EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R0734

Neuvoston asetus (EU) N:o 734/2013, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2013 , Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 204, 31.7.2013, p. 15–22 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 204, 31.7.2013, p. 7–14 (HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 13/10/2015; Kumoaja 32015R1589

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/734/oj

31.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/15


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 734/2013,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 2013,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 109 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian (1) täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999 (2) kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä avoimissa olosuhteissa. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten unionin laajentumisen ja talous- ja rahoituskriisin, perusteella joitakin asetuksen (EY) N:o 659/1999 näkökohtia olisi muutettava, jotta komission toiminnan tehokkuus lisääntyisi.

(2)

Jotta olisi mahdollista arvioida kaiken ilmoitetun tai sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille, mikä kuuluu komission yksinomaisen toimivallan piiriin SEUT 108 artiklan nojalla, on aiheellista varmistaa, että komissiolla on valtiontukisääntöjen soveltamisen valvomiseksi valtuudet pyytää kaikki tarvittavat markkinatiedot jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä, jos se epäilee kyseessä olevan toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille ja on sen vuoksi aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn. Komission olisi käytettävä näitä valtuuksia erityisesti tapauksissa, joissa monitahoinen sisällön arviointi vaikuttaa tarpeelliselta. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon alustavan tutkinnan kesto, kun se päättää näiden valtuuksien käyttämisestä.

(3)

Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti sisällön arvioinnin kohteena olevien teknisesti monimutkaisten tapausten osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki markkinatiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

(4)

Tuensaajien ja asianomaisen jäsenvaltion välinen erityissuhde huomioon ottaen komission olisi voitava pyytää tietoja tuensaajalta vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Sen, että tietyn tukitoimenpiteen edunsaaja toimittaa tietoja, ei muodosta oikeusperustaa kahdenvälisille neuvotteluille komission ja kyseisen edunsaajan välillä.

(5)

Komission olisi valittava tietopyyntöjen vastaanottajat kuhunkin tapaukseen soveltuvien puolueettomien kriteerien perusteella varmistaen samalla, että kun pyyntö esitetään yritysten tai niiden yhteenliittymien otokselle, vastaajien otos on edustava kussakin luokassa. Pyydettyjen tietojen olisi koostuttava erityisesti tosiasiallisista yritys- ja markkinatiedoista ja tosiseikkoihin perustuvasta markkinoiden toiminnan analyysista.

(6)

Komission olisi tutkintamenettelyn alullepanijana oltava vastuussa sekä kolmannelta jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä saatavien tietojen toimittamisen varmistamisesta että ilmaistujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden varmentamisesta.

(7)

Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja ja uhkasakkoja. Vahvistaessaan sakkojen ja uhkasakkojen määrät komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava SEUT 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen.

(8)

Komissio olisi voitava suhteellisuusperiaatteen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen alentaa uhkasakkojen määrää tai kokonaan vapauttaa uhkasakoista, kun tietopyyntöjen vastaanottajat lopulta toimittavat pyydetyt tiedot, vaikka tämä tapahtuisi määräajan umpeutumisen jälkeenkin.

(9)

Sakkoja ja uhkasakkoja ei sovelleta jäsenvaltioihin, sillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan mukaisesti niiden on toimittava vilpittömästi yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi toteuttaa asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaiset tehtävänsä.

(10)

Asianomaisen jäsenvaltion puolustautumisoikeuksien takaamiseksi jäsenvaltioille olisi toimitettava jäljennökset jäsenvaltioille, yrityksille tai yritysten yhteenliittymille lähetetyistä tietopyynnöistä, ja niiden olisi voitava kommentoida saatuja huomautuksia. Niille olisi myös annettava tiedoksi kuultujen yritysten ja niiden yhteenliittymien nimet, sikäli kuin nämä yhteisöt eivät ole osoittaneet, että niillä on oikeutettu etu suojata identiteettinsä.

(11)

Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Sen ei olisi pystyttävä käyttämään päätöksessä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, jollei se ole ennakolta saanut niiden suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle.

