(1)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (3), jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, vahvistettiin poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’, poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman kohteena olevat unionin painopisteet ja varmistamaan selkeät vaikutukset unionille ja sen kansalaisille, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, joka on yhteinen ja johon kumppanit ovat sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla.

(2)

Erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet, kuten nopeuttamaan siirtymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä vihreää ja digitaalista Eurooppaa, ja niiden olisi edistettävä elpymistä covid-19-pandemian aiheuttamasta ennennäkemättömästä kriisistä. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua tämän asetuksen mukana olevissa vaikutustenarvioinneissa kuvattuihin muutosvaiheen häiriöihin ja järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen useita eri arvoketjujen ja ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja toimien koordinoiduksi täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi.

(3)

Painopisteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat tai harjoittavat säätiöt. Niiden olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia ja rajatylittäviä investointeja, mikä tuottaisi keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaisi samalla, että unioni voi puolustaa etujaan strategisilla aloilla.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (4) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi paljasti, että Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa on ajan mittaan otettu käyttöön huomattava valikoima erilaisia kumppanuusvälineitä ja -aloitteita, mukaan lukien seitsemän eri täytäntöönpanomuotoa ja lähes 120 kumppanuusaloitetta. Eri välineiden ja aloitteiden lisääntymisen aiheuttaman monimutkaisuuden lisäksi on arvioitu, että niiden kyky edistää asiaan liittyviä politiikkoja unionin tai kansallisella tasolla ei kokonaisuudessaan ole riittävä siitä huolimatta, että ne tuottavat myönteisiä vaikutuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten pitkän aikavälin toimintasuunnitelmien laatiminen, tutkimus- ja innovointiyhteistyön jäsentäminen muutoin hajallaan olevien toimijoiden välillä ja lisäinvestointien houkutteleminen. Horisontti Eurooppa -ohjelman vaikutustenarvioinnissa todetaan sen vuoksi, että unionin tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusympäristöä on käsiteltävä ja järkeistettävä erityisesti kumppanuuksien osalta ja että kumppanuuksia on suunnattava uudelleen siten, että niillä on enemmän vaikutusta unionin painopisteisiin ja niiden toteuttamiseen.

(5)

Tällaisten kysymysten käsittelemiseksi ja eurooppalaisten investointien paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi Horisontti Eurooppa -ohjelmassa olisi esitettävä komission tutkimus- ja innovointikumppanuuksia koskevan politiikan merkittävää yksinkertaistamista ja uudistamista. Jotta voidaan ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisvaltainen luonne, joka pyrkii edistämään unionin laajuista muutosta kohti kestävyystavoitteita, Horisontti Eurooppa -ohjelmassa olisi hyödynnettävä kyseisiä kumppanuuksia strategisemmalla, johdonmukaisemmalla ja vaikutuslähtöisemmällä tavalla.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (5) vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, katsotaanko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestäväksi sijoitukseksi. Siinä luodaan yhteinen viitekehys, jota sijoittajat, pankit, teollisuus ja tutkijat voivat käyttää investoidessaan hankkeisiin ja taloudelliseen toimintaan, joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa kummallekaan niistä. Asetus muodostaa siten viitekehyksen vihreille investoinneille unionissa.

(7)

Eurooppalaisten kumppanuuksien olisi tarvittaessa sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa tarkoitettuja teknisiä arviointikriteerejä ja 17 artiklassa vahvistettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta välineinä, joilla parannetaan niiden hankkeiden valmiuden tasoa ja vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kumppanuuksien tuottamien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen markkinoille saattamisen ja laajemman käyttöönoton kannalta. Kyseisten teknisten arviointikriteerien ytimessä on tieteellinen näyttö. Eurooppalaisten kumppanuuksien avulla toteutettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava tärkeä rooli talouden toimijoiden auttamisessa saavuttamaan kyseisessä asetuksessa vahvistetut standardit ja kynnysarvot tai ylittämään ne sekä kyseisten teknisten arviointikriteerien pitämisessä ajan tasalla ja 11 päivänä joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman” tavoitteiden mukaisina.

