(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1166/2008 (2) vahvistetaan puitteet maatilojen rakennetta koskeville Euroopan tilastoille vuoteen 2016 asti. Kyseinen asetus olisi näin ollen kumottava.

(2)

Maatilojen rakennetta koskevien eurooppalaisten kyselytutkimusten ohjelmaa, jota on toteutettu unionissa vuodesta 1966 lähtien, olisi jatkettava, jotta voidaan tarkastella maatilojen rakenteen kehityssuuntauksia unionin tasolla ja tarjota tilastollinen tietopohja, jota tarvitaan, kun suunnitellaan, pannaan täytäntöön, seurataan, arvioidaan ja tarkastellaan uudelleen alaan liittyviä politiikkoja, erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa, mukaan lukien maaseudun kehittämistoimenpiteet, sekä unionin ympäristöpolitiikkaa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvää politiikkaa ja maankäyttöpolitiikkaa ja eräitä kestävän kehityksen tavoitteita. Tällainen tietopohja on myös tarpeen, jotta voidaan arvioida näiden politiikkojen vaikutuksia maatilojen naistyövoimalle.

(3)

Tilastotietojen ja etenkin maatilojen rakennetta koskevien tilastotietojen keräämisellä olisi muun muassa pyrittävä antamaan päätöksentekoa varten ajantasaisia tietoja yhteisen maatalouspolitiikan tulevia uudistuksia silmällä pitäen.

(4)

Maataloustilastojen kansainvälisen arvioinnin tuloksena laadittiin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maatalous- ja maaseututilastojen parantamiseen tähtäävä globaali strategia, jonka YK:n tilastotoimikunta vahvisti vuonna 2010. Euroopan maataloustilastoissa olisi tapauksen mukaan noudatettava tämän globaalin strategian samoin kuin maatalouslaskentaa koskevaa FAOn ohjelman (FAO World Programme for the Census of Agriculture 2020) suosituksia.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 (3) luodaan puitteet Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle yhteisten tilastoperiaatteiden mukaisesti. Siinä määritellään laatukriteerit ja mainitaan tarve pitää tutkimuksen vastaajille aiheutuva rasite mahdollisimman vähäisenä ja edistää hallinnollisen rasitteen vähentämistä koskevaa yleisempää tavoitetta.

(6)

Seuraavaksi vuosikymmeneksi olisi laadittava maatiloja koskeva moneen tarkoitukseen soveltuva tilasto-ohjelma, joka loisi puitteet yhdenmukaistetuille, vertailukelpoisille ja johdonmukaisille tilastoille. Nämä tilastot olisi laadittava politiikanalan tarpeiden mukaisesti.

(7)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean marraskuussa 2015 vahvistamassa maataloustilastostrategiassa vuodesta 2020 eteenpäin esitetään, että annetaan kaksi puiteasetusta, jotka kattavat kaikki maataloustilastojen näkökohdat, maatalouden tilinpitoa lukuun ottamatta. Tämä asetus on toinen näistä puiteasetuksista.

(8)

Maatilojen rakennetta koskevien tietojen yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi ja yhden yhteisen markkinajärjestelyn tämänhetkisten tarpeiden täyttämiseksi, etenkin hedelmä- ja viinialalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1337/2011 (4) olisi integroitava maatilatason rakenteellisiin tietoihin vuodesta 2023 eteenpäin ja korvattava tällä asetuksella. Sen vuoksi on tarpeen kumota kyseinen asetus.

(9)

On tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä määritettäessä kaikista jäsenvaltioista saadaan vertailukelpoisia maatilojen rakennetilastoja. Sen vuoksi muuttujia varten olisi käytettävä mahdollisimman pitkälti standardiluokituksia ja yhteisiä määritelmiä.

(10)

Maatilatilastot mahdollistavat perus- ja aihealuetietojen ristiintaulukoinnin, jolloin tietoja voidaan hakea käyttäen erilaisia muuttujia, joita ovat esimerkiksi tilanhoitajan sukupuoli ja ikä, tilan omistusrakenne ja koko sekä ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen. Tulosten jaottelu on mahdollista perustietoihin sisältyvien perusteiden ja perusteiden yhdistelmien osalta.

