This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32006R0199
Commission Regulation (EC) No 199/2006 of 3 February 2006 amending Regulation (EC) No 466/2001 setting maximum levels for certain contaminants in foodstuffs as regards dioxins and dioxin-like PCBs (Text with EEA relevance)
Komission asetus (EY) N:o 199/2006, annettu 3 päivänä helmikuuta 2006 , tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission asetus (EY) N:o 199/2006, annettu 3 päivänä helmikuuta 2006 , tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUVL L 32, 4.2.2006, p. 34–38
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(BG, RO)
EUVL L 330M, 28.11.2006, p. 92–96
(MT)
No longer in force, Date of end of validity: 28/02/2007
4.2.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 32/34 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 199/2006,
annettu 3 päivänä helmikuuta 2006,
tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä 8 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/93 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 466/2001 (2) vahvistetaan tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärät. |
(2) |
Tässä asetuksessa tarkoitettu ilmaisu ”dioksiinit” käsittää yhdisteryhmän, jossa on 75 polykloorattua dibentso-para-dioksiinia (”PCDD:t”) ja 135 polykloorattua dibentsofuraania (”PCDF:t”), joista 17 on myrkyllistä. Polyklooribifenyylit (”PCB:t”) muodostavat 209 yhdisteen ryhmän, joka voidaan jakaa kahteen ryhmään toksikologisten ominaisuuksien mukaan: muutaman yhdisteen toksikologiset ominaisuudet vastaavat dioksiinien ominaisuuksia, ja siksi niistä käytetään usein ilmaisua ”dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet”. Useimmissa PCB-yhdisteissä ei ole dioksiinin kaltaista toksisuutta, vaan niiden toksikologiset ominaisuudet ovat erilaiset. |
(3) |
Kullakin dioksiiniyhdisteellä ja dioksiinin kaltaisella PCB-yhdisteellä on erilainen toksisuustaso. Jotta näiden eri yhdisteiden toksisuutta voidaan verrata, on otettu käyttöön toksisuusekvivalenssikertoimien (”TEF”) käsite riskinarvioinnin ja säännösten mukaisen valvonnan helpottamiseksi. Tämä tarkoittaa, että kunkin myrkyllisen dioksiiniyhdisteen ja dioksiinin kaltaisen PCB-yhdisteen analyysitulokset ilmaistaan yhtenä määrällisenä TEQ-yksikkönä (”TCDD toxic equivalent concentration”, toksisuus-ekvivalenttipitoisuus). |
(4) |
Elintarvikealan tiedekomitea antoi 30 päivänä toukokuuta 2001 elintarvikkeissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden riskinarviointia käsittelevän lausunnon, jolla se saattoi ajan tasalle samasta aiheesta 22 päivänä marraskuuta 2000 antamansa lausunnon kyseisen lausunnon hyväksymisen jälkeen saatujen uusien tieteellisten tietojen perusteella (3). Tiedekomitea vahvisti dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden siedettäväksi viikkosaanniksi (TWI) 14 pg WHO-TEQ painokiloa kohti. Altistusarvioiden mukaan huomattavalla osalla yhteisön väestöstä ravinnon kautta tapahtuva saanti ylittää siedettävän viikkosaannin. Joissakin maissa riski voi tietyillä väestöryhmillä olla erityisten ruokavaliotottumusten vuoksi muita suurempi. |
(5) |
Kun otetaan huomioon toksikologiset seikat, vahvistettuja määriä olisi sovellettava sekä dioksiineihin että dioksiinin kaltaisiin PCB-yhdisteisiin, mutta vuonna 2001 enimmäismäärät asetettiin ainoastaan dioksiineille eikä siis dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille, koska dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymisestä oli tuolloin saatavilla hyvin vähän tietoa. Tällä välin on kuitenkin saatu lisätietoa dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymisestä. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 466/2001 mukaan komission oli määrä tarkistaa dioksiineja koskevia säännöksiä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymisestä saatujen uusien tietojen perusteella erityisesti, jotta pystyttäisiin vahvistamaan enimmäismäärät myös dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille. |
(7) |
