29.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 346/6

---

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/74/EY,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2007,

kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansainvälisessä matkustajaliikenteessä tapahtuvassa maahantuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja valmisteveroihin liittyviä vapautuksia koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhdenmukaistamisesta 28 päivänä toukokuuta 1969 annetulla neuvoston direktiivillä 69/169/ETY (1) otettiin käyttöön yhteisön verovapautusjärjestelmä. Vaikka kyseistä järjestelmää on tarpeen jatkaa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä tapauksissa, joissa tavaroiden tuontiolosuhteiden vuoksi ei ole tavanomaista tarvetta talouden suojeluun, sitä olisi vieläkin sovellettava ainoastaan kolmansista maista tulevien matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tavaroiden muuhun kuin kaupalliseen tuontiin.

(2)

Ottaen kuitenkin huomioon tarvittavien muutosten lukumäärä sekä tarve mukauttaa direktiivi 69/169/ETY laajentumisen ja yhteisön uusien ulkorajojen vuoksi ja tarve muotoilla uudelleen ja yksinkertaistaa tietyt säännökset niiden selkeyttämiseksi on perusteltua tarkistaa direktiivi 69/169/ETY kokonaan sekä kumota ja korvata se.

(3)	Määrällisten ja rahamääräisten rajoitusten, joiden mukaisesti verovapautuksia sovelletaan, olisi tyydytettävä jäsenvaltioiden nykyiset tarpeet.

(4)

Rahamääräisissä rajoituksissa olisi otettava huomioon rahan reaaliarvon muutokset viimeksi vuonna 1994 tapahtuneen nousun jälkeen sekä valmisteverojen alaisia tavaroita koskevien määrällisten rajoitusten poistaminen joissakin jäsenvaltioissa, joissa tästä lähtien sovelletaan arvonlisäveroa koskevaa yleistä rajoitusta.

(5)	Helppous tehdä ostoksia ulkomailla saattaa aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioissa, joiden rajanaapurina olevassa kolmannessa maassa on huomattavasti alhaisemmat hinnat. Sen vuoksi on perusteltua asettaa alhaisemmat rahamääräiset rajoitukset muille matkustusmuodoille kuin lentomatkustukselle.

(6)	Komission kokemusten mukaan tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien määrällisten rajoitusten katsotaan yleisesti ottaen olevan oikeatasoisia eikä niitä sen vuoksi tulisi muuttaa.

(7)

Valmisteveron alaisten tavaroiden verovapautta koskevien määrällisten rajoitusten olisi vastattava jäsenvaltioissa tällaisiin tavaroihin tällä hetkellä sovellettavia verojärjestelmiä. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön määrällinen rajoitus oluelle, kun taas hajuveden, kahvin ja teen rajoitukset olisi poistettava.

(8)	On aiheellista sallia jäsenvaltioiden asettaa alhaisemmat rahamääräiset rajoitukset lapsille ja olla ottamatta alaikäiset henkilöt huomioon tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien osalta terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi.

(9)	Koska on tarpeen edistää yhteisön kansalaisten terveyden korkeatasoista suojelua, on aiheellista antaa jäsenvaltioille lupa soveltaa alennettuja määrällisiä rajoituksia tupakkatuotteiden verovapautuksiin.

(10)

Eräiden henkilöiden asuinpaikan ja työympäristön aiheuttaman erityistilanteen huomioon ottamiseksi olisi jäsenvaltioille myös annettava mahdollisuus soveltaa tiukempia rajoituksia rajatyöntekijöihin, yhteisön rajojen lähettyvillä asuviin henkilöihin ja kansainvälisessä liikenteessä käytettävien kuljetusvälineiden henkilökuntaan.

(11)

On muistettava, että Itävallalla on yhteinen raja Sveitsin erillisalueen Samnauntalin kanssa, jossa sovelletaan omaa verojärjestelmää, minkä seurauksena verot ovat merkittävästi alhaisemmat kuin muualla Sveitsin alueella ja varsinkin Graubündenin kantonissa, jonka osa Samnauntal on, sovellettavien sääntöjen mukaiset verot. Tämän erityistilanteen vuoksi Itävalta on joutunut soveltamaan tupakkatuotteita koskevia alempia määrällisiä rajoituksia kyseiseen erillisalueeseen direktiivin 69/169/ETY 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti, joten on asianmukaista, että kyseinen jäsenvaltio voi soveltaa tässä direktiivissä tupakkatuotteille säädettyä alempaa määrällistä rajoitusta ainoastaan Samnauntaliin.