(11)

Keräämällä tietoja syntymävuodesta, tilanhoitajaksi luokittelemisen vuodesta ja sukupuolesta voidaan saada tietoja sukupolvenvaihdosta ja sukupuolinäkökohtia koskevien toimien kehittämistä varten.

(12)

Jotta voidaan muun muassa saattaa ajan tasalle maatilojen perusrekisterit ja otosten osittamiseen vaadittavat muut tiedot, maatilojen laskenta olisi suoritettava unionissa vähintään joka kymmenes vuosi. Tuorein laskenta toteutettiin vuosina 2009/2010.

(13)

Niiden jäsenvaltioiden, joissa kyselytutkimuksen viitevuoden 2020 kenttätyövaiheet osuvat samaan aikaan suunnitellun, joka kymmenes vuosi suoritettavan väestönlaskennan kanssa, olisi voitava aikaistaa kyselytutkimusta yhdellä vuodella, jotta vältettäisiin kahden suuren tiedonkeruun samanaikaisuudesta aiheutuva huomattava rasite.

(14)

Maatiloille ja kansallisille hallinnoille aiheutuvan tarpeettoman rasitteen välttämiseksi olisi vahvistettava kynnysarvot. Euroopan maatalouden rakenteen asianmukainen analysointi edellyttää, että tilastot kattaisivat 98 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta ja maatilojen kotieläimistä. Joissakin jäsenvaltioissa tämä tarkoittaa sitä, että tässä asetuksessa luetellut kynnysarvot ovat liian korkeat. Maatilat, jotka alittavat kyseiset kynnysarvot, ovat kuitenkin niin pieniä, että kerran kymmenessä vuodessa suoritettava tiedonkeruu riittää niiden rakenteen ja tuotantoon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen, minkä seurauksena kustannukset ja rasitteet ovat pienemmät samalla, kun edelleen on mahdollista suunnitella vaikuttavia toimia pienten tilarakenteiden tukemiseksi ja ylläpitämiseksi.

(15)

Integroitujen maatilatilastojen olisi katettava maataloustuotantoon käytetyt alueet, mukaan luettuna kahden tai useamman maatilan käyttämä maa, johon sovelletaan yhteisoikeutta.

(16)

On tarpeen saada tietoja maatilan kuulumisesta yritysryhmittymään, jonka yhteisöt ovat emoyhteisön määräysvallassa.

(17)

Vastaajille aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kansallisilla tilastolaitoksilla ja muilla kansallisilla viranomaisilla olisi oltava pääsy hallinnollisiin tietoihin siinä laajuudessa kuin kyseiset tiedot ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti tarpeen Euroopan tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja jakelemiseksi.

(18)

Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan nykyaikaistamaan maatilatietojen keräämistapoja. Tätä varten olisi edistettävä digitaalisten ratkaisujen käyttöä.

(19)

Euroopan maataloustilastojärjestelmän joustavuuden varmistamiseksi ja maataloustilastojen yksinkertaistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi kerättävät muuttujat olisi jaettava eri keruuryhmiin (perus- ja aihealuetiedot), joissa tiheys tai edustavuus tai molemmat vaihtelevat.

(20)

Vastaajiin kohdistuvaa rasitetta ja kustannuksia voidaan entisestään vähentää käyttämällä uudelleen viitevuotta välittömästi edeltävän tai sitä seuraavan vuoden tietoja. Tämä koskisi erityisesti tietoja, joissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.

(21)

Joustavuuden varmistamiseksi ja vastaajiin, kansallisiin tilastolaitoksiin ja muihin kansallisiin viranomaisiin kohdistuvan rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tilastollisia kyselytutkimuksia, hallinnollisia rekisterejä ja kaikkia muita lähteitä, menetelmiä tai innovatiivisia toimintatapoja, mukaan lukien sellaiset hyvin dokumentoidut tieteeseen perustuvat menetelmät kuin imputointi, estimointi ja mallintaminen.

(22)

Tietojenkeruuta maatilojen ravinteiden ja veden käytöstä sekä tuotantomenetelmistä olisi parannettava, jotta voidaan tuottaa enemmän tilastotietoja maatalouden ympäristöpolitiikan kehittämistä varten ja parantaa maatalouden ympäristöindikaattorien laatua.

