Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0216

    Komission asetus (EU) N:o 216/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014 , virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2075/2005 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

    EUVL L 69, 8.3.2014, p. 85–92 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 30/08/2015; Kumoaja 32015R1375

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/216/oj

    8.3.2014   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 69/85


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 216/2014,

    annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014,

    virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2075/2005 muuttamisesta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 6, 8, 10 ja 12 kohdan

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä 5 päivänä joulukuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2075/2005 (2) vahvistetaan trikiinitartunnalle alttiiden lajien ruhojen näytteenottoa sekä tilojen ja alueiden tilanteen määrittämistä koskevat säännöt ja lihan unioniin tuontia koskevat edellytykset. Siinä säädetään myös vertailumenetelmistä ja vastaavista menetelmistä trikiinin osoittamiseksi ruhoista otetuissa näytteissä.

    (2)

    Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi 3 päivänä lokakuuta 2011 tieteellisen lausunnon (3) kansanterveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (sian)lihantarkastuksessa. Lausunnossaan EFSA katsoi trikiinin olevan sianlihan kulutukseen liittyvä keskisuuri riski kansanterveydelle ja päätteli, että biologisten vaarojen tutkimusmenetelmien osalta sian ruhojen turvallisuuden varmistaminen sekä tilalla että teurastamossa noudatettavien integroitujen ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja valvontatoimien avulla on ainoa tapa, jolla voidaan varmistaa suurimpien vaarojen tehokas valvonta.

    (3)

    EFSA yksilöi tiettyjä trikiiniin liittyviä epidemiologisia indikaattoreita. Tarkoituksen ja maan epidemiologisen tilanteen mukaan indikaattoreita voidaan soveltaa koko maan, tietyn alueen, teurastamon tai tilan tasolla.

    (4)

    EFSA tunnustaa, että trikiiniä esiintyy unionissa satunnaisesti pääasiassa ulkona pidetyissä sioissa sekä harrastesikaloissa pidetyissä sioissa. EFSA katsoi myös, että tuotantotapa on trikiinitartuntojen yksittäinen suurin riskitekijä. Lisäksi käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että trikiinitartunnan riski sioissa, jotka tulevat virallisesti tunnustetuista valvotuista pito-olosuhteista, on vähäinen.

    (5)

    Maailman eläintautijärjestö OIE ei enää tunnusta kansainvälisesti maan tai alueen vähäisen riskin asemaa. Sen sijaan tällainen tunnustaminen liitetään lokeroihin, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta tilasta, jolla noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita.

    (6)

    Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa ja vahvistaa valvontajärjestelmiä tosiasiallisten kansanterveysriskien mukaisesti, teurastamoissa sovellettavia trikiinin riskinhallintatoimenpiteitä, mukaan luettuna tuontiedellytykset, ja maiden, alueiden tai tilojen trikiinitartuntatilanteen määrittämistä koskevia edellytyksiä olisi mukautettava, järkeistettävä ja yksinkertaistettava.

    (7)

    Belgia ja Tanska ilmoittivat vuonna 2011 vähäisestä trikiiniriskistä alueellaan asetuksen (EY) N:o 2075/2005 mukaisesti. Tällaista maan tai alueen vähäisen riskin asemaa ei kuitenkaan enää tunnusteta. Belgian ja Tanskan tiloilla ja lokeroissa, joissa noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita koskevia edellytyksiä tämän asetuksen voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin voitava soveltaa poikkeusta ilman lisävaatimuksia, kuten toimivaltaisen viranomaisen jälkikäteen antamaa virallista tunnustamista.

    (8)

    EU:n parasitologian vertailulaboratorio on suositellut asetuksen tekstin selkeyttämistä trikiinitestauksen tiettyjä vastaavia menetelmiä koskevan menettelyn osalta.

    (9)

    Olisi säädettävä, että toimijoiden on varmistettava, että kuolleet eläimet kerätään, tunnistetaan ja kuljetetaan viipymättä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (4) 21 ja 22 artiklan ja muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla, 25 päivänä helmikuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (5) liitteen VIII mukaisesti.

    (10)

    Ihmisissä todettujen (ulkomailta saatujen ja kotoperäisten) trikiinitapausten määrä, mukaan luettuna epidemiologiset tiedot, olisi ilmoitettava yhteisön verkoston piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti asteittain otettavista tartuntataudeista 22 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 2000/96/EY (6) mukaisesti.