(12)	Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, olisi perustettava järjestely, jonka avulla kansallisena valuuttana ilmaistut määrät voidaan muuntaa euroiksi ja varmistaa siten jäsenvaltioiden välinen tasavertainen kohtelu.

(13)	Määrää, jonka alittavilta osin jäsenvaltiot saavat olla kantamatta veroja tavaroiden tuonnissa, olisi korotettava valuuttojen nykyarvon huomioon ottamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I   LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden nojalla 3 artiklassa määritellystä kolmannesta maasta tai alueelta, jolla ei sovelleta yhteisön arvonlisä- tai valmisteverosäännöksiä tai kumpiakaan säännöksiä, tulevien matkustajien henkilökohtaisissa matkatavaroissa tuotavat tavarat vapautetaan arvonlisä- ja valmisteverosta.

2 artikla

Kun matkaan sisältyy kauttakulku jonkin kolmannen maan alueella tai matka alkaa jollakin 1 kohdassa tarkoitetuista alueista, tätä direktiiviä sovelletaan, jos matkustaja ei pysty osoittamaan, että hänen matkatavaroissaan tuotavat tavarat on hankittu jäsenvaltion kotimarkkinoilla yleisesti sovellettavia verotusvaatimuksia noudattaen ja että niistä maksettua arvonlisä- tai valmisteveroa ei voida palauttaa.

Kauttakulkuna ei pidetä lentämistä alueen yli, jos sinne ei laskeuduta.

3 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio; Monacoa ja San Marinoa ei pidetä valmisteveron osalta kolmansina maina Ranskan ja Monacon ruhtinaskunnan välillä 18 päivänä toukokuuta 1963 tehdyn verosopimuksen sekä ystävyydestä ja naapuruussuhteista Italian ja San Marinon tasavallan välillä 31 päivänä maaliskuuta 1939 tehdyn sopimuksen perusteella;

2)

’alueella, jolla ei sovelleta yhteisön arvonlisä- tai valmisteverosäännöksiä tai kumpiakaan säännöksiä’ muuta kuin kolmannen maan aluetta, jolla ei sovelleta direktiiviä 2006/112/EY (2) tai direktiiviä 92/12/ETY tai kumpaakaan direktiiviä; Arvonlisä- ja valmisteveroista sekä niihin liittyvistä asioista Yhdistyneen kuningaskunnan ja Mansaaren hallitusten välillä 15 päivänä lokakuuta 1979 tehdyn sopimuksen perusteella Mansaarta ei pidetä alueena, jolla ei sovelleta yhteisön arvonlisä- tai valmisteverosäännöksiä tai kumpiakaan säännöksiä;

3)	’lentomatkustajalla’ ja ’merimatkustajalla’ ilma- tai meriteitse matkustavia henkilöitä, kun on kyse muusta kuin yksityisestä huvi-ilmailusta tai huviveneilystä;

4)

’yksityisellä huvi-ilmailulla’ ja ’yksityisellä huviveneilyllä’ ilma-aluksen tai meriliikenteessä olevan aluksen käyttöä luonnollisen tai oikeushenkilön toimesta sen omistajana, vuokraajana tai sen muulla tavoin käyttöönsä saaneena muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja erityisesti muihin tarkoituksiin kuin vastiketta vastaan tai julkisten viranomaisten tarkoituksiin tapahtuviin henkilöiden tai tavaroiden kuljetuksiin taikka palvelujen tarjoamiseen;

5)	’raja-alueella’ aluetta, joka ulottuu linnuntietä mitattuna enintään 15 kilometrin päähän jäsenvaltion rajalta ja johon sisältyvät osittain kyseisellä alueella sijaitsevat paikalliset hallintoalueet; jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksia kyseisille alueille;

6)	’rajatyöntekijällä’ kaikkia henkilöitä, jotka säännöllisen työnsä vuoksi joutuvat siirtymään työpäivinään rajan toiselle puolelle.

II   LUKU

VAPAUTUKSET

1   JAKSO

Yleiset säännökset

4 artikla

Jäsenvaltioiden on joko rahamääräisiä tai määrällisiä rajoituksia noudattaen vapautettava matkustajien henkilökohtaisissa matkatavaroissa tuotavat tavarat arvonlisä- ja valmisteverosta, kun tuonti ei ole luonteeltaan kaupallista.