(23)

Maatilojen geokoodausta varten olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (5) liitteen III mukaista tilastoyksiköiden tietoryhmää.

(24)

Komissio noudattaa toimitettujen tietojen käsittelyssä salassapitoa asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti. Tarvittava tietojen salassapito olisi varmistettava muun muassa rajoittamalla sijaintiparametrien käyttö tietojen paikka-analyysiin ja käyttämällä asianmukaista aggregointia tilastoja julkaistaessa. Sen vuoksi salassapitoa ja tietojen jakelun laatunäkökohtia varten olisi määriteltävä yhdenmukainen lähestymistapa ja pyrittävä samalla tekemään virallisten tilastojen käytöstä verkossa helppoa ja käyttäjäystävällistä.

(25)

Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (6) ja kyseisen asetuksen mukaisesti annettuja säännöksiä ja/tai tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7).

(26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (8) vahvistetaan unionin tilastollinen toimialaluokitus, jota käytetään tässä asetuksessa maatilojen asiaankuuluvan perusjoukon määrittelemiseen.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (9) mukaisesti alueyksiköt olisi määritettävä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.

(28)

Tiedonkeruuta varten sekä jäsenvaltioilta että unionilta olisi edellytettävä rahoitusta useiden vuosien ajan. Sen vuoksi olisi säädettävä unionin avustuksesta, jolla ohjelmaa tuetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1306/2013 (10) nojalla.

(29)

Tässä asetuksessa vahvistetaan määrärahat asiaankuuluvan monivuotisen rahoituskehyksen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Tässä asetuksessa varaudutaan vahvistamaan talousarvio myöhemmän rahoituskehyksen puitteissa uusia tiedonkeruita varten.

(30)

Tämän asetuksen vuoden 2020 jälkeisiä taloudellisia näkökohtia olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon uusi monivuotinen rahoituskehys ja muut merkitykselliset unionin välineiden muutokset. Komission olisi uudelleentarkastelun perusteella harkittava merkityksellisten muutosten ehdottamista tähän asetukseen.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan tilastojen järjestelmällinen tuottaminen unionin maatiloista, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(32)

Asetus (EY) N:o 223/2009 tarjoaa puitteet Euroopan tilastoille ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Kyseisen Euroopan tilastojärjestelmän standardin olisi edistettävä tämän asetuksen mukaisen laaturaportoinnin yhdenmukaistamista.

(33)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on suoritettu vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella perustettavassa tilasto-ohjelmassa keskitytään saavuttamaan tavoitteet tehokkaasti ja että ohjelmaan sisällytetään talousarvioon liittyvät rajoitukset jo suunnitteluvaiheessa.

(34)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin kyseessä on tässä asetuksessa lueteltujen muuttujien kuvausten ja toimitettavien tietojen teknisten osatekijöiden esittäminen, tässä asetuksessa tarkoitettujen kertaluonteisten tietojen keruuta varten tarvittavien muuttujien kuvausten ja muiden käytännön järjestelyjen vahvistaminen sekä laaturaporttien yksityiskohtaisten sääntöjen ja sisällön määrittäminen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. Komission olisi tätä valtaa käyttäessään otettava huomioon muun muassa maatiloille ja jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet.

(35)

Jotta voidaan ottaa huomioon pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista toimintapoliittisista prioriteeteista johtuvat uudet tietotarpeet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tässä asetuksessa lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamisesta ja asiaankuuluvien aihealuetietojen täydentämisestä määrittämällä kertaluonteisesti annettavat tiedot tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti. Jotta voidaan säätää yhteensopivuudesta ja helpottaa muiden tietolähteiden käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tässä asetuksessa lueteltujen muuttujien muuttamisesta. Komission olisi tätä valtaa käyttäessään otettava huomioon muun muassa maatiloille ja jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, ja hän on antanut lausunnon 20 päivänä marraskuuta 2017 (14).

