuneuvosto voi määrittää tiedot kohtuullisten oletusten perusteella.

10.   Kriisinratkaisuneuvosto käyttää tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan tämän asetuksen tarkoituksia varten ja tämän asetuksen mukaisesti.

7 artikla

Soveltamisalan, aseman tai muiden tietojen muuttuminen

1.   Jos yhteisö tai konserni kuuluu asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklan soveltamisalaan vain osan varainhoitovuodesta, sen yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu kyseiselle varainhoitovuodelle on laskettava niiden täysien kuukausien lukumäärän perusteella, joiden ajan se kuuluu kyseisen artiklan soveltamisalaan.

2.   Jos yhteisön tai konsernin asema muuttuu 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ryhmien välillä varainhoitovuoden aikana, sen yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu kyseiselle varainhoitovuodelle on laskettava niiden kuukausien lukumäärän perusteella, joiden viimeisenä päivänä yhteisö tai konserni kuului kyseiseen ryhmään.

3.   Jos esiintyy muita muutoksia yhteisön tai konsernin tietoihin, joita on käytetty varainhoitovuoden yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun laskemiseen, kyseisen yhteisön tai konsernin kyseisen varainhoitovuoden yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu on laskettava päivitettyjen tietojen perusteella.

4.   Jos EKP on ilmoittanut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta muutoksesta tai jos esiintyy 3 kohdassa tarkoitettu muutos, kriisinratkaisuneuvoston on laskettava uudelleen ainoastaan kyseisen yhteisön tai konsernin yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu kyseisille varainhoitovuosille. Jos 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja muutoksia on esiintynyt useiden yhteisöjen tai konsernien osalta saman varainhoitovuoden aikana, kriisinratkaisuneuvoston on otettava yhteisön tai konsernin yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun uudelleenlaskennassa huomioon ainoastaan muutokset, jotka koskevat kyseistä yksittäistä yhteisöä tai konsernia.

5.   Jos maksetun yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrä on suurempi kuin 4 kohdan mukaisesti uudelleenlaskettu määrä, kriisinratkaisuneuvoston on palautettava erotus asianomaiselle yhteisölle tai konsernille. Jos maksetun yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrä on pienempi kuin 4 kohdan mukaisesti uudelleenlaskettu määrä, asianomaisen yhteisön tai konsernin on maksettava erotus kriisinratkaisuneuvostolle. Tämän kohdan mukaisesti erääntyvän määrän palauttamiseksi tai keräämiseksi kriisinratkaisuneuvoston on vähennettävä tai lisättävä asianomaisen yhteisön tai konsernin yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrää 4 kohdassa tarkoitettua uudelleenlaskentaa seuraavana varainhoitovuonna.

6.   Yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja ei mukauteta sellaisten yhteisöjen tai konsernien osalta, joita 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut muutokset eivät koske.

7.   Kriisinratkaisuneuvosto kohdistaa kaikkien 5 kohdan mukaisesti tehtyjen mukautusten vuoksi kertyneen yli- tai alijäämän 3 artiklan mukaisesti määritettävään vuotuisten hallintomaksujen kokonaismäärään sille varainhoitovuodelle, joka seuraa sitä varainhoitovuotta, jona mukautuksia sovelletaan.

8.   Kriisinratkaisuneuvoston on tehtävä tarpeelliseksi katsotut päätökset moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti pannakseen täytäntöön tässä artiklassa vahvistetut säännökset, mukaan lukien kriisinratkaisuneuvoston maksamien palautusten ja yhteisöiltä kerättävien lisämaksujen aikataulu.

8 artikla

Hallintomaksua koskeva ilmoitus, viestintä, maksut ja viivästyskorko

1.   Kriisinratkaisuneuvosto antaa hallintomaksuvelvollisille hallintomaksua koskevan ilmoituksen.

2.   Kriisinratkaisuneuvoston on annettava hallintomaksua koskevan ilmoituksen tiedoksi jollakin seuraavista tavoista:

a)	sähköisesti tai vastaavilla viestintävälineillä;

b)

faksilla;

c)	lähettipalvelun välityksellä;

d)	kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistuksella varustettuna;

e)	toimittamalla hallintomaksua koskevan ilmoituksen henkilökohtaisesti.