    (11)

    Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2075/2005 olisi muutettava.

    (12)

    Tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset edellyttävät sekä elintarvikealan toimijoiden että toimivaltaisten viranomaisten nykykäytäntöjen mukauttamista. Sen vuoksi on aiheellista sallia tämän asetuksen joidenkin säännösten soveltaminen viiveellä.

    (13)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 2075/2005 seuraavasti:

    1)

    Korvataan 1 artikla seuraavasti:

    ”1 artikla

    Määritelmät

    Tässä asetuksessa tarkoitetaan

    1)

    ’trikiineillä’ kaikkia Trichinella-sukuisia sukkulamatoja.

    2)

    ’valvotuilla pito-olosuhteilla’ kotieläintuotannon tyyppiä, jossa siat pidetään ruokinnan ja kasvatuksen osalta jatkuvasti elintarvikealan toimijan valvomissa oloissa.

    3)

    ’lokerolla’ tilojen ryhmää, jossa noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita. Yhden jäsenvaltion kaikkia tiloja, joissa noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita, voidaan pitää yhtenä lokerona.”

    2)

    Korvataan 2 ja 3 artikla seuraavasti:

    ”2 artikla

    Näytteenotto ruhoista

    1.   Kotieläimenä pidettävien sikojen ruhoista on otettava näytteitä teurastamoissa osana post mortem -tarkastusta seuraavasti:

    a)

    kaikki siitosemakkojen ja -karjujen ruhot tai vähintään 10 prosenttia teurastettavaksi lähetettyjen eläinten ruhoista joka vuosi kultakin tilalta, joka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi, on tutkittava trikiinin varalta.

    b)

    kaikki ruhot tiloilta, joita ei ole virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattaviksi tiloiksi, on tutkittava järjestelmällisesti trikiinin varalta.

    Jokaisesta ruhosta on otettava näyte, joka tutkitaan trikiinien varalta toimivaltaisen viranomaisen nimeämässä laboratoriossa käyttäen osoitusmenetelmänä joko

    a)

    liitteessä I olevassa I luvussa määriteltyä vertailumenetelmää; tai

    b)

    liitteessä I olevassa II luvussa määriteltyä vastaavaa menetelmää.

    2.   Jos elintarvikealan toimija takaa täyden jäljitettävyyden, tällaiset ruhot voidaan trikiinitutkimuksen tuloksia odotettaessa leikata enintään kuuteen osaan teurastamossa tai leikkaamossa, joka on samoissa tiloissa kuin teurastamo.

    Poiketen ensimmäisestä alakohdasta ja sen jälkeen kun toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksynnän, edellä tarkoitetut ruhot voidaan leikata teurastamon yhteydessä olevassa tai erillisessä leikkaamossa edellyttäen, että

    a)

    toimivaltainen viranomainen valvoo menettelyä;

    b)

    ruhon tai sen osien määränpäänä on enintään yksi leikkaamo;

    c)

    leikkaamo sijaitsee jäsenvaltion alueella; ja

    d)

    kaikki ruhon osat todetaan ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi, jos ruhosta otettu näyte on positiivinen.

    3.   Trikiinitartunnalle alttiiden hevosten, villisikojen sekä muiden tarhattujen ja luonnonvaraisten eläinlajien ruhoista on otettava järjestelmällisesti näytteitä teurastamoissa tai riistankäsittelylaitoksissa osana post mortem -tarkastusta.

    Jokaisesta ruhosta otetaan näyte, joka tutkitaan liitteiden I ja III mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen nimeämässä laboratoriossa.

    3 artikla

    Poikkeukset

    1.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, kotieläimenä pidettävien sikojen liha, jolle on tehty liitteen II mukainen pakastuskäsittely toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, on vapautettava trikiinitutkimuksesta.

    2.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, alle 5 viikon ikäisten vieroittamattomien kotieläimenä pidettävien sikojen ruhot ja liha on vapautettava trikiinitutkimuksesta.