5 artikla

Verovapautuksia sovellettaessa henkilökohtaisina matkatavaroina pidetään kaikkia matkatavaroita, jotka matkustaja pystyy esittämään tulliviranomaisille saapuessaan maahan sekä jotka hän esittää kyseisille viranomaisille myöhemmin, edellyttäen että esitetään todisteet siitä, että matkustajan kuljettamisesta vastaava yritys oli lähtöhetkellä rekisteröinyt nämä matkatavarat mukana seuraaviksi matkatavaroiksi. Muuta kuin 11 artiklassa tarkoitettua polttoainetta ei katsota henkilökohtaiseksi matkatavaraksi.

6 artikla

Verovapautuksia sovellettaessa tuontia ei pidetä luonteeltaan kaupallisena, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)	tuonti on satunnaista;

b)	tuontiin sisältyy yksinomaan matkustajan henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tarkoitettuja tavaroita taikka lahjaksi tarkoitettuja tavaroita.

Tavaroiden luonteen ja määrän on oltava sellaisia, ettei niitä voida pitää kaupallisiin tarkoituksiin tuotavina tavaroina.

2   JAKSO

Rahamääräiset rajoitukset

7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta muut kuin 3 jaksossa tarkoitetut tuontitavarat, jos niiden kokonaisarvo on enintään 300 euroa henkeä kohti.

Ensimmäisessä alakohdassa määritetty rahamääräinen rajoitus on lento- ja merimatkustajille 430 euroa.

2.   Jäsenvaltiot voivat alentaa alle 15-vuotiaiden matkustajien rahamääräistä rajoitusta heidän kulkuneuvostaan riippumatta. Rahamääräinen rajoitus ei saa olla alle 150 euroa.

3.   Rahamääräisiä rajoituksia sovellettaessa yksittäisten tavaroiden arvoa ei voida jakaa.

4.   Matkustajan väliaikaisesti tuoman tai väliaikaisen poisviennin jälkeen uudelleen tuoman henkilökohtaisen matkatavaran arvoa sekä matkustajan henkilökohtaisten tarpeiden edellyttämien lääkkeiden arvoa ei oteta huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia sovellettaessa.

3   JAKSO

Määrälliset rajoitukset

8 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta seuraavien tupakkatuoteluokkien tuonti noudattaen seuraavia korkeampia tai alhaisempia määrällisiä rajoituksia:

a)	200 savuketta tai 40 savuketta;

b)	100 pikkusikaria tai 20 pikkusikaria;

c)	50 sikaria tai 10 sikaria;

d)	250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa tai 50 grammaa piippu- ja savuketupakkaa.

Sovellettaessa 4 kohtaa kukin a–d alakohdassa esitetty määrä on 100 prosenttia tupakkatuotteiden sallitusta kokonaismäärästä.

Pikkusikarit ovat sikareita, jotka painavat enintään 3 grammaa kappale.

2.   Jäsenvaltiot voivat tehdä eron lentomatkustajien ja muiden matkustajien välillä soveltamalla 1 kohdassa vahvistettuja alhaisempia määrällisiä rajoituksia ainoastaan muihin matkustajiin kuin lentomatkustajiin.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, niin kauan kuin Sveitsin erillisalueen Samnauntalin verojärjestelmä poikkeaa muualla Graubündenin kantonissa sovellettavasta verojärjestelmästä, Itävalta voi rajoittaa alempien määrällisten rajoitusten soveltamista, kun on kyse tupakkatuotteista, joita ovat tuoneet sen alueelle matkustajat, jotka saapuvat sen alueelle suoraan Sveitsin erillisalueelta Samnauntalista.

4.   Yksittäisen matkustajan osalta verovapautusta voidaan soveltaa kaikenlaisiin tupakkatuoteluokkien yhdistelmiin edellyttäen, että yksittäisistä verovapautusmääristä käytettyjen osuuksien yhteenlaskettu määrä on enintään 100 prosenttia.

9 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta muut alkoholit ja alkoholijuomat kuin kuohumaton viini ja olut noudattaen seuraavia määrällisiä rajoituksia:

a)	yhteensä 1 litra alkoholia ja alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 22 tilavuusprosenttia, tai denaturoimatonta etyylialkoholia (etanolia), jonka alkoholipitoisuus on vähintään 80 tilavuusprosenttia;

b)	yhteensä kaksi litraa alkoholia ja alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuusprosenttia.