(37)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

a)

’maatilalla’ tai ’tilalla’ teknisesti ja taloudellisesti itsenäistä yksikköä, jolla on yksi hallinto ja joka harjoittaa taloudellista toimintaa maataloudessa joko pääasiallisena tai toissijaisena toimintana unionin talousalueella asetuksen (EY) N:o 1893/2006 mukaisesti ja kuuluu ryhmiin A.01.1, A.01.2, A.01.3, A.01.4, A.01.5 tai ryhmän A.01.6 kohtaan ”viljelysmaan säilyttäminen hyvässä kunnossa viljelyn ja ympäristönsuojelun kannalta”. Luokan A.01.49 toiminnoista huomioon otetaan vain ”puolikesyjen eläinten ja muiden eläinten kasvatus ja hoito” (hyönteisten kasvatusta lukuun ottamatta) ja ”mehiläisten hoito sekä hunajan ja mehiläisvahan tuotanto”;

b)

’yhteismaan maatalousyksiköllä’ maayksikköä, johon sovelletaan yhteisoikeutta ja jota kaksi tai useampia maatiloja käyttää maataloustuotantoon, mutta jota ei ole jaettu niiden kesken;

c)

’alueella’ tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) alueellista yksikköä, joka on määritetty asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti;

d)

’kotieläinyksiköllä’ vakioitua mittayksikköä, jonka avulla voidaan aggregoida erilaisia kotieläinluokkia niiden vertailua varten; kertoimet, joilla määritetään eri kotieläinluokkien kotieläinyksiköt, luetellaan liitteessä I;

e)

’käytössä olevalla maatalousmaalla’ viljelyyn käytettävää maa-aluetta, mukaan lukien pelto, pysyvän nurmen ja monivuotisten viljelykasvien alueet ja muu käytössä oleva maatalousmaa;

f)

’viitevuodella’ kalenterivuotta, johon viitekaudet viittaavat;

g)

’kotipuutarhalla’ alueita, joita käytetään omaan kulutukseen tarkoitettujen elintarvikkeiden tuottamiseen;

h)

’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka on järjestetty kattamaan eri aiheita;

i)

’aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

j)

’yksityiskohtaisella aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä siten, että kukin yksityiskohtainen aihe kattaa useita muuttujia;

k)

’muuttujalla’ tarkasteltavan yksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta.

a)

Maata koskevissa muuttujissa maan käytön on viitattava viitevuoteen. Kun samalla maalla viljellään peräkkäisiä viljelykasveja, maan käytön on viitattava viljelykasviin, jonka sato korjataan viitevuonna, riippumatta siitä, milloin kyseinen viljelykasvi on kylvetty.

b)

Kastelukäytäntöjä ja viljelysmaan hoitokäytäntöjä koskevissa muuttujissa viitejakso on 12 kuukauden jakso, joka päättyy viitevuoden aikana ja jonka kukin jäsenvaltio vahvistaa tuotantosyklien kattamiseksi.

c)

Kotieläimiä, eläinsuojia ja lannankäsittelyä koskevien muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä. Lannankäsittelyä koskevien muuttujien on viitattava 12 kuukauden jaksoon, kyseinen päivä mukaan lukien.

d)

Työvoimaa koskevien muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava 12 kuukauden viitejakso, joka päättyy viitevuoteen kuuluvaan viitepäivään.

e)

Yksittäisillä maatiloilla toteutettuja maaseudun kehittämistoimia koskevien muuttujien osalta viitejakso on kolmen vuoden jakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta viitevuotena.

f)

Kaikkien muiden muuttujien osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä.

(1)

Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja kannustettaisiin näin puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto ei korvaisi tätä koskevia kansallisia määrärahoja, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta. Tavoitteena olisi saada käyttöön voimavaroja, varmistaa kilpailukykyinen ja innovatiivinen perusta puolustusteollisuudelle kautta unionin, myös rajatylittävän yhteistyön sekä pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, osallistumisen avulla, ja edistää laajempaa Euroopan puolustusyhteistyötä.

(2)

Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin strategiseen riippumattomuuteen osaltaan vaikuttavan unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn, tehokkuuden ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, jonka avulla voidaan parantaa puolustusvoimavaroja muun muassa kyberpuolustuksen osalta, tukemalla koko unionissa yritysten, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, mukaan lukien, tutkimuskeskusten ja yliopistojen yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa; näin helpotetaan puolustusteollisuuden mittakaavaetujen parempaa hyödyntämistä ja edistetään puolustusjärjestelmien standardointia parantaen samalla niiden yhteentoimivuutta. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Kehittämisvaihetta tukemalla ohjelma edistäisi puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua. Lisäksi se edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja, koska tällaisella tuella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös siviilialalla. Ohjelma täydentää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia eikä se koske puolustustuotteiden tai -teknologioiden tuotantoa tai hankintaa.

