This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62011CA0127
Case C-127/11: Judgment of the Court (Fifth Chamber) of 7 March 2013 (request for a preliminary ruling from the arbeidshof te Antwerpen — Belgium) — Aldegonda van den Booren v Rijksdienst voor Pensioenen (Social security for migrant workers — Article 46a of Regulation (EEC) No 1408/71 — National rules against overlapping — Old-age pension — Increase in the amount paid by a Member State — Survivor’s pension — Reduction in the amount paid by another Member State)
Asia C-127/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.3.2013 (Arbeidshof te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Aldegonda van den Booren v. Rijksdienst voor Pensioenen (Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 46 a artikla — Päällekkäisyyden estävät kansalliset säännökset — Vanhuuseläke — Jäsenvaltion maksaman määrän korottaminen — Leskeneläke — Toisen jäsenvaltion maksaman määrän pienentäminen)
Asia C-127/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.3.2013 (Arbeidshof te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Aldegonda van den Booren v. Rijksdienst voor Pensioenen (Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 46 a artikla — Päällekkäisyyden estävät kansalliset säännökset — Vanhuuseläke — Jäsenvaltion maksaman määrän korottaminen — Leskeneläke — Toisen jäsenvaltion maksaman määrän pienentäminen)
EUVL C 123, 27.4.2013, p. 2–3
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
27.4.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 123/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.3.2013 (Arbeidshof te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Aldegonda van den Booren v. Rijksdienst voor Pensioenen
(Asia C-127/11) (1)
(Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 46 a artikla - Päällekkäisyyden estävät kansalliset säännökset - Vanhuuseläke - Jäsenvaltion maksaman määrän korottaminen - Leskeneläke - Toisen jäsenvaltion maksaman määrän pienentäminen)
2013/C 123/03
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Arbeidshof te Antwerpen
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Aldegonda van den Booren
Vastaaja: Rijksdienst voor Pensioenen
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Arbeidshof te Antwerpen — EY 10, EY 39 ja EY 42 artiklan (nykyisin SEU 4 artiklan 3 kohta, SEUT 45 artikla ja SEUT 48 artikla) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston direktiivin (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 46 a artiklan 3 kohdan a alakohdan tulkinta — Etuudet — Päällekkäisten etuuksien estämiseen tarkoitetut säännöt — Ensimmäisen jäsenvaltion maksaman jälkeenjääneiden eläkkeen alentaminen toisen jäsenvaltion maksaman vanhuuseläkkeen korottamisen vuoksi
Tuomiolauselma
Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 5.6.2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2001, 46 a artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, johon sisältyvän säännöksen mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa maksettavaa leskeneläkettä pienennetään sen johdosta, että toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla maksettavaa vanhuuseläkettä korotetaan, jollei erityisesti 46 a artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.
SEUT 45 artiklaa on tulkittava siten, ettei myöskään se ole esteenä tällaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiselle, jos tämän seurauksena asianomainen ei joudu epäedulliseen tilanteeseen sellaiseen henkilöön nähden, jonka tilanteeseen ei liity rajat ylittäviä tekijöitä ja — jos tällaisen epäedullisen tilanteen olemassaolo todetaan — jos kyseinen lainsäädäntö on oikeutettu sen vuoksi, että se perustuu objektiivisiin syihin ja että se on oikeassa suhteessa kansallisessa oikeudessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.