    3.   Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, kotieläimenä pidettävien sikojen ruhot ja liha voidaan vapauttaa trikiinitutkimuksesta, jos eläimet tulevat tilalta tai lokerosta, joka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi tai lokeroksi liitteen IV mukaisesti, jos

    a)

    jäsenvaltiossa ei ole todettu kotoperäisiä trikiinitartuntoja kotieläimenä pidettävissä sioissa tiloilla, jotka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattaviksi tiloiksi, edeltävien kolmen vuoden aikana, jolloin on suoritettu jatkuvaa testausta 2 artiklan mukaisesti; tai

    b)

    aiemmat tiedot teurastettujen sikojen populaation jatkuvasta testauksesta osoittavat vähintään 95 prosentin varmuudella, että trikiinin esiintyvyys kyseisessä populaatiossa on alle 1 tapaus miljoonassa; tai

    c)

    tilat, joilla noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita, sijaitsevat Belgiassa tai Tanskassa.

    4.   Jos jäsenvaltio panee täytäntöön 3 kohdassa säädetyn poikkeuksen, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa ja toimitettava komissiolle vuosikertomus, jossa esitetään liitteessä IV olevassa II luvussa tarkoitetut tiedot. Komissio julkaisee verkkosivullaan luettelon jäsenvaltioista, jotka soveltavat poikkeusta.

    Jos jäsenvaltio ei toimita vuosikertomusta tai vuosikertomus ei täytä tämän artiklan vaatimuksia, poikkeus lakkaa olemasta voimassa kyseisen jäsenvaltion osalta.”

    3)

    Korvataan 8–12 artikla seuraavasti:

    ”8 artikla

    Valvottuja pito-olosuhteita noudattavien tilojen virallinen tunnustaminen

    1.   Tätä asetusta sovellettaessa toimivaltainen viranomainen voi tunnustaa virallisesti tilan tai lokeron, jolla noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita, jos liitteessä IV säädetyt vaatimukset täyttyvät.

    2.   Tiloja tai lokeroa, joilla tai jolla noudatetaan valvottuja pito-olosuhteita Tanskassa tai Belgiassa 3 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tämän asetuksen soveltamispäivänä, pidetään virallisesti tunnustettuina valvottuja pito-olosuhteita noudattavina tiloina tai lokeroina tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

    9 artikla

    Elintarvikealan toimijoiden ilmoitusvelvollisuus

    Tiloilla, jotka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattaviksi tiloiksi, toimivien elintarvikealan toimijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista liitteen IV mukaisista vaatimuksista, jotka eivät enää täyty, ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa tilan trikiinitilanteeseen.

    10 artikla

    Valvottuja pito-olosuhteita noudattaviksi tiloiksi virallisesti tunnustettujen tilojen auditoinnit

    Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tiloja, joiden on virallisesti tunnustettu noudattavan valvottuja pito-olosuhteita, auditoidaan säännöllisin väliajoin.

    Auditointien tiheys perustuu riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon tautihistoria ja taudin esiintyvyys, aiemmat löydökset, maantieteellinen alue, taudille altis paikallinen luonnonvarainen eläimistö, kotieläintuotannon käytännöt, eläinlääkinnällinen valvonta ja tuottajille asetettujen vaatimusten noudattaminen.

    Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että näiltä tiloilta peräisin olevat kotieläimenä pidettävät siat tutkitaan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

    11 artikla

    Seurantaohjelmat

    Toimivaltainen viranomainen voi panna täytäntöön seurantaohjelman, joka kattaa kotieläimenä pidettävien sikojen populaation, joka tulee valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi virallisesti tunnustetulta tilalta tai lokerosta, sen varmentamiseksi, että trikiiniä ei tosiasiallisesti esiinny kyseisessä populaatiossa.

    Seurantaohjelmassa on määriteltävä testaustiheys, testattavien eläinten määrä ja näytteenottosuunnitelma. Tätä varten on otettava lihanäytteet ja tutkittava ne trikiiniloisten esiintyvyyden varalta liitteessä I olevan I tai II luvun mukaisesti.

    Seurantaohjelmaan voi lisävälineenä sisältyä serologisia menetelmiä edellyttäen, että EU:n vertailulaboratorio on validoinut tähän tarkoitukseen soveltuvan testin.

    12 artikla

    Valvottuja pito-olosuhteita noudattavien tilojen virallisen tunnustamisen peruuttaminen

    1.   Jos 10 artiklan mukaisesti tehtyjen auditointien tulokset osoittavat, että liitteen IV vaatimukset eivät enää täyty, toimivaltainen viranomainen peruuttaa tilan virallisen tunnustamisen viipymättä.

