Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Musiikkialan tekijänoikeudet” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 318/05

Esittelijä: Panagiotis GKOFAS

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 17. tammikuuta 2008 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Musiikkialan tekijänoikeudet

(oma-aloitteinen lausunto).

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. toukokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13.–14. heinäkuuta 2011 pitämässään 473. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 119 ääntä puolesta ja 51 vastaan 42:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Ongelman osatekijät

1.1.1   Musiikkialan tekijänoikeudet ja esittäjien lähioikeudet, jotka liittyvät aineettomiin tuotteisiin, joilla käydään yhä useammin kauppaa ja joita levitetään digitaalisten tiedostojen muodossa, sekä näiden oikeuksien suojelu koskettavat hyvin suoranaisesti kansalaisyhteiskuntaa.

1.1.2   Tässä lausunnossa käsitellään viittä keskeistä aihetta. Ensimmäinen niistä on oikeudenhaltijoiden ja yhteisvalvontajärjestöjen mutta myös niiden tahojen, joiden on maksettava tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kaupallisesta käytöstä, oikeuksien ja velvollisuuksien määrittäminen ja eritteleminen musiikkialalla. Toinen niistä koskee korvauksia: erityisesti on määritettävä niiden korvausten taso, jotka kolmansien osapuolten (kuluttajien) on maksettava tekijänoikeuksien sekä lähioikeuksien käytöstä. Kolmas aihe on tapa, jolla kyseisten oikeuksien käytöstä maksettava korvaus määritetään sekä se, mitä julkisella esityksellä tarkoitetaan ja milloin kyseessä on tällainen esitys. Neljäs aihe on se, minkälaiset seuraamukset on määrättävä tekijänoikeuksien laittomasta käytöstä. Viides aihe on yhteisvalvontajärjestöjen tai tietyissä jäsenvaltioissa yhteisvalvontayritysten rakenne ja toiminta oikeudenhaltijoiden edustajina.

1.1.3   ETSK on huolestunut siitä, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen puutteellisen yhteensovittamisen ja jäsenvaltioiden sisäisten oikeusjärjestelmien erojen vuoksi vaarana on, että kansalaisten mahdollisuus saada kulttuuri- ja vapaa-ajan sisältöjä, tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus sekä tekijänoikeuksien suoja eivät enää ole välttämättömässä tasapainossa.

1.1.4   Lähtökohtana asetuksen laatimiselle jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi tässä kiistanalaisessa asiassa on oltava eräiden perusperiaatteiden hyväksyminen Euroopan unionin tasolla olemassa olevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, erityisesti kirjallisten ja taideteosten suojelusta tehdyn Bernin yleissopimuksen mukaisesti, vaarantamatta käyttäjien oikeuksia ja ottaen huomioon ETSK:n suositukset.

1.1.5   ETSK ehdottaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista kansalaisten sosiaalista elämää vaikeuttavissa ja siihen suoraan vaikuttavissa kysymyksissä, jotteivät käyttäjiä vahingoittavat, toisinaan kirjaimelliset ja toisinaan virheelliset ja puolueelliset laintulkinnat vaaranna kuluttajien saavutettuja ja perustuslailla turvattuja oikeuksia. Komission tehtävänä on käsitellä kiistanalaiset kohdat, joissa määritetään kunkin lainsäätäjän käyttämät oikeudelliset termit, ja ETSK pitää omana velvollisuutenaan tuoda ne neuvottelupöytään oikeudenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Tekijöiden ja esittäjien suojelemisen ei tulisi estää teosten vapaata liikkuvuutta. Sen yhteydessä olisi asianomaisia säännöksiä tarkistamalla turvattava kuluttajien oikeus saada vapaasti käyttöönsä digitaalisia sisältöjä ja käyttää niitä, jotta samat oikeudet säilytetään online- ja muunlaisessa käytössä tekijänoikeuksia kunnioittaen.