(8)

Horisontti Eurooppa -asetuksen perusteella eurooppalaiset kumppanuudet olisi voitava toteuttaa kolmen tyypin pohjalta, jotka ovat ’yhteisrahoitettu kumppanuus’, ’yhteissuunniteltu kumppanuus’ ja ’institutionaalinen kumppanuus’. Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien, jotka ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välisiä yhteisyrityksiä, perustamisen olisi edellytettävä uutta unionin lainsäädäntöä ja erityisten täytäntöönpanorakenteiden perustamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 187 artiklan mukaisesti.

(9)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa määritetään kahdeksan painopistealaa, joilla SEUT 185 tai 187 artiklan mukaisesti perustettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia on mahdollista ehdottaa. Kullakin kyseisellä painopistealalla on esitetty useita tällaisia institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia aloitteita, joista yhdeksän kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(10)

Yhteisyritysten toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelmasta Horisontti Eurooppa -asetuksen 12 ja 13 artiklassa säädetyn mukaisesti. Mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi yhteisyritysten olisi kehitettävä tiivistä synergiaa muiden Horisontti Eurooppa -ohjelman aloitteiden ja muiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, erityisesti sellaisten, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, jotta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää epätasapainoja.

(11)

Eurooppalaisia kumppanuuksia ja erityisesti institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva uusi poliittinen lähestymistapa edellyttää uudenlaista tapaa perustaa oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kumppanuudet toimivat. Vaikka Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustaminen SEUT 187 artiklan nojalla on osoittautunut tehokkaaksi täytäntöönpanotavaksi, täytäntöönpanoa on myös parannettava. Sen vuoksi tällä asetuksella pyritään lisäämään täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, tehokkuutta, avoimuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ottamalla Horisontti Eurooppa -asetuksen ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin yhdenmukaisella tavalla. Asetuksen tavoitteena on helpottaa yhteistyön ja synergioiden luomista eurooppalaisten kumppanuuksien välille ja hyödyntää siten täysimääräisellä tavalla niiden välisiä yhteyksiä organisaatiotasolla. Yhteisyritysten olisi pyrittävä ottamaan työohjelmiensa laatimiseen liittyviin keskusteluihin mukaan muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, yksilöimään alat, joilla täydentävillä tai yhteisillä toimilla voitaisiin vastata haasteisiin vaikuttavammin ja tehokkaammin, välttämään päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistamaan toimiensa ajoitusta sekä varmistamaan tulosten saatavuus ja muut asiaankuuluvat tietämyksen vaihtotavat.

(12)

Yhteisyritysten välisten synergioiden määrittämisen jälkeen yhteisyritysten olisi pyrittävä budjetoimaan rahoitusosuudet, joita olisi käytettävä yhteisyritysten välisiin täydentäviin tai yhteisiin toimiin. Lisäksi tällä asetuksella pyritään parantamaan tehokkuutta ja sääntöjen yhdenmukaistamista tehostamalla operatiivista yhteistyötä ja hyödyntämällä mittakaavaetuja, muun muassa luomalla back office -järjestelyjä, jotka tarjoaisivat yhteisyrityksille horisontaalisia tukipalveluja. Kyseisillä back office -järjestelyillä olisi helpotettava vaikutusten lisäämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista yhteisissä asioissa säilyttäen kuitenkin tietty joustovara, jotta kunkin yhteisyrityksen erityistarpeet voidaan täyttää. Rakenne olisi perustettava käyttämällä yhteisyritysten laatimia palvelutasosopimuksia. Back office -järjestelyihin olisi kuuluttava koordinointi ja hallinnon tuki aloilla, joilla back office -järjestelyjen seuranta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannuksia säästäväksi, ja niissä olisi otettava mahdollisimman suurissa määrin huomioon kunkin yksittäisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen sekä sääntöjen, myös teollis- ja tekijänoikeussääntöjen, myös teollis- ja tekijänoikeuksien, yhdenmukaistaminen. Oikeudellinen rakenne olisi suunniteltava siten, että se kykenee parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan yhteisyritysten yhteisiä tarpeita, varmistamaan niiden tiiviin yhteistyön ja selvittämään kaikki mahdolliset synergiat eurooppalaisten kumppanuuksien, ja sen seurauksena Horisontti Eurooppa -ohjelman eri osien, välillä sekä yhteisyritysten hallinnoimien muiden ohjelmien välillä.