    2.   Jos kotieläimenä pidetty sika tilalta, joka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi, antaa positiivisen trikiinituloksen, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi

    a)

    peruutettava tilan virallinen tunnustaminen;

    b)

    tutkittava kaikki kyseisen tilan kotieläimenä pidetyt siat teurastushetkellä;

    c)

    jäljitettävä ja testattava kaikki siitoseläimet, jotka on tuotu tilalle, ja mahdollisuuksien mukaan myös kaikki siitoseläimet, jotka on viety tilalta pois vähintään positiivista löydöstä edeltävien kuuden kuukauden aikana; tätä varten on otettava lihanäytteet ja tutkittava ne trikiiniloisten varalta liitteessä I olevassa I ja II luvussa säädettyjen menetelmien mukaisesti;

    d)

    jos mahdollista, tutkittava tarvittaessa positiivista löydöstä edeltävänä aikana teurastettujen, kotieläimenä pidettyjen sikojen lihan jakelun aiheuttamaa loistartunnan leviämistä;

    e)

    ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille;

    f)

    tarpeen mukaan käynnistettävä epidemiologinen tutkimus tartunnan syyn selvittämiseksi;

    g)

    toteutettava asianmukaisia toimia, jos tartunnan saanutta ruhoa ei voida tunnistaa teurastamossa, muun muassa

    i)

    suurennettava kunkin sellaisen lihanäytteen kokoa, joka otetaan tartunnasta epäillyistä ruhoista testausta varten; tai

    ii)

    todettava ruhot ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi;

    iii)

    toteutettava asianmukaiset toimet tartunnasta epäiltyjen ja positiivisen tuloksen antaneiden ruhojen tai niiden osien hävittämiseksi.

    3.   Tila, jonka virallinen tunnustaminen on peruutettu, voidaan tunnustaa uudelleen virallisesti edellyttäen, että todetut ongelmat on ratkaistu ja liitteessä IV säädetyt vaatimukset täyttyvät toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla.

    4.   Jos tarkastuksissa havaittiin, että jollakin lokeron tilalla ei ole noudatettu 9 artiklaa tai saatiin positiivinen testitulos, kyseinen tila on poistettava lokerosta, kunnes se on taas vaatimusten mukainen.”

    4)

    Korvataan 13 artikla seuraavasti:

    ”13 artikla

    Tuontia koskevat terveysvaatimukset

    Trikiinitartuntaa mahdollisesti kantavien eläinlajien lihaa, joka sisältää poikkijuovaisia lihaksia ja joka on peräisin kolmannesta maasta, saa tuoda unioniin ainoastaan, jos se on tutkittu trikiinien varalta kyseisessä kolmannessa maassa ennen vientiä 2 ja 3 artiklan mukaisesti.”

    5)

    Poistetaan 14 artikla.

    6)

    Korvataan 15 artikla seuraavasti:

    ”15 artikla

    Asiakirjat

    Edellä olevassa 13 artiklassa tarkoitetun tuodun lihan mukana olevassa terveystodistuksessa on oltava virkaeläinlääkärin vakuutus, jossa vahvistetaan, että trikiinitutkimus on tehty alkuperämaana olevassa kolmannessa maassa 13 artiklan mukaisesti.

    Tuodun lihan mukana on oltava asiakirjan alkuperäiskappale, ellei tästä ole myönnetty poikkeusta asetuksen (EY) N:o 854/2004 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

    7)

    Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

    8)

    Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteellä II.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2014.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 7 päivänä maaliskuuta 2014.

    Komission puolesta

    Puheenjohtaja

    José Manuel BARROSO


    (1)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

    (2)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 60.

    (3)  EFSA Journal 2011; 9(10):2351[198 pp.], julkaistu 3 päivänä lokakuuta 2011.

    (4)  EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.

    (5)  EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1.

    (6)  EYVL L 28, 3.2.2000, s. 50.