1.1.6   ETSK ehdottaa yhtenäisen sääntelyjärjestelmän luomista a) tekijänoikeuksien haltijoiden edustamista koskevien lupien myöntämistä, b) tekijänoikeuksien käyttöä koskevien sopimusten tekemistä ja c) mahdollisten kiistojen tai erimielisyyksien välittämistä varten. Järjestelmä voisi auttaa sisältöjen käyttäjiä, kuluttajia sekä oikeudet hallitsevia ja muita tekijöitä ratkaisemaan teosten käyttöön liittyvät erimielisyytensä. Tämä vaatisi välitysorganisaatioiden perustamista jäsenvaltioihin oikeudenhaltijoiden ja sisältöjen käyttäjien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

1.1.7   ETSK katsoo, että tämä tavoite voitaisiin saavuttaa perustamalla kuhunkin maahan yksi riippumaton elin, jonka vastuulla olisi edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös sen varmistaminen, että yhteisvalvontajärjestöjen keräämien korvausten kollektiivinen maksaminen oikeudenhaltijoille tapahtuu avoimesti silloin, kun näin ei jo tapahdu. Kyseisen elimen toiminta taattaisiin EU:n lainsäädännöllä siten, että ainoaksi jäsenvaltioiden vapaasti säädeltäväksi asiaksi jäisi elimen perustaminen, organisaatio ja toiminta. Elimen tehtävänä voisi olla a) varmistaa EU:n ja kunkin jäsenvaltion voimassa olevan sisäisen lainsäädännön tinkimätön soveltaminen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, b) luoda täysin avoin järjestelmä tekijänoikeuskorvausten keräämistä ja maksamista varten ja c) torjua veronkiertoa teosten käytön perusteella valtiolle maksettavien maksujen yhteydessä.

1.1.8   Jotta voitaisiin säilyttää oikeuksien haltijoiden ja käyttäjien luottamus ja helpottaa rajatylittävää lisensointia, on parannettava oikeuksien keskitetyn hallinnoinnin ohjausta ja avoimuutta ja mukautettava niitä tekniikan kehitykseen. Helpommat, yhtenäisemmät ja teknologiasta riippumattomat ratkaisut rajatylittävään ja yleiseurooppalaiseen lisensointiin audiovisuaalialalla edistävät luovuutta ja auttavat tekijöitä, sisällöntuottajia ja -jakelijoita Euroopan kansalaisten hyödyksi.

1.2   Digitaalisten oikeuksien hallinnan tehokkuus

1.2.1   ETSK kannattaa lisäksi laillisen palveluntarjonnan edistämistä ja parantamista. Esimerkkeinä mainittakoon Deezer, ensimmäinen internetsivusto, joka mahdollistaa musiikin ilmaisen ja laillisen hakemisen, sekä Spotify-palvelu, joka mahdollistaa musiikin laillisen jakamisen internetissä ja joka rahoittaa toimintansa itse mainostuloilla. Komitea katsoo, että tällaisten kanavien menestyksen on jatkuttava lainsäädäntötyön ohessa.

1.2.2   Toteutettaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä myös erityisesti nuorille suunnattuja koulutus- ja valistuskampanjoita.

1.2.3   ETSK kehottaa komissiota pohtimaan tarkemmin periaatteita, jotka mainitaan 18. toukokuuta 2005 annetussa suosituksessa laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvien tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rajatylittävästä kollektiivisesta hallinnoinnista.

1.2.4   Komitea kehottaa komissiota antamaan mahdollisimman pian digitaalistrategiassa mainitun ehdotuksen puitedirektiiviksi oikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista.

2.   Johdanto

2.1   Teosten tekijät ja esittäjät saavat tuloja siitä, että heidän taiteellisia luomuksiaan käytetään eri puolilla maailmaa. Teosten käytöstä kaikkialla maailmassa perittävien maksujen keräämisestä huolehtivat tekijöiden puolesta yhteisvalvontajärjestöt, jotka toimivat kaikilla taiteen aloilla.

2.2   Näiden yhteisvalvontajärjestöjen koko ja valta vaihtelevat jäsenvaltiosta riippuen: eräiden järjestöjen vaikutusvalta on rajallisempi, kun taas toiset ovat niin voimakkaita, että niistä voi tietyissä tapauksissa kehittyä todellisia monopoleja. Myös niiden taiteilijoille tarjoamat palvelut vaihtelevat näiden samojen tekijöiden mukaisesti.

