13.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 63/7

1)

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 221 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä tarkoitettu kannettavien tullien määrän ”tileihin kirjaaminen” muodostaa kyseisen määrän ”tileihin kirjaamisen” kyseisen asetuksen 217 artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla.

2)

Asetuksen N:o 2913/92 217 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ”tileihin kirjaaminen” on erotettava yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklassa tarkoitetusta todettujen maksujen kirjaamisesta omia varoja koskevaan kirjanpitoon. Koska asetuksen N:o 2913/92 217 artiklassa ei säädetä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden mukaan ”tileihin kirjaaminen” on käytännössä toteutettava tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, eikä myöskään teknisiä tai muodollisia vähimmäisvaatimuksia, tämä tileihin kirjaaminen on toteutettava siten, että taataan, että toimivaltaiset tulliviranomaiset kirjaavat tullivelasta johtuvien tuonti- tai vientitullien määrän tilikirjoihin tai muulle vastaavalle tietovälineelle muun muassa sen mahdollistamiseksi, että kyseessä olevien summien tileihin kirjaaminen tapahtuu varmasti myös velallisen kannalta.

3)

Asetuksen N:o 2913/92 221 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että tulliviranomaiset antavat maksettavan tuonti- tai vientitullien määrän pätevästi tiedoksi tullivelalliselle asianmukaisten menettelysääntöjen mukaisesti vain, jos mainitut tulliviranomaiset ovat ensin kirjanneet tileihin näiden tullien määrän. Jäsenvaltiot eivät ole velvollisia antamaan erityisiä menettelysäännöksiä tavasta, jolla näiden tullien määrä on annettava velalliselle tiedoksi, kunhan kyseiseen tiedoksiantoon voidaan soveltaa sellaisia yleisesti sovellettavia kansallisia menettelysäännöksiä, joilla velalliselle voidaan taata asianmukaiset tiedot ja joiden avulla velallinen voi puolustaa oikeuksiaan tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.

4)

Yhteisön oikeus ei ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin tukeutuu olettamaan, joka koskee sitä tulliviranomaisten väitettä, että tuonti- tai vientitullien määrä on ”kirjattu tileihin” asetuksen N:o 2913/92 217 artiklassa tarkoitetulla tavalla ennen tämän määrän antamista tiedoksi velalliselle, edellyttäen kuitenkin, että tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteita noudatetaan.

5)

Asetuksen N:o 2913/92 221 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ennen kuin kannettavien tullien määrä annetaan tiedoksi, asianomaisen jäsenvaltion tulliviranomaisten on pitänyt kirjata tämä määrä tileihin, ja jos kyseistä määrää ei ole kirjattu tileihin asetuksen N:o 2913/92 217 artiklan 1 kohdan mukaisella tavalla, nämä viranomaiset eivät voi kantaa tätä määrää, mutta niillä kuitenkin säilyy oikeus antaa tämä sama määrä uudestaan tiedoksi, jolloin niiden on noudatettava asetuksen N:o 2913/92 221 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja vanhentumista koskevia oikeussääntöjä, jotka olivat voimassa sinä hetkenä, kun tullivelka syntyi.

6)

Tuonti- tai vientitullien määrä on edelleen asetuksen N:o 2913/92 236 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoituksessa ”lain mukainen”, vaikka tämä määrä on annettu velalliselle tiedoksi ilman, että se on ensin kirjattu tileihin tämän saman asetuksen 221 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mutta on kuitenkin siten, että jos tällainen tiedoksi antaminen ei ole enää mahdollinen sen vuoksi, että kyseisen asetuksen 221 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on päättynyt, tullivelan kantaneen jäsenvaltion on pääsääntöisesti palautettava tullien määrä velalliselle.