(3)

Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi ohjelman olisi tuettava voimakkaasti pk-yritysten rajatylittävää osallistumista ja autettava uusien markkinamahdollisuuksien luomisessa.

(4)

Ohjelman olisi katettava kahden vuoden ajanjakso 1 päivästä tammikuuta 201931 päivään joulukuuta 2020. Ohjelman toteuttamiseksi tarvittava määräraha olisi määritettävä tälle ajanjaksolle.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(6)

Ohjelman täytäntöönpanossa kaikkia rahoitusvälineitä olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) mukaisesti, jotta puolustustuotteita ja -teknologioita voidaan kehittää mahdollisimman tehokkaasti. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ohjelman kesto on kaksi vuotta, rahoitusvälineiden käyttö voisi tuottaa käytännön ongelmia. Näin ollen tämän alkuvaiheen aikana olisi ensisijaisesti käytettävä avustuksia ja poikkeusoloissa julkisia hankintoja. Rahasto voisi käyttää rahoitusvälineitä vuoden 2020 jälkeen.

(7)

Komissio voi siirtää osan ohjelman toteutuksesta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille.

(8)

Sovittuaan unionin tasolla yhteisistä puolustusvoimavarojen prioriteeteista erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla ja ottaen huomioon myös puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun sekä saavuttaakseen EU:n tavoitetason, jonka neuvosto hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä ja Eurooppa-neuvosto vahvisti 15 päivänä joulukuuta 2016, jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät sotilaalliset vaatimukset ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi myös tarvittaessa nimitettävä kansainvälisen projektinhallintaorganisaation kaltainen projektipäällikkö, esimerkiksi puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio, tai Euroopan puolustusviraston kaltainen yhteisö johtamaan ohjelmasta tuetun yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä. Kun projektipäällikkö on nimitetty, komission olisi kuultava tätä toimessa saavutetusta edistyksestä ennen kuin se suorittaa maksun tukikelpoisen toimen tuensaajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että edunsaajat noudattavat määräaikoja.

(10)

Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (5) mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon eikä puolustustuotteiden, -tarvikkeiden tai -teknologioiden vientiin. Se ei myöskään saisi vaikuttaa harkintavaltaan, jota jäsenvaltioilla on tällaisten tuotteiden siirtoa unionissa ja vientiä koskevan politiikan alalla, mukaan lukien neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP (6) vahvistettujen sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen mukaisesti.

(11)

Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteen tai -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat toteutettavuustutkimukset ja muut lisätoimenpiteet, suunnittelu (mukaan lukien suunnittelun perustana olevat tekniset eritelmät), järjestelmäprototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä puolustustuotteen tai -teknologian tehokkuuden lisääminen sen elinkaaren aikana. Myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannustoimet, mukaan lukien niiden yhteentoimivuuden osalta, olisi voitava rahoittaa ohjelmasta. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannustoimien tulisi olla tukikelpoisia vain, jos toimen toteuttamisen edellyttämä jo olemassa oleva tieto ei ole rajoitettua tavalla, joka rajoittaisi toimen toteuttamista.

(12)

Koska ohjelmalla pyritään erityisesti lisäämään yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta ohjelmasta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen konsortiona, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon.

(13)

Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa ovat usein haitanneet yritysten rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien tai standardien puuttuminen tai harvalukuisuus on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ensisijaisena ehtona sille, että ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta. Ohjelmasta olisi voitava rahoittaa myös toteutettavuustutkimuksia ja toimia, joilla pyritään tukemaan yhteisten teknisten eritelmien tai standardien vahvistamista.

(14)

Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ohjelmasta ei olisi voitava rahoittaa toimia, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita, kuten sellaisia, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisiin kuolettaviin iskuihin, jotka tehdään ilman, että ihminen voi mitenkään vaikuttaa päätöksiin iskun tekemisestä, koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä.

(15)

Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, rahoitusta olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole kolmannen valtion tai kolmannen valtion yhteisön määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetussa toimessa, olisi sijaittava unionin alueella.