2.3   Voidaan perustellusti kysyä – kuten Euroopan komissio on jo tehnyt –, takaako nykyinen monimutkainen järjestelmä tarvittavan tehokkuuden ja turvaako se sekä oikeudenhaltijoiden että sisältöjen käyttäjien ja loppukuluttajina olevien kansalaisten edut.

2.4   Ehkä olisikin tarkoituksenmukaista tarkastella tilannetta laajemmin kuin tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien ”yksinkertaisen” teknisen yhdenmukaistamisen näkökulmasta. Olisi syytä pohtia, miten voitaisiin parantaa tekijänoikeuksien hallinnointia jäsenvaltioissa ja miten poistaa puutteet, jotka johtuvat epäyhdenmukaisuudesta sellaisissa asioissa kuin korvaukset, joita peritään teosten jäljentämisestä yksityiseen käyttöön – vain yksi esimerkki mainitaksemme. Miten pyrkimykset parantaa lainsäädäntöä voitaisiin yhdistää kollektiivisten oikeuksien tehokkaaseen rajatylittävään hallinnointiin? Näistä seikoista on syytä antaa lainsäädäntöä.

2.5   Kun otetaan huomioon tilanteen monimutkaisuus sekä aiheen arkaluonteisuus kansalaisyhteiskunnalle, ETSK:n on syytä tarttua aiheeseen sekä tutkia mahdollisia lähestymistapoja ongelmaan nähden.

2.6   Yleisön tietämättömyys tekijänoikeuden käsitteestä – tai jopa välinpitämättömyys tai vihamielisyys sitä kohtaan – velvoittaa itse asiassa kansalaisyhteiskunnan reagoimaan asiaan.

2.7   Musiikkialan tekijänoikeuksien ja esittäjien sekä tuottajien lähioikeuksien (ei kuitenkaan moraalisten oikeuksien) nykyisestä suojasta säädetään mm. seuraavissa direktiiveissä: 12. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY, 12. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY ja 22. toukokuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY. Direktiiveillä pyrittiin alun perin helpottamaan tavaroiden ja ideoiden vapaata liikkuvuutta terveen kilpailun puitteissa, mutta myös varmistamaan tasapaino ja torjumaan piratismia. Tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien lähioikeuksien kaikkinainen yhdenmukaistaminen perustuu suojelun korkeaan tasoon, sillä kyseiset oikeudet ovat henkisen luovuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Niiden suojelu auttaa säilyttämään ja kehittämään luovuutta, mistä hyötyvät tekijät, esittäjät, tuottajat, kuluttajat, sisältöjen käyttäjät, kulttuuri, teollisuus ja ylipäätään yleisö. Niinpä henkinen omaisuus on tunnustettu kiinteäksi osaksi omistusoikeutta ja sitä suojellaan Euroopan perusoikeuskirjalla, sillä tekijöiden ja taiteilijoiden, esittäjien tai toteuttajien luova ja taiteellinen panos edellyttää, että siitä saadaan riittävät tulot, joiden turvin saadaan aikaan uusia luovia ja taiteellisia töitä. Vain oikeuksien haltijoiden asianmukainen oikeudellinen suojelu antaa mahdollisuuden taata tehokkaasti kyseiset tulot.

2.8   Eräissä maissa lainsäädäntö kieltää tiukasti tekijänoikeuksien suojan piiriin kuuluvien tiedostojen kaikenmuotoisen kopioinnin ja vaihtamisen riippumatta siitä, vaihdetaanko tiedostoja vain rajallisesti omaan käyttöön vai tehdäänkö se kaupallisessa tarkoituksessa (1).