Kaikkien elintarvike- ja rehuketjun toimijoiden on edelleen pyrittävä kaikin tavoin rajoittamaan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden esiintymistä elintarvikkeissa ja rehussa. Sen vuoksi asetuksessa (EY) N:o 466/2001 säädetään, että sovellettavia enimmäismääriä olisi tarkasteltava uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 pyrkien vähentämään enimmäismääriä huomattavasti ja mahdollisesti asettamaan muihin elintarvikkeisiin sovellettavat enimmäismäärät. Koska tällaisten huomattavasti pienempien enimmäismäärien määrittämiseksi tarvittavien seurantatietojen hankkimiseen tarvitaan aikaa, kyseistä määräaikaa olisi jatkettava. |
(8) |
Ehdotetaan, että enimmäismäärät dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summille asetetaan Maailman terveysjärjestön (WHO:n) toksisuusekvivalentteina ilmaistuna käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF), koska tämä on toksikologiselta kannalta katsottuna asianmukaisin lähestymistapa. Jotta varmistetaan sujuva siirtyminen uusien määrien käyttöön, siirtymävaiheen ajan olisi edelleen sovellettava dioksiinien nykyisiä enimmäismääriä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle nyt asetettavien enimmäismäärien lisäksi. Liitteessä I olevassa 5 osassa mainittujen tuotteiden on kyseisen kauden ajan noudatettava sekä dioksiineille että dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle asetettuja enimmäismääriä. Dioksiinien erillisestä enimmäismäärästä luopumista harkitaan 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä. |
(9) |
On erittäin tärkeää, että määritystulokset ilmoitetaan ja tulkitaan yhtenäisesti, jotta varmistetaan yhdenmukaistettu täytäntöönpano kaikkialla yhteisössä. Rehujen dioksiinipitoisuuksien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien määrittämistä koskevista vaatimuksista 26 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa komission direktiivissä 2002/69/EY (4) säädetään, että erä ylittää vahvistetun enimmäismäärän, jos toisen analyysin vahvistama analyysitulos ja vähintään kahden erillisen määrityksen keskiarvo ylittää enimmäismäärän selvästi, kun otetaan huomioon mittaukseen liittyvät epävarmuustekijät. Laajennetun epävarmuuden arviointiin voidaan käyttää erilaisia vaihtoehtoja (5). |
(10) |
Jotta edistettäisiin ennakoivaa lähestymistapaa elintarvikkeissa ja rehussa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden vähentämiseen, toimintarajat vahvistettiin dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa 4 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa komission suosituksessa 2002/201/EY (6). Toimintarajat ovat toimivaltaisille viranomaisille ja toimijoille tarkoitettu väline niiden tapausten saamiseksi esiin, joissa on asianmukaista määrittää saastumisen lähde ja toteuttaa toimenpiteitä sen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Koska dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet ovat peräisin eri lähteistä, dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille olisi määritettävä erilliset toimintarajat. Suositus 2002/201/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. |
(11) |
Suomelle ja Ruotsille on myönnetty poikkeuslupa saattaa markkinoille Itämeren alueelta peräisin olevaa kalaa, joka on tarkoitettu kulutukseen niiden alueella ja jonka dioksiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin asetuksen (EY) N:o 466/2001 liitteessä I olevan 5 osan 5.2 kohdassa säädetyt enimmäismäärät. Nämä jäsenvaltiot ovat täyttäneet ehdot, jotka koskevat ruokavaliosuorituksia koskevaa tiedottamista kuluttajille. Ne ovat joka vuosi ilmoittaneet komissiolle Itämeren alueen kalojen dioksiinipitoisuuden seurannan tulokset ja sen, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet Itämeren alueelta peräisin olevan ihmisten dioksiinialtistuksen rajoittamiseksi. |
(12) |
Suomen ja Ruotsin toteuttaman dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden määrien seurannan tulosten perusteella olisi jatkettava siirtymäaikaa, jonka kuluessa kyseisille jäsenvaltioille myönnettyjä poikkeuksia sovelletaan, mutta poikkeukset olisi rajattava tiettyihin kalalajeihin. Poikkeuksia sovelletaan dioksiinien enimmäismääriin sekä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 466/2001 liitteessä I olevan 5 osan 5.2 kohdassa. |