(12)

Niissä tapauksissa, joissa luottamuksellisiksi merkityt tiedot eivät näytä kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, on asianmukaista vahvistaa menettely, jonka avulla komissio voi päättää, missä määrin kyseiset tiedot voidaan paljastaa. Kaikissa päätöksissä, joissa tietojen luottamuksellisuutta koskeva väite hylätään, olisi ilmoitettava ajankohta, jolloin tiedot paljastetaan, jotta vastaaja voi turvautua käytettävissään oleviin oikeussuojakeinoihin, välitoimenpiteet mukaan luettuina.

(13)

Komission olisi voitava omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen SEUT 108 artiklan, ja erityisesti SEUT 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi.

(14)

Komissiolle tehtyjen kantelujen laadun parantamiseksi ja samanaikaisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi on aiheellista määritellä edellytykset, jotka kantelun olisi täytettävä, jotta se antaisi komissiolle tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta alustavan tutkimuksen käynnistämistä varten. Kantelut, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, olisi säilytettävä yleisinä markkinatietoina, eikä niiden olisi välttämättä johdettava viran puolesta tehtävään tutkintaan.

(15)

Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat SEUT 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. Jotta mahdollisten kantelijoiden toiminnalle ei asetettaisi esteitä, mainitussa täytäntöönpanosäännöksessä olisi otettava huomioon se, etteivät kantelun tekemistä koskevat vaatimukset saisi olla asianomaisille osapuolille raskaat.

(16)

Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa vanhentumisajat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiselle ja täytäntöönpanolle.

(17)

Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkintoja. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä ja tällaisen tutkinnan aiheuttaman suuren hallinnollisen rasitteen takia toimialatutkinta olisi suoritettava ainoastaan, jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että valtiontukitoimenpiteet tietyllä toimialalla voisivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla useissa jäsenvaltioissa olemassa olevat tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkintatoimien ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla ja saada kokonaisvaltaisen ennakkonäkemyksen asianomaisesta toimialasta.

(18)

Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Kun komissio avustaa kansallisia tuomioistuimia tässä suhteessa, sen olisi toimittava noudattaen velvollisuuttaan puolustaa yleistä etua.

(19)

Komission huomautusten ja lausuntojen ei olisi rajoitettava SEUT 267 artiklan soveltamista eikä niiden olisi sidottava kansallisia tuomioistuimia oikeudellisesti. Ne olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt, kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta täysin kunnioittaen. Komission omasta aloitteestaan toimittamat huomautukset olisi rajattava tapauksiin, jotka ovat tärkeitä SEUT 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukaisen soveltamisen kannalta, erityisesti valtiontukea koskevan unionin oikeuskäytännön täytäntöönpanon tai jatkokehittämisen kannalta merkittäviin tapauksiin.

(20)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi komission päätöksistä olisi tiedotettava yleisölle. Sen vuoksi on aiheellista julkaista päätökset, joissa määrätään sakkoja tai uhkasakkoja, sillä ne vaikuttavat asianomaisten tahojen etuihin. Julkaistessaan päätöksiään komission olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta, myös kaikkien luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä SEUT 339 artiklan mukaisesti.

(21)

Komission olisi tiiviissä yhteistyössä neuvoa-antavan valtiontukikomitean kanssa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaisesti tehtyjen kantelujen muotoa, sisältöä ja muita arviointiperusteita koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(22)

Asetus (EY) N:o 659/1999 olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 659/1999 seuraavasti:

1)

Korvataan asetuksen otsikko seuraavasti:

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 659/1999, ANNETTU 22 PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 1999, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 108 ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVISTA YKSITYISKOHTAISISTA SÄÄNNÖISTÄ

2)

Korvataan 5 artiklan otsikko seuraavasti:

”Pyyntö saada tietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

Pyyntö saada tietoja muilta tahoilta

1.   Sen jälkeen kun 6 artiklassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettu, erityisesti kun on kyse teknisesti monimutkaisista tapauksista, jotka edellyttävät sisällön arviointia, komissio voi pyytää toista jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki tarvittavat markkinatiedot, jotta se voi saattaa kyseisen toimenpiteen arvioinnin päätökseen, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

2.   Komissio voi pyytää tietoja ainoastaan:

a)

jos ne rajoittuvat muodollisiin tutkintamenettelyihin, joiden komissio on todennut olevan toistaiseksi tehottomia; ja

b)

sikäli kuin kyseessä ovat tuensaajat, jos asianomainen jäsenvaltio suostuu pyyntöön.