2.9   Eurooppalaiset kuluttajat, joiden etuja ajavat järjestöt ovat valittaneet jääneensä näistä seikoista käytävien neuvottelujen ulkopuolelle, jolloin neuvottelut eivät ole olleet avoimia eivätkä demokraattisia, ovat huomauttaneet, ettei piratismin torjunnan varjolla voida ottaa käyttöön kaikkien internetsanomien ja -viestien poliisivalvontaa syrjäyttämällä oikeus yksityisyyden suojaan ja intimiteettisuojaan kirjeenvaihdossa ja välitettävässä tiedossa. Komitea toivoo niin ikään, että sille annetaan tietoa parhaillaan käytävistä keskusteluista ja tehtävistä ehdotuksista, ja ilmaisee olevansa halukas ottamaan niihin kantaa.

3.   Erityistä

3.1   Henkisen omaisuuden määrittäminen ja eritteleminen

3.1.1   On ensisijaisen tärkeää erottaa toisistaan tekijänoikeudet sekä lähioikeudet ja ymmärtää, mitä niillä tarkoitetaan. Molemmat oikeudet ovat osa samaa kokonaisuutta, jota voimme luonnehtia nimityksellä ”henkinen omaisuus”. Henkisen oikeuden käsitteestä sovittiin kansainvälisesti 14. heinäkuuta 1967 tehdyllä yleissopimuksella, jolla perustettiin Maailman henkisen omaisuuden järjestö, ja se on sittemmin sisällytetty yhteisön lainsäädäntöön, erityisesti direktiivillä 2006/115/EY, joten se on yhteisön säännöstöön vakiintunut käsite.

3.1.2   ETSK katsoo, että voidakseen jatkaa luovaa ja taiteellista työtään tekijöiden tai esittäjien on saatava asianmukainen korvaus työnsä käyttämisestä, kuten myös tuottajien voidakseen rahoittaa tällaista työtä. Tuotteiden kuten äänitteiden, elokuvien tai multimediatuotteiden sekä esimerkiksi tilauspalvelujen kaltaisten palvelujen tuottamiseen vaadittavat investoinnit ovat merkittäviä. Henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien riittävä oikeudellinen suoja on tarpeen, jotta tämän korvauksen saatavuus voidaan taata ja mahdollistaa näille investoinneille riittävä tuotto.

3.1.3   ETSK kehottaa yhdenmukaistamaan eräitä tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien ilmenemismuotoja. Yhdenmukaistamisessa on otettava huomioon direktiivien täytäntöönpanokertomukset sekä tuomioistuimen asiassa omaksuma oikeuskäytäntö.

3.1.4   Komitea on tyytyväinen äskettäin tehtyyn direktiiviehdotukseen (KOM(2011) 289 lopullinen) ns. orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista. Komitea antaa sen sisällöstä lausunnon myöhemmin.

3.2   Korvaukset

3.2.1   Asia, jossa useimmat jäsenvaltiot kohtaavat erityisongelmia yhteisvalvontajärjestöjen ja käyttäjien sopimussuhteiden yhteydessä, on ehkä korvausten maksaminen tekijänoikeuksien haltijoille (heidän omistusosuutensa mukaisesti) musiikkialalla; tässä asiassa suurin osa ongelmista on ratkaistu tuomioistuimen oikeuskäytännön avulla.

3.2.2   ETSK pitää välttämättömänä ehdottaa, että varmistettaessa sekä tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille kuuluvat tekijänoikeudet että sisältöjen käyttäjien ja loppukuluttajien oikeudet sovelletaan periaatetta, jonka mukaan kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta myös suhteellisuusperiaatetta. Nykyään tekijänoikeuksia suojellaan Euroopassa Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n ”internetsopimuksilla”. EU ja jäsenvaltiot ratifioivat sopimukset joulukuussa 2009. Periaatteessa tämä yhdenmukaistaa sovellettavan lainsäädännön, joskin eri jäsenvaltioiden ratifioinnin yhteydessä esittämät julistukset asettavat kyseenalaiseksi yhdenmukaistetun lähestymistavan käyttökelpoisuuden EU:n tasolla. Nämä sopimukset kieltävät kaupallisessa tarkoituksessa tehtävät laittomat jäljennökset ja väärennykset, samoin kuin ne kieltää myös tekijänoikeuksista ja lähioikeuksien suojasta tietoyhteiskunnassa annettu direktiivi.