    LIITE I

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 2075/2005 liite I seuraavasti:

    1)

    Lisätään I luvun 3 kohtaan ”Menettely” kappale seuraavasti:

    ”IV   Puhdistaminen ja sterilointi positiivisen tai epävarman tuloksen jälkeen

    Jos yhdistetystä tai yksittäisestä näytteestä saatu lateksi-agglutinaatiotestin tulos on positiivinen tai epävarma, kaikki lihan kanssa kosketuksissa olevat materiaalit (sekoittimen kulho, lasimalja, sekoitussauva, lämpötila-anturi, kartiomainen suodatinsuppilo, siivilä ja pinsetit/atulat) on puhdistettava huolellisesti kastamalla ne muutamaksi sekunniksi lämpimään veteen (65–90 °C). Lihajäämät tai inaktivoidut toukat, joita saattaa edelleen olla materiaalien pinnalla, voidaan poistaa puhtaalla sienellä ja vesijohtovedellä. Tarpeen mukaan voidaan lisätä muutama tippa pesuainetta rasvan poistamiseksi laitteista. Tämän jälkeen on suositeltavaa huuhdella kaikki osat huolellisesti pesuainejäämien poistamiseksi kokonaan.”

    2)

    Korvataan II luvun D osan 3 kohta seuraavasti:

    ”3.   Menettely

    I   Täydet erät (100 g näytettä kerrallaan)

    a)

    Kaadetaan 16 ± 0,5 mL 25-prosenttista suolahappoa (0,2 % lopullinen pitoisuus) 3 l:n vetoiseen lasimaljaan, jossa on 2,0 l ± 200 mL 46–48 °C:n lämpötilaan lämmitettyä vesijohtovettä. Asetetaan sekoitussauva lasimaljaan, asetetaan lasimalja lämmitetylle levylle ja aloitetaan sekoittaminen.

    b)

    Lisätään 10 ± 1 g pepsiiniä jauheena (tai 30 ± 3 ml pepsiiniä nesteenä).

    c)

    Hienonnetaan sekoittimessa 100–115 g näytteitä, jotka on otettu 2 kohdan mukaisesti, ja 150 ml ± 15 ml esilämmitettyä digestiopuskuria.

    d)

    Pannaan hienonnettu liha 3 l:n lasimaljaan, jossa on vesi, pepsiini ja suolahappo.

    e)

    Upotetaan sekoittimen teräkappale useita kertoja lasimaljassa olevaan digestionesteeseen ja huuhdellaan sekoittimen kulho pienellä määrällä digestionestettä mahdollisten lihajäämien poistamiseksi.

    f)

    Peitetään malja alumiinifoliolla.

    g)

    Magneettisekoitin on säädettävä siten, että se ylläpitää tasaisen 44–46 °C:n lämpötilan koko sekoituksen ajan. Sekoituksen aikana digestionesteen on pyörittävä sellaisella nopeudella, että seoksen keskelle syntyy syvä pyörre nesteen kuitenkaan roiskumatta.

    h)

    Sekoitetaan digestionestettä niin kauan, että lihahiukkaset häviävät (noin 30 minuuttia). Tämän jälkeen sammutetaan sekoitin ja kaadetaan digestioneste siivilän läpi sakkautussuppiloon. Tiettyjen lihatyyppien (kielen, riistalihan jne.) käsittely saattaa vaatia pitemmän digestioajan (joka ei saa ylittää 60:tä minuuttia).

    i)

    Digestion katsotaan onnistuneen, jos siivilään jää enintään 5 prosenttia näytteen lähtöpainosta.

    j)

    Nailoninen 20 μm:n verkkosuodatin asetetaan suodatintelineeseen. Kartiomainen teräksinen suodatinsuppilo kiinnitetään telineeseen ja suppiloon sijoitetaan 180 μm:n terässiivilä. Tyhjiöpumppu kytketään suodatintelineeseen ja metalli- tai muoviastiaan digestionesteen keräämiseksi.

    k)

    Lopetetaan sekoittaminen ja kaadetaan digestioneste suodatinsuppiloon siivilän kautta. Huuhdotaan lasimalja noin 250 ml:lla lämmintä vettä. Kaadetaan huuhteluneste suodatinliuskalle sen jälkeen, kun digestioneste on onnistuneesti suodatettu.

    l)

    Otetaan pinseteillä/atuloilla kiinni suodatinkalvon reunasta. Taitetaan suodatinkalvo vähintään neljä kertaa ja asetetaan se 15 ml:n kartiomaiseen putkeen. Kartiomainen putki on valittava niin, että sopii survimeen.

    m)

