25.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 162/88

A

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komission neuvostolle päätettäväksi esittämä luonnos hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa koskevien teknisten suuntaviivojen tarkistuksesta näyttää parantavan tähän mennessä jo saatuja hyviä tuloksia. Koska komissio on sitä mieltä, että ohjelman on oltava osanottajille mahdollisimman yksinkertainen, suuria muutoksia ei tarvita.

B

ETSK on samaa mieltä komission jäsenen Janez Potočnikin kanssa siitä, että hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma säilyy erillisenä, täydentää tutkimuksen puiteohjelmaa ja kattaa kaikki hiileen ja teräkseen liittyvät näkökohdat.

C

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotetulla päätöksellä yksinkertaistetaan hallintomenettelyjä muun muassa poistamalla eräitä liitännäistoimia, jotka kuuluvat jo seitsemännen puiteohjelman (T&K-puiteohjelman) piiriin. Ehdotuksen mukaan on määrä lisätä kokeilu- ja esittelyhankkeille annettavaa taloudellista tukea 40:stä 50:een prosenttiin sekä sallia hiili- ja terästeollisuuden määrittämät, seitsemännen puiteohjelman mukaisiin strategisiin tarpeisiin perustuvat ja painopisteitä koskevat aihekohtaiset ehdotuspyynnöt, jotka limittyvät asianomaisten eurooppalaisten teknologiafoorumien strategisten tutkimusohjelmien kanssa.

D

ETSK painottaa, että on vastattava teollisuusalojen pyyntöihin, joiden mukaan hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hallinnoinnissa tulisi antaa entistä tärkeämpi ja ennakoivampi rooli sekä hiilialan neuvoa-antavalle ryhmälle että teräsalan neuvoa-antavalle ryhmälle, jotta ne voivat

E

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään hiili- ja teräsalan ohjelmakomitean kuulemista koskeviin menettelysääntöihin sekä hiilialan neuvoa-antavan ryhmän että teräsalan neuvoa-antavan ryhmän huomiot ja ehdotukset, jotka käsittelevät tutkimus- ja kokeilu- tai esittelyhankkeiden arviointia.

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 1. heinäkuuta 2004 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Hiili- ja terästutkimuksen näkymät Euroopassa.

1.2

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa (CCMI/018 — CESE 845/2005) 13. kesäkuuta 2005. Esittelijä oli Göran Lagerholm ja apulaisesittelijä Enrico Gibellieri.

1.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13.–14. heinäkuuta 2005 pitämässään 419. täysistunnossa (heinäkuun 13. päivän kokouksessa) edellä mainitun lausunnon ilman vastaääniä äänin 57 puolesta ja 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.4

Yli kaksi vuotta edellä mainitun ETSK:n lausunnon antamisen jälkeen hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa ollaan muuttamassa. Hiili- ja teräsalan komitean kuulemisen jälkeen Euroopan komissio antoi 10. heinäkuuta 2007 ehdotuksen neuvoston päätökseksi teknisten suuntaviivojen tarkistamisesta hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten hiili- ja terästutkimukseen käytettävien varojen osalta.

1.5

Tarkistusta vaaditaan neuvoston 1. helmikuuta 2003 antamissa päätöksissä 2003/76/EY, 2003/77/EY ja 2003/78/EY, joilla perustettiin hiili- ja terästutkimusrahasto. On muistettava, että neuvoston päätöksellä 2003/76/EY siirrettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön varat ja sitoumukset Euroopan yhteisölle sekä kyseisten varojen nettoarvo hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimukseen.

2.1

Hiili- ja terästutkimusrahastolla on 50–60 miljoonan euron vuosibudjetti hiili- ja teräsalan tutkimusta varten. Varat saadaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen käytettävissä olevien varojen koroista. Hiili- ja terästutkimusrahaston ohjelma on itsenäinen, ja se täydentää tutkimuksen puiteohjelmaa sekä kattaa kaikki hiili- ja teräsalan näkökohdat tuotantoprosesseista sovellukseen. Siinä kiinnitetään huomiota resurssien käyttöön ja konversioon, työturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun pyrkimällä parantamaan hiilen käyttöä puhtaana energialähteenä sekä vähentämään hiilen käytön ja terästuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

2.2

Ehdotetussa päätöksessä yksinkertaistetaan eräitä hallintomenettelyjä muun muassa

2.3

Osallistuminen on yksinkertaista: ehdotuksia voi jättää milloin tahansa kunkin vuoden syyskuun 15. päivään mennessä. Hankkeen budjetille tai kunkin hankkeen osanottajien määrälle ei ole asetettu enimmäisrajaa. Unionin ulkopuoliset maat voivat osallistua hankkeeseen, mutta ne eivät saa EU:n taloudellista tukea. Hankkeiden arvioinnista vastaavat ulkopuoliset asiantuntijat, ja hankkeet valitaan ehdotetun tutkimuksen laadun perusteella. Hankkeita seurataan vuosittaisella vertaisarvioinnilla (peer review).