(13) |
Kuluttajien suojelun varmistamiseksi on tärkeää ja välttämätöntä vähentää ihmisten altistumista dioksiinille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille ravinnon kautta. Elintarvikkeiden saastuminen on suorassa yhteydessä rehun saastumiseen, ja siksi on otettava käyttöön yhtenäinen toimintamalli, jotta vähennettäisiin dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymistä koko ravintoketjussa eli ketjussa, joka ulottuu rehuaineista elintarviketuotantoon käytettävien eläinten kautta ihmisiin. Rehussa ja elintarvikkeissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden aktiiviseen vähentämiseen sovelletaan ennakoivaa lähestymistapaa, ja sen vuoksi sovellettavia enimmäismääriä olisi tarkistettava määritellyn ajanjakson kuluessa enimmäismäärien alentamiseksi. Sen vuoksi 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä harkitaan dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan enimmäismäärien huomattavaa laskemista. |
(14) |
Toimijoiden on pyrittävä lisäämään kapasiteettiaan dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden poistamiseksi meren eliöistä saatavasta öljystä. Huomattavasti alemman enimmäismäärän, jota on harkittava 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä, on perustuttava tehokkaimman puhdistusmenettelyn tarjoamiin teknisiin mahdollisuuksiin. |
(15) |
Määritettäessä muihin elintarvikkeisiin sovellettavia enimmäismääriä 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen vahvistaa alemmat enimmäismäärät imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa esiintyville dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille niiden seurantatietojen perusteella, jotka saadaan imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa esiintyvien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden seurantaohjelmista vuosina 2005, 2006 ja 2007. |
(16) |
Asetus (EY) N:o 466/2001 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. |
(17) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 466/2001 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
2) |
Korvataan 4 a artikla seuraavasti: ”4 a artikla Liitteessä I olevassa 5 osassa tarkoitetuissa tuotteissa esiintyvien dioksiinien sekä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summan osalta kielletään seuraavat:
|
3) |
Poistetaan 5 artiklan 3 kohta. |
4) |
Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 4 päivästä marraskuuta 2006.
Tätä asetusta ei dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden enimmäismäärien osalta sovelleta tuotteisiin, jotka on sovellettavien säännösten mukaisesti saatettu markkinoille ennen 4 päivää marraskuuta 2006. Elintarvikealan toimijan on todistettava, milloin tuotteet saatettiin markkinoille.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä helmikuuta 2006.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(2) EYVL L 77, 16.3.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1822/2005 (EUVL L 293, 9.11.2005, s. 11).
(3) Opinion of the Scientific Committee on Food on the Risk Assessment of Dioxins and Dioxin-like PCBs in Food – Update based on new scientific information available since the adoption of the SCF opinion of 22nd November 2000, hyväksytty 30 päivänä toukokuuta 2001, (http://europa.eu.int/comm/food/fs/sc/scf/out90_en.pdf).
(4) EYVL L 209, 6.8.2002, s. 5. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/44/EY (EUVL L 113, 20.4.2004, s. 17).
(5) Tietoa eri mahdollisuuksista laajennetun epävarmuuden arviointiin ja mittausepävarmuuden arvoista on saatavilla raportissa ”Report on the relationship between analytical results, measurement uncertainty, recovery factors and the provisions of EU food and feed legislation”, http://europa.eu.int/comm/food/food/chemicalsafety/contaminants/report-sampling_analysis_2004_en.pdf.
(6) EYVL L 67, 9.3.2002, s. 69.