Hallintomaksua koskeva ilmoitus on pätevä ilman allekirjoitusta.

3.   Hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa on mainittava vuotuisen hallintomaksun määrä ja tapa, jolla se on maksettava. Se on perusteltava asianmukaisesti ottaen huomioon yksilöllistä hallintomaksua koskevan päätöksen tosiasialliset ja oikeudelliset näkökohdat.

4.   Kriisinratkaisuneuvoston on osoitettava mikä tahansa muu vuotuista hallintomaksua koskeva viestintä, myös 10 artiklan 8 kohdan mukainen tasausta koskeva päätös, hallintomaksuvelvolliselle.

5.   Hallintomaksu on maksettava euroina.

6.   Hallintomaksuvelvollisen on maksettava vuotuisen hallintomaksun määrä 35 kalenteripäivän kuluessa hallintomaksua koskevan ilmoituksen antamisesta. Hallintomaksuvelvollisen on noudatettava hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa vahvistettuja vuotuisen hallintomaksun maksamista koskevia vaatimuksia. Maksupäivä on päivä, jolloin kriisinratkaisuneuvoston maksutiliä hyvitetään.

7.   Samaan konserniin kuuluvien asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen maksettava vuotuinen hallintomaksu kerätään kyseisen konsernin hallintomaksuvelvolliselta.

8.   Jos hallintomaksu maksetaan vain osittain tai sitä ei makseta lainkaan tai jos hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa mainittuja maksuehtoja ei ole noudatettu, vuotuisen hallintomaksun maksamatta olevalle määrälle kertyy maksun erääntymispäivästä päivittäin korkoa, jonka suuruus on EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita kriisinratkaisuneuvoston käytettävissä olevia keinoja.

9.   Jos hallintomaksuvelvollinen maksaa hallintomaksun vain osittain tai ei lainkaan tai jos se ei noudata hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa mainittuja maksuehtoja, kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa asiasta sen osallistuvan jäsenvaltion kansalliselle kriisinratkaisuviranomaiselle, johon hallintomaksuvelvollinen on sijoittautunut.

9 artikla

Täytäntöönpano

1.   Erääntyneet vuotuisen hallintomaksun maksuerät ja 8 artiklan 8 kohdan mukainen mahdollinen viivästyskorko ovat täytäntöönpanokelpoisia.

2.   Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä osallistuvassa jäsenvaltiossa voimassa olevia menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.

3.   Kunkin osallistuvan jäsenvaltion hallitus nimeää viranomaisen, jonka tehtävänä on tutkia yksilöllisten hallintomaksua koskevien päätösten oikeaperäisyys, ja ilmoittaa sen kriisinratkaisuneuvostolle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.

4.   Täytäntöönpanomääräys on liitettävä jokaiseen yksilölliseen hallintomaksua koskevaan päätökseen. Täytäntöönpanon ehdoksi ei saa asettaa mitään muuta kuin 3 kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen suorittama päätöksen oikeaperäisyyden tutkiminen.

5.   Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on autettava kriisinratkaisuneuvostoa täytäntöönpanomenettelyssä, johon sovelletaan osallistuvassa jäsenvaltiossa sovellettavia menettelysääntöjä.

10 artikla

Väliaikaiselta jaksolta maksettavaksi kuuluvien hallintomaksujen uudelleenlaskeminen ja tasaaminen

1.   Väliaikaiselta jaksolta maksettavaksi kuuluvien hallintomaksujen uudelleenlaskemista ja tasaamista varten vuoden 2014 marras- ja joulukuu katsotaan kuuluvaksi varainhoitovuoteen 2015.

2.   Kriisinratkaisuneuvoston on laskettava tässä asetuksessa säädettyjen säännösten mukaisesti uudelleen niiden hallintomaksujen määrä, jotka kukin asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitettu yhteisö on velvollinen maksamaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi väliaikaisen jakson aikana.