2.4

Etenkin Euroopan unionin äskettäisten laajentumisten vuoksi on myös ollut tarpeen muuttaa neuvoa-antavien ryhmien jäsenyyttä koskevia sääntöjä sekä jäsenvaltioiden roolia hiili- ja teräsalan ohjelmakomiteassa (esimerkiksi tarkistusten ajankohta, toimikauden pituus, ehdotusten valintajärjestelmä ja hankkeiden seuranta intressikonfliktien välttämiseksi).

2.5

Tarkistusta edellyttää lainsäädännöllinen päätös, jolla on perustettu hiili- ja terästutkimusrahasto. Komission mukaan hiili- ja terästutkimusrahasto on tähän mennessä toiminut hyvin, joten suuria muutoksia ei tarvita.

2.6

Teräsalan eurooppalainen teknologiafoorumi (ESTEP) on tällä välin jatkanut omaa työtään. ESTEPin heinäkuussa 2007 julkaisemassa lehdistötiedotteessa esitetään ensimmäisiä tuloksia teknologiafoorumin pitkän aikavälin sitoutumisesta, jolla tähdätään kestävään tulevaisuuteen. ESTEP ehdotti joulukuussa 2003 strategista tutkimusohjelmaa, ja se aloitettiin maaliskuussa 2004.

2.7

ESTEP oli ensimmäisiä teknologiafoorumeita, jotka laativat ja julkaisivat oman näkemyksensä tulevaisuudesta. Strategisen tutkimusohjelman painopisteissä keskitytään kestävään kasvuun, innovointiin perustuvan teollisuuden jatkuvaan kilpailukykyyn, yhteistyöhön kumppanien kanssa, ympäristötietoisuuteen sekä tiiviiseen yhteyteen teräsalan tuottajiin. Näin se vaikuttaa osaltaan EU:n tutkimusohjelmiin.

2.8

Seitsemännessä puiteohjelmassa ehdotetun, lähes päästötöntä energiantuotantoa (ZEP) koskevan painopisteen mukaisesti teknologiafoorumin alkuperäinen tavoite on tunnistaa huipputehokkaiden ja lähes päästöttömien voimalaitosten suunnittelun esteet sekä poistaa ne. Kyseiset voimalaitokset vähentävät huomattavasti fossiilisten polttoaineiden käytön ympäristövaikutuksia. Painopisteitä ovat myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä puhtaat konversioteknologiat, joilla parannetaan huomattavasti voimalaitoksen tehokkuutta ja luotettavuutta sekä alennetaan kustannuksia.

2.9

Teollisella puolella on viittauksia Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY, päättyi heinäkuussa 2002) aikaan, jolloin asianomaiset teräsalan tuottajat vaikuttivat huomattavasti asianomaisiin T&K-tukiohjelmiin kuuluvien T&K-hankkeiden arviointiin ja valintaan. Ohjelman hiilialan osuutta hallinnoitiin samoin kuin asianomaisia teknisiä suuntaviivoja. Tällainen teollisuuden rooli oli oikeutettu, sillä EHTYn varat tulivat yksinomaan hiili- ja terästeollisuuden maksamista veroista.

2.10

Tilanne muuttui huomattavasti, kun hiili- ja terästutkimusrahasto perustettiin vuonna 2003 (neuvoston 1. helmikuuta 2003 antamat päätökset 2003/76/EY, 2003/77/EY, 2003/78/EY, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä EUVL L 29, s. 22, EUVL L 29, s. 25 ja EUVL L 29, s. 28, 5. helmikuuta 2003). Tuolloin jäljellä olleet EHTYn varat siirrettiin uuteen rahastoon, ja komission tehtäväksi annettiin niin varojen kuin asianomaisten T&K-ohjelmien hallinnointi EHTYn aiempien tutkimusohjelmien keskeisten elementtien mukaisesti.

2.11

Komission näkemys hiili- ja terästeollisuuden vaikutuksesta hiili- ja terästutkimusrahaston ohjelmiin eroaa teollisuuden näkemyksestä. Päätöksen 2003/78/EY säännösten mukaisesti hiili- ja teräsalan ohjelmakomitean sekä kahden neuvoa-antavan ryhmän — hiilialan neuvoa-antavan ryhmän ja teräsalan neuvoa-antavan ryhmän — tulisi voida toteuttaa täysin niille annetut roolit. Rooleja ei tulisi kaventaa siirtämällä neuvoa-antavien ryhmien vaikutusvaltaa suorasta arvioinnista vain niihin seikkoihin, jotka koskevat vaihetta ennen ehdotuspyyntöjä.

2.12

Äskettäin antamallaan ehdotuksella hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa koskevien teknisten suuntaviivojen tarkistuksesta komissio pyrkii sovittamaan muodollisia menettelyjä ja rakenteita EU:n seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa käytössä olevien menettelyjen ja rakenteiden mukaisiksi aina silloin, kun sen katsotaan olevan aiheellista. Yhdenmukaistaminen puiteohjelman sääntöjen ja menettelyjen kanssa tulisikin rajoittaa yksinomaan aloille, joilla voidaan osoittaa tapahtuvan todellista yksinkertaistamista ja/tai tehostumista. Vaikka seitsemännen puiteohjelman ja hiili- ja terästutkimusrahaston yhteisvaikutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää, hiili- ja terästutkimusrahaston rooli täydentävänä ja itsenäisenä ohjelmana on säilytettävä (ks. osa 1 — B).