(13)

Tätä asetusta koskevaan ehdotukseen liitetyissä, jokaista yhteisyritystä koskevissa vaikutustenarvioinneissa on saatu näyttöä, joka oikeuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien täytäntöönpanoon Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti ainoastaan silloin, kun Horisontti Eurooppa -ohjelman muilla osilla, mukaan lukien muut eurooppalaisen kumppanuuden muodot, ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja että tällainen täytäntöönpano on perusteltua pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta.

(14)

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden tavoitteenasettelun mukaisesti tällä asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaankuuluvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa suuremmat tieteelliset, sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset ja varmistaa tulosten hyödyntäminen. Tätä varten yhteisyritykset voivat soveltaa Horisontti Eurooppa -asetuksen säännöksiä, jotka mahdollistavat erityyppiset synergiat, kuten vaihtoehtoisen, kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen sekä määrärahojen siirrot. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa olisi otettava huomioon kumppanien rahoitusosuuksien lisäksi myös yhteisyritysten aikaansaamat laajemmat investoinnit, jotka edistävät yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamista innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamisen vauhdittamiseksi.

(15)

Jotta varmistettaisiin, että eurooppalaisissa kumppanuuksissa sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa ja että niissä ymmärretään tieteelliset, teknologiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset suhteessa Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteisiin ja unionin painopisteisiin, tässä asetuksessa tulisi vahvistaa yhteiset yleis- ja erityistavoitteet, jotka kaikkien yhteisyritysten olisi toteutettava. Kaikki yhteisyritykset edistävät yhteisesti kyseisten tavoitteiden toteutumista toteuttamalla yksittäiset tavoitteensa. Lisäksi tämän asetuksen yhteisissä osissa määritellään yhteiset toiminnalliset tavoitteet, jotka perustuvat neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (6) perustetun Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma’, tavoitteisiin. Kaikkien yhteisyritysten olisi toteutettava tehtävänsä niin, että ne täyttäisivät Horisontti Eurooppa -asetuksessa määritellyt eurooppalaisten kumppanuuksien periaatteet ja kriteerit (10 artikla ja liite III) ja antaisivat eurooppalaista lisäarvoa verrattuna Horisontti Eurooppa -työohjelman perinteisiin ehdotuspyyntöihin. Yhteisyritysten tavoitteita ja tehtäviä täydennetään kunkin yhteisyrityksen omilla lisätavoitteilla ja -tehtävillä. Ottaen yksittäisten yhteisyritysten erityispiirteet ja poliittinen konteksti huomioon, niiden Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisesti suunnatun toimintalogiikan olisi tuettava yhteisyritysten edistymisen koordinoitua arviointia osana Horisontti Eurooppa -ohjelman seuranta- ja arviointitoimia.

(16)

Tämä asetus perustuu Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin ja kriteereihin, muun muassa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, vahvaan vipuvaikutukseen ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen pitkällä aikavälillä. Yksi asetuksen tavoitteista on varmistaa, että yhteisyritykset ja niiden toimet ovat avoimia mahdollisimman monille tahoille, myös uusille toimijoille, joita seurataan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman 6 artiklan 5 kohdan mukaisella eurooppalaisia kumppanuuksia koskevalla strategisella koordinointiprosessilla. Tällaisten kumppanuuksien olisi oltava avoimia kaikille tahoille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja niillä olisi edistettävä sidosryhmien laajaa ja aktiivista osallistumista niiden toimintaan, jäsenyyteen ja hallintoon sekä varmistettava, että tulokset hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia, erityisesti levittämällä tuloksia laajasti ja toteuttamalla käyttöönottoa pohjustavia toimia kaikkialla unionissa. Kolmansiin maihin sijoittautuneiden yksityisten osakkaiden ja niiden osakkuus- tai sidosyhteisöjen osalta olisi turvattava turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen perustuvat unionin ja yhteisyrityksen edut. Tätä tarkoitusta varten komission olisi voitava pyytää yksityisiä osakkaita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä luottamuksellisen tiedon asianmukainen käsittely tai tiettyjen tahojen rajoittaminen yksityisten osakkaiden tietyissä operatiivisissa toimissa.