    Suodatinkalvo työnnetään survimen avulla 15 ml:n kartiomaisen putken pohjalle ja sitä painetaan voimakkaasti liikuttamalla survinta edestakaisin noin 20 kertaa; survin olisi asetettava suodatinkalvotaitoksen sisälle valmistajan ohjeiden mukaisesti.

    n)

    Lisätään pipetillä 0,5 ml ± 0,01 ml näytelaimennetta 15 ml:n kartiomaiseen putkeen ja homogenoidaan suodatinkalvo survimella pienin edestakaisin liikkein noin 30 sekunnin ajan välttäen äkkinäisiä liikkeitä nesteen roiskumisen ehkäisemiseksi valmistajan ohjeiden mukaisesti.

    o)

    Kukin näyte, negatiivinen kontrolli ja positiivinen kontrolli annostellaan pipeteillä agglutinaatiokortin eri kenttiin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

    p)

    Lateksihelmet lisätään kuhunkin agglutinaatiokortin kenttään pipetillä valmistajan ohjeiden mukaisesti siten, etteivät ne joudu kosketuksiin näytteen (näytteiden) ja kontrollien kanssa. Lateksihelmet sekoitetaan sitten kussakin kentässä varovaisesti kertakäyttöpuikolla, kunnes homogeeninen neste täyttää koko kentän.

    q)

    Agglutinaatiokortti asetetaan kaksisuuntaiseen sekoittajaan, ja sitä sekoitetaan 10 ± 1 minuutin ajan valmistajan ohjeiden mukaisesti.

    r)

    Valmistajan ohjeissa mainitun ajan kuluttua sekoittaminen lopetetaan, agglutinaatiokortti asetetaan tasaiselle pinnalle ja reaktiotulokset luetaan välittömästi valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos näyte on positiivinen, ilmestyy helmikeräymiä. Jos näyte on negatiivinen, suspensio säilyy homogeenisenä ilman helmikeräymiä.

    II   Alle 100 g:n erät I luvun 3 kohdan II alakohdan mukaisesti

    Alle 100 g:n erien osalta on seurattava I luvun 3 kohdan II alakohdassa esitettyä menettelyä.

    III   Positiiviset tai epävarmat tulokset

    Jos yhdistetystä näytteestä saatu lateksi-agglutinaatiotestin tulos on positiivinen tai epävarma, jokaisesta siasta on otettava 20 g:n lisänäyte I luvun 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Viiden sian 20 g:n näytteet on yhdistettävä ja tutkittava I jaksossa esitetyllä menetelmällä. Tällä tavoin tutkitaan 20:n viidestä siasta koostuvan ryhmän näytteet.

    Jos viiden sian ryhmästä saadaan positiivinen lateksi-agglutinaatio, jokaisesta kyseisen ryhmän siasta on otettava erillinen 20 g:n näyte, ja jokainen niistä on tutkittava erikseen I jaksossa esitetyllä menetelmällä.

    Jos lateksi-agglutinaatiotestin tulos on positiivinen tai epävarma, on lähetettävä vähintään 20 g sian lihasta kansalliseen vertailulaboratorioon vahvistusta varten käyttäen yhtä I luvussa esitetyistä menetelmistä.

    Loisnäytteet on pidettävä 90-prosenttisessa etyylialkoholissa niiden säilyttämiseksi ja loislajin tunnistamiseksi EU:n tai kansallisessa vertailulaboratoriossa.

    Kun loiset on kerätty, positiivisiksi todetut liuokset on tehtävä tartuntavaarattomiksi kuumentamalla ne vähintään 60 °C:een.

    IV   Puhdistaminen ja sterilointi positiivisen tai epävarman tuloksen jälkeen

    Jos yhdistetystä tai yksittäisestä näytteestä saatu lateksi-agglutinaatiotestin tulos on positiivinen tai epävarma, kaikki lihan kanssa kosketuksissa olevat materiaalit (sekoittimen kulho, lasimalja, sekoitussauva, lämpötila-anturi, kartiomainen suodatinsuppilo, siivilä ja pinsetit/atulat) on puhdistettava huolellisesti kastamalla ne muutamaksi sekunniksi lämpimään veteen (65–90 °C). Lihajäämät tai inaktivoidut toukat, joita saattaa edelleen olla materiaalien pinnalla, voidaan poistaa puhtaalla sienellä ja vesijohtovedellä. Tarpeen mukaan voidaan lisätä muutama tippa pesuainetta rasvan poistamiseksi laitteista. Tämän jälkeen on suositeltavaa huuhdella kaikki osat huolellisesti pesuainejäämien poistamiseksi kokonaan.”