(16)

Joissakin olosuhteissa olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan tuensaajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat eivät ole kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin sijoittautuneiden yritysten, jotka ovat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi voitava olla tukikelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden asiaankuuluvat tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, myös Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamisen osalta, täyttyvät. Tällaisten yritysten osallistumisen ei saisi olla ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. Tuensaajien olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Huoltovarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon.

(17)

Tuensaajien ja toimeen osallistuvien alihankkijoiden ja kolmanteen maahan sijoittautuneiden yritysten tai yritysten, jotka ovat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, väliseen yhteistyöhön olisi myös sovellettava unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuihin liittyviä asiaankuuluvia ehtoja. Tältä osin kolmannella maalla eikä kolmannen maan yhteisöllä ei saisi olla luvatonta pääsyä toimen toteuttamiseen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin myönnetään Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sekä kansallisten turvallisuusluokittelujen mukaisesti turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovellettavien asiaankuuluvien turvallisuussääntöjen mukaisesti.

(18)

Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla voitaisiin varmistaa jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä, mikä puolestaan voisi suoraan edistää ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus. Tukikelpoiset toimet, joiden kehittämiseen mid-cap-yritykset ja pk-yritykset, erityisesti rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset, osallistuvat asianmukaisessa määrin, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät ohjelman tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, myös suuremman riskin ja suuremman hallinnollisen rasitteen kompensoimiseksi.

(19)

Jos konsortio haluaa osallistua ohjelman mukaiseen tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi. Koordinaattorin olisi toimittava pääasiallisena yhteyspisteenä konsortion ja komission välillä.

(20)

Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä edistämällä olisi voitava ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa ja tietotaitoa unionin puolustusteollisuudessa ja edistää sen teknologisen ja teollisen riippumattomuuden vahvistamista. Tältä osin ohjelma voisi myös auttaa määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Tällaisen innovoinnin ja teknisen kehityksen edistämisen olisi myös tapahduttava tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa sopimia puolustusvoimavarojen prioriteetteja. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tiiviimmän yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Natoon liittyviä, sillä ehdolla, että ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja eivätkä estä minkään jäsenvaltion osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(21)

Jäsenvaltiot työskentelevät yksin ja yhdessä miehittämättömien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten kehittämisen, tuotannon ja operatiivisen käytön parissa. Tässä yhteydessä operatiivinen käyttö käsittää iskujen tekemisen sotilaallisiin kohteisiin. Tällaisten niin sotilaallisten kuin siviilijärjestelmienkin kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja kehittämistä on tuettu unionin varoin. Suunnitelmissa on, että tämä jatkuu, mahdollisesti myös ohjelman yhteydessä. Minkään tässä asetuksessa ei tulisi estää ohjelman yhteydessä kehitettyjen tällaisten puolustustuotteiden tai -teknologioiden legitiimiä käyttöä.

(22)

Jotta rahoitettavien toimien toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioiden sitoumus osallistua tosiasiallisesti toimen rahoitukseen olisi osoitettava kirjallisesti esimerkiksi kyseisten jäsenvaltioiden aiesopimuksella.

(23)

Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, kaksikäyttöteknologiat mukaan luettuina. Tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat hankkia valmiin puolustustuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla, kun taas myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon se, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista puolustustuotetta tai -teknologiaa.

(24)

Kaikki myöntämisperusteet olisi otettava huomioon ohjelmasta rahoitettaviksi ehdotettujen toimien arvioinnissa. Koska nämä myöntämisperusteet eivät ole karsivia, ehdotettuja toimia, jotka eivät täytä yhtä tai useaa näistä perusteista, ei olisi hylättävä automaattisesti.

(25)

Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista, kun toimi liittyy järjestelmäprototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Olisi kuitenkin oltava mahdollista kattaa kokonaisuudessaan muiden kehittämisvaiheessa olevien toimien tukikelpoiset kustannukset. Kummassakin tapauksessa tukikelpoiset kustannukset olisi ymmärrettävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklan mukaisessa tarkoituksessa.