(17)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi yhteisyritysten olisi varmistettava, että Horisontti Eurooppa -työohjelmasta rahoitetuissa toimissa toteutetaan johdonmukaista lähestymistapaa sovellettaessa kyseistä artiklaa sekä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja ohjeita, jotka koskevat sen soveltamista asianomaisen yhteisyrityksen työohjelman vastaavissa aiheissa.

(18)

Jos komissio ja jäsenvaltiot harkitsevat osallistumisen rajoittamista yhteisyrityksen erityistoimissa Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti, komission ja valtioiden edustajien ryhmään kuuluvien jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä yhteiseen kantaan tapauskohtaisesti ennen työohjelman vahvistamista. Jos yhteisyrityksessä on julkisten tahojen neuvosto, sen tulisi hyväksyä kyseisen artiklan soveltaminen komission pyynnöstä ennen työohjelman vahvistamista. Lisäksi toimitusjohtajan olisi puheenjohtajan pyynnöstä tiedotettava säännöllisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmakomitean asiaankuuluvalle kokoonpanolle Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täytäntöönpanevan erityisohjelman 14 artiklan 7 kohdasta ja liitteestä III johtuvan komission tiedotusvelvollisuuden mukaisesti ja erityisesti ennen asianomaisen yhteisyrityksen työohjelman vahvistamista Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan soveltamiseen liittyen.

(19)

Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteessä III edellytetään, että muiden jäsenten kuin unionin rahoitusosuuksien tai luontoissuoritusten olisi oltava vähintään 50 prosenttia ja enintään 75 prosenttia yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista. Vastaavasti unionin rahoitusosuus, johon sisältyvät mahdolliset assosioituneilta mailta saadut täydentävät varat, ei saisi olla yli 50 prosenttia yhdenkään yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava muilta osakkailta kuin unionilta vaadittava rahoitusosuus samalle tasolle tai suuremmaksi kuin unionin rahoitusosuus. Unionin olisi voitava pienentää rahoitusosuuttaan, jos muut osakkaat kuin unioni eivät täytä sitoumuksiaan.

(20)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyritysten on hoidettava kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi koordinoitua toimintatapaa noudattaen. Kunkin osallistujavaltion olisi näin ollen tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa vahvistetaan kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskeva koordinointimekanismi. Jotta osallistujavaltiot voisivat varmistaa johdonmukaisuuden kansallisten strategisten painopisteidensä kanssa, niille olisi annettava veto-oikeus kansallisten rahoitusosuuksiensa käyttöön kyseisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden hakijoiden osalta. Jotta voidaan minimoida tuensaajien hallinnollinen taakka, yksinkertaistaa menettelyä ja varmistaa tehokkaampi täytäntöönpano, kunkin osallistujavaltion olisi pyrittävä sovittamaan maksuaikataulunsa, raportointi ja tarkastukset yhteen yhteisyritysten maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan kustannuksiinsa sovellettavat tukikelpoisuussäännöt Horisontti Eurooppa -asetukseen. Sellaisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden tuensaajien, jotka ovat antaneet maksutoiminnot yhteisyrityksen tehtäväksi, olisi allekirjoitettava yhteisyrityksen kanssa yksittäinen avustussopimus Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti.