    LIITE II

    ”LIITE IV

    I   LUKU

    TILOJEN TAI LOKERON VIRALLINEN TUNNUSTAMINEN VALVOTTUJA PITO-OLOSUHTEITA NOUDATTAVAKSI TILAKSI TAI LOKEROKSI

    A.

    Jotta tilat voidaan tunnustaa virallisesti, elintarvikealan toimijoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

    a)

    Toimijan on pitänyt noudattaa rakennusten rakentamisen ja kunnossapidon osalta kaikkia käytännön varotoimia, joilla estetään jyrsijöiden, muiden nisäkkäiden ja lihansyöjälintujen pääsy rakennuksiin, joissa eläimiä pidetään.

    b)

    Jotta sikojen tartunnat voidaan ehkäistä tehokkaasti, toimijan on noudatettava haittaeläinten, erityisesti jyrsijöiden, torjuntaohjelmaa. Toimijan on pidettävä torjuntaohjelmasta kirjaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla.

    c)

    Toimijan on varmistettava, että kaikki rehu on hankittu laitoksesta, joka tuottaa rehua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 183/2005 (1) esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

    d)

    Toimijan on varastoitava trikiineille alttiille lajeille tarkoitettu rehu suljettuihin siiloihin tai muihin säiliöihin, joihin jyrsijät eivät pääse. Kaikki muut rehutoimitukset on lämpökäsiteltävä tai ne on tuotettava ja varastoitava toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla.

    e)

    Toimijan on varmistettava, että kuolleet eläimet kerätään, tunnistetaan ja kuljetetaan viipymättä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (2) 21 ja 22 artiklan ja komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (3) liitteen VIII mukaisesti.

    f)

    Jos tilan läheisyydessä on kaatopaikka, toimijan on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän jälkeen toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava mahdolliset riskit ja päätettävä, voidaanko tila tunnustaa valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi.

    g)

    Toimijan on varmistettava, että porsaat, jotka tuodaan tilalle ulkopuolelta, ja ostettavat siat ovat syntyneet ja kasvaneet valvotuissa pito-olosuhteissa.

    h)

    Toimijan on varmistettava, että siat merkitään, jotta jokainen eläin voidaan jäljittää takaisin asianomaiselle tilalle.

    i)

    Toimija voi tuoda uusia eläimiä tilalle vain, jos ne tulevat tiloilta, jotka on myös virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattaviksi tiloiksi.

    j)

    Yksikään eläin ei pääse ulkotiloihin, ellei elintarvikealan toimija pysty riskin arvioinnin avulla osoittamaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että ulkoilun kesto, tilat ja olosuhteet eivät aiheuta vaaraa trikiinin kulkeutumisesta tilalle.

    B.

    Tiloilla, joiden on virallisesti tunnustettu noudattavan valvottuja pito-olosuhteita, toimivien elintarvikealan toimijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista A kohdan mukaisista vaatimuksista, jotka eivät enää täyty, ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa tilan trikiinitilanteeseen.

    C.

    Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnustaa tilan tai tilojen ryhmän vain, jos ne ovat varmistaneet, että A kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

    II   LUKU

    TRIKIINITILANTEESTA RAPORTOINTI

    a)

    Ihmisissä todettujen (ulkomailta saatujen ja kotoperäisten) trikiinitapausten määrä, mukaan luettuna epidemiologiset tiedot, on ilmoitettava komission päätöksen 2000/96/EY (4) mukaisesti.

    b)

    Kotieläimenä pidettäville sioille, villisioille, hevosille, riistaeläimille ja muille taudille alttiille eläimille tehtyjen trikiinitestien lukumäärä ja testitulokset on toimitettava direktiivin 2003/99/EY liitteen IV mukaisesti. Kotieläimenä pidettäviä sikoja koskevissa tiedoissa on ilmoitettava ainakin seuraavat seikat:

    i)

    valvotuissa pito-olosuhteissa pidetyille eläimille tehdyt testit;

    ii)

    siitosemakoille ja -karjuille sekä lihasioille tehdyt testit.


    (1)  EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1.

    (2)  EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.

    (3)  EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1.

    (4)  EYVL L 28, 3.2.2000, s. 50.”


    Top