LIITE
Korvataan asetuksen (EY) N:o 466/2001 liitteessä I oleva 5 osa seuraavasti:
”5. Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) summa ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997) sekä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summa (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja polyklooribifenyylien summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 1997 (1))
Tuote |
Enimmäismäärä Dioksiinien ja furaanien summa (WHO-PCDD/F-TEQ) (2) |
Enimmäismäärä Dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summa (WHO-PCDD/F-PCB-TEQ) (2) |
Näytteenottomenetelmät ja analyysimenetelmän kriteerit |
||
|
|
|
Direktiivi 2002/69/EY (5) |
||
|
3,0 pg/g rasvaa (4) |
4,5 pg/g rasvaa (4) |
|||
|
2,0 pg/g rasvaa (4) |
4,0 pg/g rasvaa (4) |
|||
|
1,0 pg/g rasvaa (4) |
1,5 pg/g rasvaa (4) |
|||
|
6,0 pg/g rasvaa (4) |
12,0 pg/g rasvaa (4) |
|||
|
4,0 pg/tuorepainogramma |
8,0 pg/tuorepainogramma |
Direktiivi 2002/69/EY (5) |
||
|
4,0 pg/tuorepainogramma |
12,0 pg/tuorepainogramma |
|||
|
3,0 pg/g rasvaa (4) |
6,0 pg/g rasvaa (4) |
Direktiivi 2002/69/EY (5) |
||
|
3,0 pg/g rasvaa (4) |
6,0 pg/g rasvaa (4) |
Direktiivi 2002/69/EY (5) |
||
|
|
|
Direktiivi 2002/69/EY (5) |
||
|
|
|
|||
|
3,0 pg/g rasvaa |
4,5 pg/g rasvaa |
|||
|
2,0 pg/g rasvaa |
4,0 pg/g rasvaa |
|||
|
1,0 pg/g rasvaa |
1,5 pg/g rasvaa |
|||
|
2,0 pg/g rasvaa |
3,0 pg/g rasvaa |
|||
|
0,75 pg/g rasvaa |
1,5 pg/g rasvaa |
|||
|
2,0 pg/g rasvaa |
10,0 pg/g fat |
(1) Ihmisille aiheutuvan riskin arvioinnissa käytettävät WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimet (TEF), jotka perustuvat Tukholmassa 15.–18. kesäkuuta 1997 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) kokouksen päätelmiin (Van den Berg et al., 1998, Toxic Equivalency Factors (TEFs) for PCBs, PCDDs, PCDFs for Humans and for Wildlife. Environmental Health Perspectives, 106(12), 775).
(2) Ylemmät pitoisuudet: ylemmät pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille toteamisrajan alittaville yhdisteille toteamisrajaa vastaava arvo.
(3) Nautaeläinten, lampaiden, sikojen, siipikarjan ja tarhatun riistan liha sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I (EUVL L 139, 30.4.2004, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22), mutta lukuun ottamatta syötäviä muita eläimen osia, sellaisina kuin ne on määritelty kyseisessä liitteessä.
(4) Enimmäismääriä ei sovelleta elintarvikkeisiin, joiden rasvapitoisuus on alle 1 %.
(5) EYVL L 209, 6.8.2002, s. 5. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/44/EY (EUVL L 113, 20.4.2004, s. 17).
(6) Kalanliha ja kalastustuotteet sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 1 artiklan luettelon a, b, c, e ja f alakohdassa (EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla). Enimmäismääriä sovelletaan äyriäisiin lukuun ottamatta taskuravun ruskeaa lihaa sekä hummerin ja vastaavien isojen äyriäisten (Nephropidae ja Palinuridae) pään ja rintakehän lihaa.
(7) Kokonaisina syötäviksi tarkoitettujen kalojen osalta enimmäismäärää sovelletaan koko kalaan.
(8) Maito (raakamaito, maitopohjaisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettu maito ja lämpökäsitelty maito, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I).
(9) Kananmunat ja munatuotteet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I.”