3.   Yritysten tai yritysten yhteenliittymien, jotka toimittavat komission pyynnöstä markkinatietoja 6 ja 7 kohdan nojalla, on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle siltä osin kuin toimitettavat asiakirjat eivät sisällä tietoja, jotka ovat luottamuksellisia suhteessa mainittuun jäsenvaltioon.

Komissio ohjaa ja seuraa tietojen toimittamista asianomaisten jäsenvaltioiden, yritysten tai yritysten yhteenliittymien välillä ja varmentaa toimitettujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden.

4.   Pyynnöllä komissio voi pyytää ainoastaan tietoja, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion, yrityksen tai yritysten yhteenliittymän käytettävissä.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot yksinkertaisen pyynnön perusteella komission asettamassa määräajassa, jonka ei yleensä olisi ylitettävä yhtä kuukautta. Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja mainitussa määräajassa tai jos sen toimittamat tiedot ovat puutteelliset, komissio lähettää muistutuksen.

6.   Komissio voi vaatia yksinkertaisella pyynnöllä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Pyytäessään yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä tietoja yksinkertaisella pyynnöllä komissio mainitsee tietopyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa myös 6 b artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin, joita voidaan määrätä virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta.

7.   Komissio voi vaatia päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja. Kun komissio vaatii päätöksellä yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan tietoja, se mainitsee vaatimuksen oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää tarvitsemansa tiedot ja asettaa oikeasuhteisen määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Se viittaa tarvittaessa myös 6 b artiklan 1 kohdassa säädettyihin sakkoihin ja 6 b artiklan 2 kohdassa säädettyihin uhkasakkoihin tai määrää uhkasakkoja. Lisäksi se mainitsee yrityksen tai yritysten yhteenliittymän oikeuden hakea päätökseen muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta.

8.   Lähettäessään 1 tai 6 kohdan mukaisen tietopyynnön tai hyväksyessään 7 kohdan mukaisen päätöksen komissio toimittaa samanaikaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle jäljennöksen siitä. Komissio ilmoittaa tietopyynnön tai päätöksen vastaanottajien valitsemiseen soveltamansa kriteerit.

9.   Velvollisuus pyydettyjen tai vaadittujen tietojen antamiseen asianomaisten yritysten puolesta on yritysten omistajilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden, yhtiöiden tai oikeushenkilöyttä vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on valtuudet edustaa niitä. Asianmukaisesti valtuutetut henkilöt voivat antaa pyydetyt tiedot valtuuttajan nimissä; viimeksi mainittujen katsotaan kuitenkin olevan täysimääräisesti vastuussa siitä, jos annetut tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia, tai harhaanjohtavia.

6 b artikla

Sakot ja uhkasakot

1.   Komissio voi sen tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi katsoessaan päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakon, joka on enintään 1 prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta, jos ne tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta:

a)

antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 6 a artiklan 6 kohdan nojalla esitettyyn pyyntöön;

b)

antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 6 a artiklan 7 kohdan nojalla annettuun päätökseen tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa.

2.   Komissio voi päätöksellä määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille uhkasakon, jos yritys tai yritysten yhteenliittymä ei toimita täydellisiä ja virheettömiä tietoja, jotka komissio on pyytänyt 6 a artiklan 7 kohdan nojalla annetulla päätöksellä.

Uhkasakko on enintään 5 prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta, kultakin työpäivinä lasketulta viivästyspäivältä päätöksessä säädetystä päivästä alkaen, kunnes se toimittaa täydelliset ja virheettömät tiedot, joita komissio on pyytänyt tai vaatinut.