3.3   Korvauksen ja julkisen esityksen määritteleminen

3.3.1   Erityishuomiota on kiinnitettävä sen määrittämiseen, milloin musiikin käytöstä on maksettava korvaus, milloin kyseessä on julkinen esitys ja milloin kyseessä on käytön sijasta hyväksikäyttö.

3.3.2   ETSK:n mielestä kaupallinen hyödyntäminen ja yksityinen käyttö on erotettava selvästi toisistaan sekä käyttötarkoituksen että määrättävien seuraamuksien osalta. Käytännössä yhteisvalvontatahojen taksoissa, joista on sovittu yhteisymmärryksessä eri kuluttajasektoreita edustavien järjestöjen kanssa, otetaan jo huomioon musiikin erilaiset käyttötavat julkisissa tiloissa, eivätkä esimerkiksi diskoteekkien kaltaiset tahot, joille musiikki on olennaista, maksa sen käytöstä samaa summaa kuin ne, jotka hyödyntävät musiikkia lisävarusteena tai satunnaisesti, kuten kampaamot tai tavaratalot.

3.3.3   ETSK:n mielestä nk. toiseen kertaan tapahtuvasta käytöstä saatava korvaus, josta määrätään Bernin yleissopimuksessa, on täysin perusteltu, koska levittävien tahojen ja televisio- tai radiolähetysten oikeudenhaltijat käyttävät toiseen kertaan ensisijaisiin lähetyksiin sisältyviä teoksia, joista käsin nämä tahot ”välittävät julkisesti” kyseiset teokset ja palvelut.

3.3.4   Nykyistä järjestelmää, jossa teoksen jäljentämisestä yksityiseen käyttöön on maksettava tekijänoikeuskorvaus, on uudistettava, jotta ”kohtuullisen korvauksen” suuruus voidaan määrittää ja korvaus periä ja jakaa nykyistä avoimemmin. Korvausten on heijastettava yksityisten jäljennösten tekemisestä oikeudenhaltijoille aiheutuvia todellisia taloudellisia menetyksiä ja perustuttava niihin.

3.3.5   Rajatylittävien lupien myöntämisen helpottamiseksi oikeudenhaltijoiden sopimusvapaus on säilytettävä. Niiden ei tarvitsisi myöntää lupia koko Euroopan alueelle, eivätkä ne olisi velvollisia määräämään sopimuksella lupien käyttömaksuja.

3.3.6   ETSK kannattaa nykyistä innovatiivisempien neuvottelumallien edistämistä siten, että niiden avulla päästään hyödyntämään sisältöjä eri muodoissa (free, premium, freemium) riippuen tarjouksista ja odotuksista sekä loppukäyttäjien asenteesta; tällä tavoin yhtäältä oikeudenhaltijoille maksettavat korvaukset ja toisaalta kuluttajien ja ylipäätään yleisön mahdollisuus käyttää sisältöjä olisivat oikeassa tasapainossa keskenään.

3.4   Seuraamukset ja rangaistukset

3.4.1   ETSK:n mielestä henkisen omaisuuden suojeleminen on unionin taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle todella tärkeää erityisesti uusien taloudellisten ja teknologisten kehityssuuntausten valossa. Näin taataan tekijöiden ja esittäjinä toimivien taiteilijoiden tai toteuttajien luova ja taiteellinen panos. Tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön seuraamusjärjestelmä, johon sisältyvät seuraamukset vastaavat tuomioistuimen oikeuskäytännössä tehokkaille, varoittaville ja oikeasuhtaisille seuraamuksille asetettuja vaatimuksia.

3.4.2   Komitea katsoo, että eräiden henkisluonteisten teosten käyttö, joka sallitaan ainoastaan poikkeuksena oikeudenhaltijoiden yksinomaisista oikeuksista ja jonka yhteydessä käyttäjille asetetaan rajoituksia, olisi miellettävä kansalaisten positiiviseksi ja yleiseksi oikeudeksi. Tällaiseen käyttöön liittyvät rajoitukset eivät myöskään ole täysin selkeitä eikä niistä ole säädetty lailla, joten kuluttajat eivät tiedä, mitkä käytänteet ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan sallittuja.

