1)

Voiko Bulgarian lähentymistavoitteen yhteydessä vuosien 2007–2013 toimintaohjelmalle ”Liikenne” myönnetyn koheesiorahaston rahoitusosuuden osittaisesta kumoamisesta 27.7.2021 tehty komission päätös C(2021) 5793, CCI2007BG161PO004, olla SEUT 296 artiklan kolmannen kohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaisen hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti pätevä, kun otetaan huomioon tehdyn tutkimuksen oikeusperustaa, perusteluja, täydellisyyttä ja objektiivisuutta koskevat vaatimukset?

2)

Onko neuvoston asetuksen N:o 1083/2006 (1) 100 artiklaa tulkittava siten, että jotta komission päätökset ovat lainmukaisia, sen ei tarvitse todeta, tutkia ja luokitella kaikkia oikeudellisesti merkityksellisiä tosiseikkoja menettelyssä, vaan että sen on tehtävä päätelmänsä yksinomaan jäsenvaltion viestinnän ja näkemysten- tai kirjeenvaihdon perusteella?

3)

Onko toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla nyt tarkasteltavan kaltaisessa tilanteessa, jossa on kyse komission lainvoimaisesta säädöksestä, jolla jäsenvaltiolle määrättiin rahoitusoikaisu kolmessa erillisessä hankintamenettelyssä todetun Euroopan unionin varojen jakamiseen liittyvän sääntöjenvastaisuuden vuoksi, sellainen velvollisuus, että voidakseen tehdä lainmukaisesti asetuksen N:o 1083/2006 98 artiklan mukaisen rahoitusoikaisun niiden on toteutettava oma menettely sääntöjenvastaisuuksien toteamiseksi?

4)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko siinä tapauksessa katsottava, että on turvattu henkilöiden oikeus osallistua perusoikeuskirjan 41 artiklassa taatun hyvää hallintoa koskevan oikeuden mukaisesti jäsenvaltioiden rahoitusoikaisun tekemistä koskevaan menettelyyn?

5)

Onko perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että nyt tarkasteltavan kaltaisessa tilanteessa, jossa on kyse komission lainvoimaisesta säädöksestä, jolla jäsenvaltiolle määrättiin rahoitusoikaisu kolmessa erillisessä hankintamenettelyssä todetun Euroopan unionin varojen jakamiseen liittyvän sääntöjenvastaisuuden vuoksi, komission toteamukset ja päätelmät sitovat kansallista tuomioistuinta, kun sen ratkaistavana on kanne, joka on nostettu toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tekemästä rahoitusoikaisusta, joka koskee yhtä näistä hankintamenettelyistä, vai seuraako mainitusta määräyksestä, että sen on todettava ja tutkittava oikeudellisesti merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet kattavassa tuomioistuinmenettelyssä kaikkia laissa säädettyjä keinoja käyttäen tarjoamalla asiaan oikeudellista ratkaisua?

6)

Jos edellä olevaan kysymykseen vastataan siten, että komission päätös, siinä esitetyt tosiseikkoja koskevat toteamukset mukaan lukien, sitoo kansallista tuomioistuinta, voidaanko katsoa, että henkilöiden, joille määrättiin rahoitusoikaisu, perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaiset oikeudet tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on turvattu?