(26)

Koska ohjelman olisi täydennettävä tutkimustoimia, erityisesti puolustusalalla, ja johdonmukaisuuden sekä hallinnon yksinkertaistamisen nimissä ohjelmaan olisi siinä määrin kuin mahdollista sovellettava samoja sääntöjä kuin puolustusalan tutkimusta koskevaan unionin valmistelutoimeen ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020’. On näin ollen tarkoituksenmukaista sallia välillisten kustannusten korvaus soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta kuten puolustusalan tutkimusta koskevassa unionin valmistelutoimessa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa.

(27)

Koska unionin tuella pyritään parantamaan puolustusalan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan erityistä kehittämisvaihetta, unionilla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin. Tuensaajien olisi sovittava sovellettava immateriaalioikeusjärjestelmä sopimuksella. Halukkailla jäsenvaltioilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus osallistua yhteistyössä tehtäviin jatkohankintoihin. Lisäksi kolmas maa tai kolmannen maan yhteisö ei saisi valvoa tai rajoittaa ohjelman nojalla rahoitettujen toimien tuloksia.

(28)

Komission olisi laadittava ohjelman tavoitteita vastaava kaksivuotinen työohjelma. Työohjelmassa olisi vahvistettava yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat, mukaan lukien sellaiset puolustustuotteet ja -teknologiat kuin kauko-ohjatut järjestelmät, satelliittiviestintä, paikannus-, navigointi ja ajanmääritys, autonominen pääsy avaruuteen ja jatkuva maan havainnointi, kestävä energiatalous ja kyber- ja merellinen turvallisuus samoin kuin huipputason sotilasvoimavarat ilmassa, maalla ja merellä sekä yhteisillä aloilla, mukaan lukien tehostettu tilannetietoisuus, suojelu, liikkuvuus, logistiikka ja lääkintätuki sekä strategiset edellytykset.

(29)

Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’komitea’, olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitea voi tässä yhteydessä kokoontua kansallisten puolustusasiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(30)

Koska unioni tunnustaa pk-yrityksiä koskevassa politiikassaan ne unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten avoin ja läpinäkyvä rajatylittävä pääsy ja osallistuminen ja että sen vuoksi vähintään kymmenen prosenttia kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaisiin toimiin, minkä ansiosta pk-yritykset voidaan sisällyttää toimien arvoketjuihin. Yksi hankeluokka olisi varattava erityisesti pk-yrityksille.

(31)

Ohjelman onnistumisen takaamiseksi komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua laajamittaisesti Euroopan elinkeinoelämän kanssa, mukaan lukien pk-yritykset ja muut kuin puolustusalan perinteiset tavarantoimittajat.

(32)

Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sille annetun toimivallan mukaisesti, se olisi kutsuttava tarkkailijaksi komiteaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto olisi kutsuttava osallistumaan komitean kokouksiin.

(33)

Komission tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen olisi pääsääntöisesti järjestettävä mainitussa asetuksessa säädettyjä kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä ohjelmasta rahoitettavien toimien valitsemiseksi ja varmistettava, että hallinnolliset menettelyt ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja aiheuttavat mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (7) 190 artiklan mukaisesti.

(34)

Arvioituaan ehdotukset sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, joiden luotettavuus jäsenvaltioiden olisi varmistettava, komission olisi valittava ohjelmasta rahoitettavat toimet. Komission olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden tietokanta. Tietokantaa ei tulisi tehdä julkiseksi. Riippumattomat asiantuntijat olisi nimettävä osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitetut tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa ja ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanteen. Olisi myös pyrittävä asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon ja yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön sekä myöntää rahoitus valittuihin toimiin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista ja rahoitettujen toimien edistymisestä.

(35)

Kyseisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä ottaen huomioon säädösten merkittävät vaikutukset tämän asetuksen täytäntöönpanolle.

(36)

Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja niiden rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan niiden vaikutusten kannalta. Täytäntöönpanokertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin toimiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Kertomukseen olisi lisäksi sisällytettävä tiedot tuensaajien alkuperästä ja syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(38)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ohjelman tekeminen tunnetuksi mahdollisimman laajalti, jotta lisätään sen vaikuttavuutta ja parannetaan siten jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja puolustusvoimavaroja.