3.   Sakon tai uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

4.   Kun yritykset tai yritysten yhteenliittymät ovat täyttäneet velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi määrätä uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin mitä se olisi uhkasakon määräämisestä annetun alkuperäisen päätöksen perusteella. Komissio voi myös vapauttaa ne uhkasakoista täysin.

5.   Ennen 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio asettaa puuttuvien markkinatietojen vastaanottamiselle asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä lopullisen kahden viikon määräajan ja antaa lisäksi niille tilaisuuden esittää kantansa.

6.   Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tarkastella uudelleen komission määräämiä sakkoja tai uhkasakkoja. Se voi kumota sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.”

4)

Lisätään 7 artiklaan kohdat seuraavasti:

”8.   Ennen 2–5 kohdassa tarkoitetun päätöksen antamista komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta, komission 6 a artiklan 3 kohdan mukaisesti saamista ja asianomaiselle jäsenvaltioille toimitetuista tiedoista.

9.   Komissio ei käytä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, missään 2–5 kohdan mukaisessa päätöksessä, jollei se ole ennakolta saanut vastaajien suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi tehdä perustellun päätöksen, joka annetaan tiedoksi asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle ja jossa todetaan, että vastaajan antamia ja luottamuksellisiksi merkitsemiä tietoja ei suojella, ja asetetaan määräaika, jonka jälkeen tiedot paljastetaan. Määräajan on oltava vähintään yksi kuukausi.

10.   Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut suojella liikesalaisuuksiaan ja muita luottamuksellisia tietoja. Jos 6 a artiklan mukaisesti tietoja toimittava yritys tai yritysten yhteenliittymä, joka ei ole valtiontuensaaja kyseessä olevan toimenpiteen suhteen, voi sille mahdollisesti aiheutuvan vahingon vuoksi pyytää, että sen henkilöllisyyttä ei ilmaista asianomaiselle jäsenvaltiolle.”

5)

Korvataan 10 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Rajoittamatta 20 artiklan soveltamista komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta saamiaan tietoja, jotka koskevat oletettua sääntöjenvastaista tukea.

Komissio tutkii viipymättä minkä tahansa asianomaisen osapuolen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemän kantelun ja varmistaa, että asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedotetaan kattavasti ja säännöllisesti tutkimuksen edistymisestä ja tuloksista.

2.   Komissio pyytää tarvittaessa tietoja asianomaiselta jäsenvaltiolta. Tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen komissio voi myös pyytää tietoja toiselta jäsenvaltiolta, yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä 6 a ja 6 b artiklan, joita sovelletaan soveltuvin osin, mukaisesti.”

6)

Lisätään 14 artiklan jälkeen luvun otsikko seuraavasti:

”III A   LUKU

VANHENTUMISAJAT

7)

Korvataan 15 artiklan otsikko seuraavasti:

”Tuen takaisinperintään sovellettava vanhentumisaika”

8)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”15 a artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika

1.   Komissiolle 6 b artiklassa myönnettyihin toimivaltuuksiin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 6 b artiklassa tarkoitettu rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Edellä 6 b artiklassa tarkoitettua rikkomista koskevaan tutkintaan tai menettelyyn liittyvät komission toimet keskeyttävät sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan siitä päivästä alkaen, jona toimesta ilmoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kuuden vuoden aika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tämä määräaika pitenee ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

15 b artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika

1.   Komission toimivaltuuksiin panna täytäntöön 6 b artiklan nojalla hyväksytyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa päivästä, jona 6 b artiklan nojalla tehty päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.   Edellä 1 kohdassa säädetyn vanhentumisajan keskeyttää:

a)

sellaisen päätöksen tiedoksiantaminen, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää tai hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)

komission pyynnöstä toimivan jäsenvaltion taikka komission suorittama toimi sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen jokaisesta keskeytymisestä.

5.   Edellä 1 kohdassa säädetty vanhentumisaika katkeaa ajaksi,

a)

joksi vastaajalle on myönnetty maksuaikaa;

b)

jolla maksun täytäntöönpanoa on lykätty Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä.”

9)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Tuen väärinkäyttö

Tuen väärinkäyttötapauksissa komissio voi aloittaa 4 artiklan 4 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista. Tämän asetuksen 6,6 a, 6 b, 7, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 1 kohtaa sekä 12–15 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.”