Henkisen omaisuuden rikosoikeudellinen suoja on olennainen tae, joka toimii edistyneiden maiden yhteiskunnan, kulttuurin, talouden ja poliittisen järjestelmän puolustajana ja varmistajana.

ETSK vastustaa ryhtymistä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin sellaisia käyttäjiä vastaan, jotka eivät toimi hyötymistarkoituksissa.

3.4.3   Amsterdamin yliopiston informaatio-oikeuden laitos teki Euroopan komission sisämarkkinoiden pääosaston tilauksesta tutkimuksen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY täytäntöönpanosta ja vaikutuksista jäsenvaltioiden lainsäädäntöön (2). Tutkimuksen toisen osan luvuista, jotka käsittelevät direktiivin soveltamista EU:n muissa jäsenvaltioissa, käy ilmi, että tarkastelluista 26 jäsenvaltiosta vain kuudessa voidaan tässä yhteydessä määrätä vapausrangaistuksia.

3.4.4   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2001/29/ΕY 8 artiklaan 4 kohdan, jossa todetaan, että kyseisessä direktiivissä säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien oikeudellisen suojelun yhteydessä käyttäjiä ja kuluttajia rangaistaan sellaisen sisällön käytöstä, josta sisällön julkisesta levittämisestä vastaavat tahot eivät ole alun perin maksaneet tekijänoikeuskorvausta. Jos sisältö asetetaan julkisesti saataville, vastuu rajoittuu siviilioikeudelliseen vastuuseen, ja seuraamukset ovat korvauksia, jotka määräytyvät suhteessa tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoiden omistusoikeuden perusteella maksettaviin palkkioihin. Tekijänoikeusrikkomuksista on määrättävä rikosoikeudellisia seuraamuksia ainoastaan selvästi määritetyistä tapauksissa, joissa on kyse järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvista, kauppaa koskevista rikoksista sekä tekijänoikeuksien laittomasta kaupallisesta hyväksikäytöstä. Toimenpiteitä toteutettaessa on joka tapauksessa kunnioitettava kuluttajien perusoikeuksia.

3.5   Yhteisvalvontajärjestöjen rakenne ja toiminta

3.5.1   On syytä korostaa, että nykyisissä kiistanalaisissa direktiiveissä ei kiinnitetä mitään huomiota tuotteiden käyttäjien suojeluun: heidän osansa riippuu todellisen valvonnan ulkopuolella toimivien yhteisvalvontajärjestöjen linjauksista. ETSK kehottaa huolehtimaan siitä, että oikeuspuitteilla tunnustetaan, suojataan ja taataan kansalaisten ja kuluttajien oikeudet ja tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoiden oikeudet sekä varmistetaan kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu lain edessä tarkasteltaessa käyttäjien ja kuluttajien suojelemista teollis- ja tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoiden vaatimuksilta henkistä omaisuutta koskevan säännöstön mukaisesti, erityisesti 18. toukokuuta 2005 annetun komission suosituksen mukaisesti.

3.5.2   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2006/115/ΕY 5 artiklaan 5 kohdan, jossa todetaan, että yhteisvalvontajärjestöt, joille on annettu lupa periä tekijänoikeusmaksuja ja edustaa oikeudenhaltijoita, eivät kollektiivisina hallinnointieliminä saa olla kaupallisia yrityksiä vaan niiden on oltava luonteeltaan voittoa tavoittelemattomia elimiä, joiden organisaatiorakenne muodostuu tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoista.

3.5.3   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2006/115/ΕY 5 artiklaan 6 kohdan, jossa todetaan, että yhteisvalvontayritysten tai -järjestöjen toimintaa valvoo yksi kansallinen elin (yksi valtakunnallinen riippumaton hallinnointielin). Kyseinen elin voi olla sama, joka myöntää yhteisvalvontajärjestöille luvat periä esittäville taiteilijoille kuuluvia tekijänoikeusmaksuja. Toisin sanoen luvat myöntävä elin voi myös toimia valvontaelimenä.