Kukin a ja b alakohdassa eritelty määrä on 2 kohdan mukaisesti 100 prosenttia alkoholin ja alkoholijuomien verovapautusmäärästä.

2.   Yksittäisen matkustajan osalta verovapautusta voidaan soveltaa kaikenlaisiin 1 kohdassa tarkoitettujen alkoholi- ja alkoholijuomaluokkien yhdistelmiin edellyttäen, että yksittäisistä verovapautusmääristä käytettyjen osuuksien yhteenlaskettu määrä on enintään 100 prosenttia.

3.   Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta yhteensä neljä litraa kuohumatonta viiniä ja 16 litraa olutta.

10 artikla

Edellä 8 tai 9 artiklassa säädettyjä verovapautuksia ei sovelleta alle 17-vuotiaisiin matkustajiin.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta kaikkien yksittäisten moottorikulkuneuvojen tavanomaisessa polttoainesäiliössä oleva polttoaine sekä tällaisilla kulkuneuvoilla kuljetettavassa kannettavassa säiliössä oleva polttoaine, jos sitä on enintään 10 litraa.

12 artikla

Edellä 8, 9 tai 11 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden arvoa ei oteta huomioon 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä vapautusta sovellettaessa.

III   LUKU

ERITYISTAPAUKSET

13 artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat alentaa rahamääräisiä ja/tai määrällisiä rajoituksia seuraavien matkustajien osalta:

a)	raja-alueilla asuvat henkilöt;

b)	rajatyöntekijät;

c)	kolmannesta maasta tai alueelta, jolla ei sovelleta yhteisön arvonlisä- tai valmisteverosäännöksiä tai kumpiakaan säännöksiä, tulevalla matkalla käytettävän kuljetusvälineen henkilökunta.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos johonkin edellä mainittuun luokkaan kuuluva matkustaja esittää todisteen, jonka mukaan hän matkustaa oman jäsenvaltionsa raja-alueen ulkopuolelle tai että hän ei ole tulossa rajanaapurina olevan kolmannen maan raja-alueelta.

Sitä sovelletaan kuitenkin, kun rajatyöntekijät tai kansainvälisessä liikenteessä käytettävän kuljetusvälineen henkilökunta tuovat tavaroita työmatkaltaan.

IV   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Jäsenvaltiot voivat päättää olla kantamatta arvonlisä- tai valmisteveroa, jos matkustajan tuomista tavaroista kannettavan veron määrä olisi enintään 10 euroa.

15 artikla

1.   Tätä direktiiviä täytäntöönpantaessa sovellettava kansallisena valuuttana ilmaistava euron vastinarvo vahvistetaan vuodeksi kerrallaan. Muuntamisessa käytetään lokakuun ensimmäisen työpäivän kursseja. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja niitä sovelletaan seuraavan kalenterivuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

2.   Jäsenvaltiot voivat pyöristää määrät, jotka saadaan muunnettaessa 7 artiklassa säädetyt euroina ilmaistut määrät kansalliseksi valuutaksi, edellyttäen että pyöristäminen on enintään viisi euroa.

3.   Jäsenvaltiot voivat pitää rahamääräiset rajoitukset muuttumattomina, kun 1 kohdassa säädetty vuosittainen muuntaminen tehdään, jos ennen 2 kohdassa säädettyä pyöristämistä euroina ilmaistavien määrien muuntamisen seurauksena kansallisena valuuttana ilmaistava verovapautusmäärä muuttuisi alle viisi prosenttia tai verovapautusmäärä alenisi.

16 artikla

Komissio toimittaa joka neljäs vuosi ja ensimmäisen kerran vuonna 2012 neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa muutosehdotuksen.

17 artikla

Korvataan direktiivin 69/169/ETY 5 artiklan 9 kohdassa päivämäärä 31 päivä joulukuuta 2007 päivämäärällä 30 päivä marraskuuta 2008.

18 artikla

Kumotaan direktiivi 69/169/ETY ja korvataan se tällä direktiivillä 1 päivästä joulukuuta 2008 alkaen.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin ja ne luetaan liitteenä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

19 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 1–15 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivästä joulukuuta 2008 alkaen. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

20 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2008 alkaen.

Kuitenkin 17 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen.

21 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 133, 4.6.1969, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/93/EY (EUVL L 346, 29.12.2005, s. 16).

(2)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/138/EY (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 92).

---

---