(21)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti yksi institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien perustamisen edellytyksistä on varmistaa kumppanien rahoitusosuudet yhteisyritysten koko elinkaaren ajan. Tätä varten yksityisten kumppanien tulisi suorittaa merkittävä osa rahoitusosuuksistaan yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavina luontoissuorituksina. Yhteisyritysten olisi voitava työohjelmissaan yksilöidä toimenpiteitä, jotka helpottavat kyseisten rahoitusosuuksien suorittamista erityisesti vähentämällä korvausosuuksia. Kyseisten toimenpiteiden olisi perustuttava yhteisyrityksen erityistarpeisiin ja niiden perustana olevaan toimintaan. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön lisäehtoja, jotka edellyttävät yhteisyrityksen osakkaan tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen osallistumista ja jotka kohdistuvat toimiin, joissa yhteisyrityksen teollisilla kumppaneilla voi olla keskeinen rooli, kuten laajamittaisiin demonstrointeihin ja markkinoita lähempänä oleviin lippulaivahankkeisiin, ja joihin ne voivat tuoda suuremman panoksen sovellettaessa alhaisempia rahoitusosuuksia. Toimitusjohtajan olisi seurattava osakkaiden osallistumisen tasoa, jotta hallintoneuvosto voi toteuttaa asianmukaisia toimia ja varmistaa kumppanien sitoutumisen välisen tasapainon ja avoimuuden. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten laajamittaisten demonstrointien tai lippulaivahankkeiden osalta, pääomamenot voidaan katsoa sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti tukikelpoisiksi kustannuksiksi.

(22)

Olisi oltava mahdollista, että Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetun Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (8) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1139 (9) perustetun Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1306/2013 (10) perustetun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittamista ohjelmista myönnetyt rahoitusosuudet olisi voitava katsoa osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, yhteisyrityksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi sillä ehdolla, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (11) ja rahastokohtaisten asetusten säännöksiä noudatetaan. Lisäksi olisi oltava mahdollista, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (12) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, rahoitusosuuksien katsottaisiin olevan osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, yhteisyrityksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi sillä ehdolla, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetettuja välinettä ja sitoumuksia koskevia säännöksiä noudatetaan.

(23)

Yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien oikeudenmukaisen jakamisen periaatteen mukaisesti rahoitusosuudet yhteisyrityksen hallintomenoihin olisi jaettava tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Poikkeamista kyseisestä periaatteesta voitaisiin harkita ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun yhteisyrityksen muun osakkaan kuin unionin koko tai osakasrakenne johtaisi siihen, että kyseisen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuudet, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, tapauksessa kasvaisivat niin suuriksi, että ne vaarantaisivat vakavasti kannustimen tulla yhteisyrityksen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöksi tai pysyä tällaisena. Tällaisissa tapauksissa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin hallintomenoihin osoittaman vuotuisen rahoitusosuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia vuotuisista kokonaishallintomenoista, ja pk-yritysten rahoitusosuuden olisi oltava huomattavasti pienempi kuin suurempien osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuus. Kun on saavutettu sellainen kriittinen osakasmassa, että rahoitusosuus voi olla yli 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista, osakkuus- tai sidosyhteisöjen vuotuiset rahoitusosuudet olisi säilytettävä ennallaan tai niitä olisi korotettava, jotta voidaan vähitellen lisätä muiden osakkaiden kuin unionin osuutta yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(24)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa edellytetään, että kumppanit osoittavat pitkän aikavälin sitoutumisensa, myös sitoutumalla julkisten tai yksityisten investointien vähimmäisosuuteen. Sen vuoksi unionin on tarpeen yksilöidä tässä asetuksessa jäsenvaltioihin, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin sijoittautuneet perustajaosakkaat. Yhteisyritysten osakaspohjaa olisi kuitenkin tarvittaessa voitava laajentaa perustamisen jälkeen avoimilla ja läpinäkyvillä menettelyillä valittavilla liitännäisosakkailla, ottaen erityisesti huomioon teknologian kehitys tai uusien maiden assosioituminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan.

(25)

Oikeussubjekteille, jotka haluavat tukea yhteisyritysten tavoitteita omalla tutkimusalallaan ilman, että niistä tulee yhteisyritysten osakkaita, olisi myös tarjottava mahdollisuus tulla kyseisten yhteisyritysten rahoituskumppaneiksi.

(26)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia määritettäessä olisi otettava huomioon assosioituneiden kolmansien maiden oikeussubjektien osallistumisen taso. Vastaavasti unionin rahoitusosuutta yhteisyrityksiin voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla ottaen huomioon tällaisten oikeussubjektien osallistumisen tason ja edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta ainakin saman määrän kuin unioni on korottanut rahoitusosuuttaan.