3.5.4   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2006/115/ΕY 5 artiklaan 7 kohdan, jossa todetaan, että tekijällä tai esittäjällä on oikeus ”luopua” omistusoikeudestaan henkiseen omaisuuteen. Heillä on myös oikeus ”siirtää” lainaus- tai vuokrausoikeutensa yhdelle tai useammalla olemassa olevalle tai vastaperustetulle yhteisvalvontayritykselle tai -järjestölle. Koska tällöin asiasta vastaa useampi kuin yksi yhteisvalvontajärjestö, vaarana on kuitenkin, että a) eri yhteisvalvontayritykset tai -järjestöt perivät artisteille kuuluvat tekijänoikeusmaksut useaan kertaan. Lisäksi vaarana on, että b) käyttäjät tekevät sopimuksia ja yhteistyötä useiden eikä vain yhden yhteisvalvontayrityksen tai -järjestön kanssa ja että c) ne maksavat kaksinkertaisen korvauksen saman teoksen käytöstä. Saman elimen, joka myöntää yhteisvalvontayrityksille tai -järjestöille luvat, tulee olla myös vastuussa yhteisvalvontayrityksen tai -järjestön käyttäjiltä keräämien tekijänoikeusmaksujen jakamisesta tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien haltijoiden kesken, ja sen tulee olla asiassa toimivaltainen. Ehdotetaan, että esityspaikoissa otetaan käyttöön ajanmukainen ohjelmistoteknologia äänitteitä koskevien tietojen (tekijä, esittäjä, kesto jne.) tallentamiseksi niiden esittämistilanteessa, jotta käyttäjä voi maksaa kunkin teoksen käytöstä perittävät tekijänoikeusmaksut siten että maksut ovat myös oikeasuhteiset. Edellä mainittu elin olisi myös vastuussa siitä, ettei koko teoksen käytöstä peritä moninkertaista korvausta. Jos jossakin jäsenvaltiossa ei ole elintä, joka myöntää luvat yhteisvalvontayrityksille tai -järjestöille, sen on ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin tällaisen elimen perustamiseksi.

3.5.5   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2006/115/ΕY 5 artiklaan 8 kohdan, jossa todetaan, että esittäviä taiteilijoita edustavien yhteisvalvontajärjestöjen on laadittava tase sekä nimellinen taloudellinen selvitys siitä, miten ne hallinnoivat ja jakavat oikeudenhaltijoiden puolesta keräämiään korvauksia. Lisäksi on mainittava kaikki muut seikat, jotka osoittavat, että kyseiset ”tulot” on maksettu oikeudenhaltijoille, että ne on ilmoitettu ja että jäsenvaltioiden veroviranomaiset ovat perineet niistä veron. Riippumattoman tilintarkastajan olisi todistettava oikeiksi yhteisvalvontajärjestöjen kirjanpito sekä kerättyjen tekijänoikeusmaksujen jakaminen oikeudenhaltijoille, ja asiaa koskevan raportin olisi oltava julkinen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen, kuten tilintarkastustuomioistuimen tai muun riippumattoman julkisen viranomaisen, olisi tarkastettava ne määräajoin.

3.5.6   ETSK kehottaa lisäämään direktiivin 2006/115/ΕY 5 artiklaan 9 kohdan, jossa todetaan, että jos yhteisvalvontajärjestö ei maksa keräämiään tekijänoikeusmaksuja oikeudenhaltijoille tai jos se ei noudata 5 artiklan 5 ja 7 kohdan säännöksiä, luvat myöntävä elin peruu aluksi yhteisvalvontajärjestön luvan ja nostaa sen jälkeen rikkomuksen vakavuudesta riippuen kanteen jäsenvaltion oikeusistuimessa.

(1)  Rangaistukset ovat samat riippumatta siitä, tehdäänkö jäljennös kaupallisessa tarkoituksessa vai yksityiseen käyttöön.

(2)  Tutkimus julkaistiin helmikuussa 2007.