3.   Niiden hallintomaksujen määrän, jotka kukin yhteisö on velvollinen maksamaan väliaikaiseen jaksoon kuuluvina varainhoitovuosina, uudelleenlaskemista varten kriisinratkaisuneuvosto käyttää EKP:n kyseisinä varainhoitovuosina asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti keräämiä tietoja, jotka on toimitettu kriisinratkaisuneuvostolle 11 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 4 kohdan soveltamista.

4.   Jos merkittävien yhteisöjen delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1310/2014 vahvistetun väliaikaisen järjestelmän perusteella suorittamien maksuerien ja 2 kohdassa tarkoitettujen hallintomaksujen välillä on eroja, ne on tasattava laskettaessa väliaikaisen jakson päättymistä seuraavaan varainhoitovuoteen liittyviä vuotuisia hallintomaksuja. Tasaus tehdään pienentämällä tai suurentamalla vuotuisia hallintomaksuja kyseiseltä varainhoitovuodelta.

5.   Asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen, joiden osalta hallintomaksujen laskentaa ja keräämistä lykättiin väliaikaisella jaksolla, on maksettava 2 kohdan mukaisesti laskettavat hallintomaksut väliaikaiseen jaksoon kuuluvilta vuosilta. Kyseiset hallintomaksut lisäävät väliaikaisen jakson päättymistä seuraavan varainhoitovuoden vuotuisia hallintomaksuja.

6.   Edellä olevaa 4 kohtaa sovellettaessa ’merkittävillä yhteisöillä’ tarkoitetaan yhteisöjä, joille EKP on antanut tiedoksi korkeimmalla konsolidointitasolla osallistuvissa jäsenvaltioissa EKP:n päätöksen, jonka mukaan niitä pidetään merkittävinä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 4 kohdan ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (7) 147 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä, ja jotka mainitaan EKP:n verkkosivuilla 4 päivänä syyskuuta 2014 julkaistussa luettelossa, lukuun ottamatta sellaisia merkittäviä yhteisöjä, jotka ovat jo tässä määritelmässä huomioon otettujen konsernien tytäryrityksiä, ja sivuliikkeitä, jotka osallistumattomiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet luottolaitokset ovat perustaneet osallistuviin jäsenvaltioihin.

7.   Jos 4 kohdassa tarkoitettu ero tai 5 kohdassa tarkoitetut väliaikaiseen jaksoon kuuluviin vuosiin liittyvät hallintomaksut ovat suurempia kuin väliaikaisen jakson päättymistä seuraavan varainhoitovuoden vuotuiset hallintomaksut, mukautus jatkuu seuraavina varainhoitovuosina.

8.   Jos samaan konserniin kuuluviin vähintään kahteen yhteisöön sovelletaan 4 tai 5 kohdan mukaisia tasauksia, kriisinratkaisuneuvosto voi kuitata maksettavat hallintomaksut takaisinmaksua vastaan kyseisen konsernin yhteisöjen osalta.

11 artikla

Väliaikaiseen jaksoon kuuluvien varainhoitovuosien hallintomaksujen uudelleenlaskentaa varten tarvittavat tiedot

EKP:n on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kriisinratkaisuneuvostolle 6 artiklassa täsmennetyt ja EKP:n väliaikaiseen jaksoon kuuluvina varainhoitovuosina asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti keräämät tiedot.

12 artikla

Ulkoistaminen

1.   Kriisinratkaisuneuvosto voi päättää ulkoistaa kokonaan tai osittain tässä asetuksessa säädettyjä erityisiä tehtäviä.

2.   Kriisinratkaisuneuvoston on rajoitettava mahdollinen ulkoistaminen teknisiin tehtäviin, jotka liittyvät hallintomaksujen keräämiseen ja joihin ei liity sen toimivallan käyttöä hallintomaksujen määrittämisen osalta.

3.   Tehtävien ulkoistamisen yhteydessä palveluntarjoajalle annetussa toimeksiannossa on selkeästi ilmoitettava toimeksiannon kesto ja ulkoistetut erityiset tehtävät, ja siinä on myös vahvistettava järjestelmä, jonka avulla palveluntarjoaja raportoi säännöllisesti kriisinratkaisuneuvostolle.