(27)

Yhteisyrityksen perustamisella varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus yhteisyrityksen osakkaille muun muassa edistämällä merkittävien budjettimäärärahojen ennustettavuutta asiaankuuluvilla toimialoilla seitsemän vuoden ajanjaksolla. Ryhtyminen perustaja- tai liitännäisosakkaaksi taikka näiden osakkuus- tai sidosyhteisöksi antaa osakkaille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisyrityksen hallintoneuvostossa joko suoraan tai toimialan edustajien välityksellä. Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen päätöksentekoelin, joka päättää kumppanuuden pitkän aikavälin strategisista suuntaviivoista sekä sen vuotuisista painopisteistä. Unionin, tarvittaessa osallistujavaltioiden sekä perustaja- ja liitännäisosakkaiden olisi sen vuoksi voitava osallistua yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun ja painopisteiden asettamiseen hyväksymällä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja mahdollisesti muuttamalla sitä sekä hyväksymällä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaisesti sovellettava korvausosuus ja asiaan liittyvät haku-, arviointi-, valinta-, myöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt.

(28)

Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sitouduttava tämän asetuksen täytäntöönpanoon sitoumuskirjeellä tai yhteisellä sitoumuskirjeellä, joka tarvittaessa sisältää niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärän ja jossa ei esitetä ehtoja niiden liittymiselle. Tällaisten sitoumuskirjeiden olisi oltava oikeudellisesti voimassa koko yhteisyrityksen toiminnan ajan, ja yhteisyrityksen ja komission olisi seurattava niitä tiiviisti. Yhteisyritysten olisi luotava oikeudelliset ja organisatoriset puitteet, joiden avulla osakkaat voivat täyttää sitoumuksensa ja jotka varmistavat samalla yhteisyrityksen houkuttelevuuden kaikille sidosryhmille, yhteisyritysten jatkuvan avoimuuden ja läpinäkyvyyden niiden täytäntöönpanon ajan, erityisesti painopisteiden asettamisen ja ehdotuspyyntöihin osallistumisen osalta.

(29)

Yksinkertaistamisen jatkaminen on yksi Horisontti Eurooppa -ohjelman kulmakivistä. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu raportointimekanismi kumppaneille, joiden ei enää tarvitse raportoida tukeen oikeuttamattomista kuluista. Operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset olisi kirjattava yksinomaan tukikelpoisten kustannusten perusteella ja ne olisi ilmoitettava ja tarkastettava erillisavustusta koskeviin sopimuksiin sovellettavan mekanismin mukaisesti. Tällainen tukikelpoisiin kustannuksiin perustuva kirjanpito mahdollistaa vain operatiivisiin toimiin liittyvien luontoissuoritusten automaattisen laskennan Horisontti Eurooppa -ohjelman tietoteknisten välineiden avulla, vähentää kumppanien hallinnollista taakkaa ja tehostaa rahoitusosuuksien raportointimekanismia. Yhteisyritysten olisi seurattava tiiviisti operatiivisiin toimiin osoitettuja luontoissuorituksia, ja toimitusjohtajan olisi laadittava ja julkistettava säännöllisesti kertomuksia sen selvittämiseksi, onko edistyminen luontoissuorituksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa riittävän tyydyttävää. Hallintoneuvoston olisi arvioitava operatiivisiin toimiin osallistuvien osakkaiden toteuttamia toimia ja tuloksia sekä muita tekijöitä, kuten pk-yritysten osallistumisastetta ja yhteisyritysten houkuttelevuutta uusille toimijoille. Tarvittaessa hallintoneuvoston olisi myös toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ottaen huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet.