(39)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita kustannusten ja riskien vuoksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

’järjestelmäprototyypillä’ tuotteen tai teknologian mallia, jolla voidaan osoittaa suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

2)

’hyväksymisellä’ koko prosessia, jossa osoitetaan, että puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset, ja annetaan objektiivinen näyttö siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

3)

’sertifioinnilla’ prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

4)

’yrityksellä’ taloudellista toimintaa harjoittavaa yhteisöä, sen oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta, joka on sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa se on rekisteröity kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

5)

’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle raportoivaa yrityksen elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä yrityksen strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa yrityksen johdon päätöksentekoa;

6)

’kolmannen maan yhteisöllä’ kolmanteen maahan sijoittautunutta yhteisöä tai, jos se on sijoittautunut unioniin, yhteisöä, jonka johtorakenteet ovat kolmannessa maassa;

7)

’määräysvallalla’ kykyä käyttää määräävää vaikutusvaltaa yrityksessä joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä;

8)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY (9) liitteessä olevan I osaston 2 artiklassa määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

9)

’markkina-arvoltaan keskisuuri yritys’ tai ’mid-cap-yritys’ yritys, joka ei ole pk-yritys ja jossa on enintään 3 000 työntekijää ja jonka henkilöstömäärä lasketaan suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti;

10)

’konsortiolla’ yritysten yhteenliittymää, joka on muodostettu ohjelman puitteissa toteutettavaa tointa varten.

a)

edistetään kaikkialla unionissa puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia ja lisätään näin unionin strategista autonomiaa tukemalla toimia niiden kehittämisvaiheessa;

b)

tuetaan ja kannustetaan kaikkialla unionissa yritysten, pk-yritykset ja mid-cap-yritykset mukaan luettuina, yhteistyötä, myös rajatylittävää yhteistyötä, sekä jäsenvaltioiden yhteistoimintaa, kehitettäessä puolustustuotteita tai -teknologioita lujittaen samalla puolustusalan toimitus- ja arvoketjuja ja parantaen niiden ketteryyttä sekä edistäen puolustusjärjestelmien standardointia ja niiden yhteentoimivuutta.

Tällaisessa yhteistyössä on noudatettava jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman puitteissa sopimia puolustusvoimavarojen prioriteetteja.

Tarvittaessa tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset ja kansainväliset prioriteetit, kun ne palvelevat yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritettyjä unionin turvallisuus- ja puolustusetuja, ottaen huomioon tarpeen välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä, jos niissä ei ole suljettu pois minkään jäsenvaltion osallistumismahdollisuutta;

c)

kannustetaan puolustusalan tutkimustulosten parempaan hyödyntämiseen ja edistetään tutkimusvaiheen jälkeistä kehittämistä ja tuetaan näin Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja maailmanmarkkinoilla, tarvittaessa myös yhtenäistämällä.

a)

huippuosaamisen edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi tarjoaa merkittäviä etuja nykyisiin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin verrattuna;

b)

innovoinnin edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi sisältää uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla;

c)

puolustusalan yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen kaikkialla unionissa, erityisesti luomalla uusia markkinamahdollisuuksia;

d)

Euroopan puolustusteollisuuden teollisen autonomian sekä unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen parantamalla puolustustuotteita tai -teknologioita jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman puitteissa sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien ja tarvittaessa alueellisten ja kansainvälisten prioriteettien mukaisesti, edellyttäen, että ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja eivätkä sulje pois minkään jäsenvaltion osallistumismahdollisuutta;

e)

se osuus toimen kokonaistalousarvosta, joka kohdennetaan osallistumista varten pk-yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja tuottavat teollista tai teknologista lisäarvoa konsortion jäseninä, alihankkijoina tai toimitusketjun muina yrityksinä, ja erityisesti se osuus toimen kokonaistalousarvosta, joka kohdennetaan osallistumista varten niille pk-yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin kuin niihin, joihin konsortion muodostaneet muut kuin pk-yritykset ovat sijoittautuneet;

f)

6 artiklan 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta Euroopan puolustusteollisuuden jatkuvan yhdentymisen edistäminen, mitä varten tuensaajien on osoitettava, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käyttämään, omistamaan tai huoltamaan yhdessä lopputuotetta tai teknologiaa.

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Ranska esitti 23 päivänä lokakuuta 2017 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi Air Francen Ranskassa toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 9 894 483 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Ranskan hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,