10)

Korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Asianomaiset osapuolet voivat tehdä kantelun antaakseen komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista tai oletetusta tuen väärinkäytöstä. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen osapuolen on täytettävä asianmukaisesti lomake, joka on määritelty 27 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäännöksessä, ja annettava siinä pyydetyt pakolliset tiedot.

Jos komissio katsoo, että asianomainen osapuoli ei ole noudattanut kantelulle säädettyä lomakepakkoa tai että asianomaisen osapuolen esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät riitä osoittamaan alustavan tarkastelun perusteella sääntöjenvastaisen tuen olemassaoloa tai tuen väärinkäyttöä, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle ja kehottaa sitä esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta. Jos asianomainen osapuoli ei esitä kantaansa asetetussa määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi. Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, kun kantelu on katsottu peruutetuksi.

Komissio lähettää kantelijalle jäljennöksen kantelun aihetta koskevassa asiassa annetusta päätöksestä.”

11)

Lisätään 20 artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”VI A   LUKU

TOIMIALOJA JA TUKIVÄLINEITÄ KOSKEVAT TUTKINNAT

20 a artikla

Toimialoja ja tukivälineitä koskevat tutkinnat

1.   Jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat valtiontukitoimenpiteet voivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla toteutetut tukitoimenpiteet useissa jäsenvaltioissa eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia, komissio voi suorittaa eri jäsenvaltioissa toimialaa tai kyseisen tukivälineen käyttöä koskevan tutkinnan. Komissio voi tämän tutkinnan aikana pyytää jäsenvaltioilta ja/tai asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä tietoja, jotka ovat tarpeen SEUT 107 ja 108 artiklan soveltamiseksi, ja se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen.

Komission on esitettävä kaikissa tämän artiklan nojalla lähetetyissä tietopyynnöissä perustelut tutkinnan suorittamiselle ja vastaanottajien valinnalle.

Komission on julkaistava kertomus tiettyjä toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkintansa tuloksista ja pyydettävä huomautuksia jäsenvaltioilta ja asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä.

2.   Toimialatutkinnasta saatuja tietoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisten menettelyjen puitteissa.

3.   Edellä olevia 5, 6 a ja 6 b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.”

12)

Lisätään 23 artiklan jälkeen luku seuraavasti:

”VII A   LUKU

YHTEISTYÖ KANSALLISTEN TUOMIOISTUINTEN KANSSA

23 a artikla

Yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa

1.   Jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat SEUT 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa soveltaessaan pyytää komissiota toimittamaan niille hallussaan olevia tietoja tai esittämään lausuntonsa valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

2.   Jos SEUT 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan esittää kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille, jotka vastaavat valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Se voi esittää myös suullisia huomautuksia asianomaisen tuomioistuimen luvalla.

Ennen huomautusten virallista esittämistä komissio ilmoittaa aikomuksestaan asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Komissio voi pyytää jäsenvaltion asianomaista tuomioistuinta toimittamaan sille tuomioistuimen käytettävissä olevat asian arvioinnissa tarvittavat asiakirjat ainoastaan komission huomautusten laatimista varten.”

13)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Päätösten vastaanottajat

1.   Tämän asetuksen 6 a artiklan 7 kohdan, 6 b artiklan 1 ja 2 kohdan ja 7 artiklan 9 kohdan nojalla annetut päätökset osoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi päätöksen vastaanottajalle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.

2.   Kaikki muut II, III, IV, V ja VII luvun nojalla annetut komission päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin.”

14)

Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä päätökset, jotka se antaa 6 b artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.”

15)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Komissiolla on 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen toimivalta antaa täytäntöönpanosäännöksiä, jotka koskevat

a)

ilmoitusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

b)

vuosikertomusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

c)

10 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen kantelujen muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

d)

määräaikojen ja niiden laskemisen yksityiskohtia; ja

e)

14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua korkoa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON


(1)  Komission tiedonanto Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 3.3.2010, KOM(2010) 2020 lopullinen.

(2)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.


Top