4.   Kriisinratkaisuneuvoston ja palveluntarjoajan välillä tehdyssä sopimuksessa, joka koskee 1 kohdan mukaista tehtävien ulkoistamista, on oltava määräykset, jotka koskevat kriisinratkaisuneuvoston peruuttamisoikeutta, palveluntarjoajan oikeutta käyttää alihankkijoita ja palveluntarjoajan sopimusrikkomusta.

5.   Vaikka kriisinratkaisuneuvosto ulkoistaa tehtäviään kokonaan tai osittain 1 kohdan mukaisesti, sillä on edelleen täysi vastuu kaikista asetuksen (EU) N:o 806/2014 ja tämän asetuksen mukaisista velvoitteistaan.

6.   Jos kriisinratkaisuneuvosto ulkoistaa tehtäviään kokonaan tai osittain 1 kohdan mukaisesti, sen on varmistettava aina, että

a)	ulkoistamissopimuksessa ei määrätä kriisinratkaisuneuvoston vastuun siirtämisestä;

b)	ulkoistamissopimuksessa ei määrätä kriisinratkaisuneuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 45 artiklassa ja 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vastuuvelvollisuuden tai saman asetuksen 47 artiklassa tarkoitetun riippumattomuuden poissulkemisesta;

c)	ulkoistamisella ei viedä kriisinratkaisuneuvostolta riskienhallintaan tarvittavia järjestelmiä ja valvontamenetelmiä;

d)	palveluntarjoajalla on vastaavat toiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt kuin kriisinratkaisuneuvostolla;

e)

kriisinratkaisuneuvosto säilyttää tarpeellisen asiantuntemuksen ja resurssit, joiden avulla se voi arvioida toimitettujen palvelujen laatua sekä palveluntarjoajan organisaatiorakenteen asianmukaisuutta; kriisinratkaisuneuvosto valvoo ulkoistettuja toimintoja tehokkaasti ja hallitsee ulkoistamiseen liittyviä riskejä jatkuvasti;

f)	kriisinratkaisuneuvostolla on suora pääsy asiaankuuluviin tietoihin, joiden avulla se voi suorittaa ulkoistettujen tehtävien tarpeellista valvontaa.

7.   Jos kriisinratkaisuneuvosto ulkoistaa tehtäviään kokonaan tai osittain 1 kohdan mukaisesti, sen on varmistettava, että palveluntarjoaja on velvoitettu noudattamaan kriisinratkaisuneuvoston sisäisiä oikeudellisia vaatimuksia ja periaatteita, jotka koskevat turvallisuutta ja luottamuksellisuutta. Mahdollisia luottamuksellisia tietoja, jotka liittyvät kriisinratkaisuneuvostoon ja joihin palveluntarjoajalla on pääsy, voidaan käyttää vain siinä määrin, kuin on tarpeen kriisinratkaisuneuvoston antaman toimeksiannon toteuttamiseksi.

8.   Kriisinratkaisuneuvoston on ennen ulkoistamispäätöksen tekemistä hankittava EKP:n suostumus EKP:n toimittamien tietojen jakamisesta palveluntarjoajan kanssa sovellettavien luottamuksellisuutta koskevien säännösten mukaisesti.

13 artikla

Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten avustaminen

Kriisinratkaisuneuvosto voi pyytää kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia avuksi vuotuisten hallintomaksujen keräämistä koskevassa menettelyssä, jos tällainen pyyntö on perusteltu yksittäisen tapauksen olosuhteissa.

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan delegoitu asetus (EU) N:o 1310/2014.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1310/2014, annettu 8 päivänä lokakuuta 2014, hallintomaksujen eriä koskevasta väliaikaisesta järjestelmästä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi väliaikaisen jakson aikana (EUVL L 354, 11.12.2014, s. 1).

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1163/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, valvontamaksuista (EKP/2014/41) (EUVL L 311, 31.10.2014, s. 23).

(4)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(5)  Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1).

---