29.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/17

1)

EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteessä olevan, 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että sen vastaista on perättäisten määräaikaisten työsopimusten sellainen käyttäminen, jota perustellaan ainoastaan sillä, että siitä säädetään jäsenvaltion yleisessä lainsäädännössä. Kyseiseen lausekkeeseen sisältyvä perusteltujen syiden käsite edellyttää päinvastoin sitä, että turvautuminen tällaisiin työsuhteisiin, sellaisena kuin siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, on perusteltua sellaisten konkreettisten seikkojen takia, jotka liittyvät muun muassa kyseiseen toimintaan ja niihin olosuhteisiin, joissa sitä harjoitetaan.

2)

Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa toimenpiteenä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön estämiseksi velvoitetaan olemaan ylittämättä tällaisten sopimusten enimmäiskokonaiskestoa mutta jossa säädetään poikkeuksista tähän rajoitukseen tiettyjen työntekijäryhmien osalta, mikäli kyseiset työntekijät hyötyvät vähintään yhdestä kyseisessä lausekkeessa tarkoitetusta toimenpiteestä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön estämiseksi.

3)

Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään toimenpiteinä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön estämiseksi palkan ja vahingonkorvauksen maksamisesta sekä rikosoikeudellisista ja kurinpitoseuraamuksista, sillä edellytyksellä — minkä tutkiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä —, että edellytykset kansallisen oikeuden merkityksellisten säännösten soveltamiselle sekä tehokkaalle toimeenpanolle muodostavat tarkoituksenmukaisen toimenpiteen seuraamusten määräämiseksi siitä, että julkinen hallinto väärinkäyttää perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia.

4)

Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että jos kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä ei ole toteutettu julkista sektoria koskevia muita tehokkaita toimenpiteitä perättäisten määräaikaisten sopimusten väärinkäytön estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tällaisesta väärinkäytöstä, minkä tutkiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä, se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jota ei sovelleta ratione temporis perättäisiin määräaikaisiin sopimuksiin, jotka on tehty tai uusittu direktiivissä 1999/70 kyseisen direktiivin täytäntöönpanemiseksi säädetyn määräajan päättymisen jälkeen, mikäli ne eivät enää olleet voimassa kyseisen lainsäädännön tullessa voimaan tai milloin tahansa tätä päivämäärää edeltävien kolmen kuukauden aikana.

5)

Sellaisessa tilanteessa, josta on kyse pääasiassa, määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että niiltä osin kuin asianomaisen jäsenvaltion kansallinen oikeusjärjestys sisältää asianomaisen sektorin osalta muita tosiasiallisia toimenpiteitä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön estämiseksi ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tällaisesta väärinkäytöstä kyseisessä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyseisen puitesopimuksen lausekkeen vastaista ei ole kansallisen oikeuden sellaisen säännön soveltaminen, jolla ainoastaan julkisella sektorilla kielletään ehdottomasti sellaisten perättäisten määräaikaisten työsopimusten muuttaminen toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimuksiksi, joiden tarkoituksena on kattaa työnantajan pysyviä ja jatkuvia tarpeita ja joita on pidettävä väärinkäytöksenä. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin arvioitava missä määrin edellytykset kansallisen oikeuden merkityksellisten säännösten soveltamiselle sekä tehokkaalle toimeenpanolle muodostavat tarkoituksenmukaisen toimenpiteen sen estämiseksi, että julkinen hallinto väärinkäyttää perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia, ja tarvittaessa seuraamusten määräämiseksi tästä väärinkäytöstä.

6)

Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole lähtökohtaisesti esteenä sille, että oikeusriidat, jotka koskevat määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä julkisella sektorilla, kuuluvat hallinnollisten tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin varmistettava, että turvataan oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tehokkuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita kunnioittamalla.

7)

Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen 8 lausekkeen 3 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön toteamiseksi lisäedellytyksistä suhteessa kansallisessa oikeudessa, kuten muun muassa yksityisen sektorin työntekijöiden määräaikaisten työsopimusten pakollisesta irtisanomisesta annetun lain 2112/1920 8 §:n 3 momentissa, aikaisemmin säädettyihin edellytyksiin, jos — minkä tutkiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä — tällaiset edellytykset koskevat määräaikaisen työsopimuksen tehneiden työntekijöiden rajoitettua ryhmää tai jos ne kompensoidaan toteuttamalla puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla ehkäistään määräaikaisten työsopimusten väärinkäytöksiä.

8)

Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tulkita kansallisen oikeuden merkityksellisiä säännöksiä mahdollisimman pitkälle määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan ja 8 lausekkeen 3 kohdan mukaisesti ja tässä yhteydessä määrittää, onko kansallisen oikeuden säännöstä, kuten lain 2112/1920 8 §:n 3 momentissa säädettyä toimenpidettä, sovellettava pääasiassa tiettyjen muiden kansallisen oikeuden säännösten sijasta.