(30)

Yhteisyritysten olisi järjestelmällisesti tarjottava muille osakkaille kuin unionille mahdollisuuksia ja kannustimia yhdistää tutkimus- ja innovointitoimintansa yhteisyrityksen toimiin. Täydentäviin toimiin ei saisi myöntää rahoitustukea yhteisyritykseltä. Täydentävistä toimista koituvat kustannukset voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon osakkaan täydentäviä toimia koskevina luontoissuorituksina edellyttäen, että ne edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan sen toimintaan, mukaan lukien yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien tukeen oikeuttamattomat kulut, jos vuotuisessa täydentäviä toimia koskevassa suunnitelmassa määrätään asiasta. Tämä yhteys voidaan osoittaa ottamalla käyttöön yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamien epäsuorien toimien tuloksia tai osoittamalla, että toimilla on merkittävää unionin tason lisäarvoa. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämän riippumattoman tarkastuselimen olisi varmennettava kyseiset kustannukset siten, että arvotusmenetelmä on yhteisyrityksen tarkastettavissa epäselvissä tapauksissa. Tässä asetuksessa olisi annettava tarkempia säännöksiä täydentävien toimien laajuudesta kunkin yhteisyrityksen osalta siinä määrin kuin se on tarpeen halutun suuntauksen ja vaikutuksen saavuttamiseksi. Yhteisyritysten hallintoelinten olisi lisäksi päätettävä, pitäisikö kyseisten rahoitusosuuksien arvon määrityksessä käytettäviä menetelmiä yksinkertaistaa käyttämällä esimerkiksi kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia, jotta menettelyä voidaan virtaviivaistaa ja jotta saavutetaan kustannustehokkuus ja luottamuksellisten kaupallisten tietojen asianmukainen suoja.

(31)

Yhteisyritysten hallinnon olisi varmistettava, että niiden päätöksentekoprosessit kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvaan sosioekonomiseen ja teknologiseen ympäristöön ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteisyritysten olisi hyödynnettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemusta, neuvontaa ja tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja varmistaa synergian unionin ja kansallisella tasolla. Yhteisyrityksille olisi sen vuoksi annettava valtuudet perustaa neuvoa-antavia elimiä antamaan niille asiantuntijaneuvontaa ja hoitamaan muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka ovat tarpeen yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoa-antavia elimiä perustaessaan yhteisyritysten olisi varmistettava asiantuntijoiden tasapuolinen edustus yhteisyrityksen toimien puitteissa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Kyseisten elinten antamien neuvojen olisi tuotava esiin tieteellisiä näkökulmia sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja muiden yhteisyritysten sidosryhmien näkemyksiä.

(32)

Yhteisyritysten olisi varmistettava, että jäsenvaltiot saavat riittävästi tietoa yhteisyritysten toiminnasta ja voivat antaa oikea-aikaista tietoa jäsenvaltioissa toteutetuista toimista ja että niillä on mahdollisuus osallistua valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tällainen vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon synergiat ja tarve varmistaa toimien yhteensovittaminen kansallisella, alueellisella, unionin ja Euroopan tasolla, jotta saadaan aikaan enemmän vaikutuksia. Yhteisyritysten, joiden toimintaan jäsenvaltiot eivät osallistu suoraan tai välillisesti osakkaana tai osakkuusyhteisönä, olisi perustettava valtioiden edustajien ryhmä, jonka pyrkimyksenä olisi linjata yhteisyritysten toimintaa kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien politiikkojen ja toimien kanssa.

(33)

Yhteisyritysten olisi voitava perustaa neuvoa-antava elin, jolla on tieteellinen neuvoa-antava tehtävä. Kyseisen elimen tai sen jäsenten olisi voitava antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja tukea asianomaiselle yhteisyritykselle. Tieteellisten lausuntojen olisi koskettava erityisesti vuotuisia työohjelmia ja täydentäviä toimia sekä muita yhteisyrityksen tehtäviin liittyviä näkökohtia tarpeen mukaan.

(34)

Sen varmistamiseksi, että yhteisyritykset ovat tietoisia koko arvoketjun sidosryhmien kannoista ja näkemyksistä omilla aloillaan, yhteisyritysten olisi voitava perustaa sidosryhmien edustajista koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, joita kuullaan horisontaalisissa kysymyksissä tai erityiskysymyksissä kunkin yhteisyrityksen tarpeiden mukaisesti. Tällaisten ryhmien olisi oltava avoimia yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden maiden järjestäytyneille eturyhmille ja kansainvälisille eturyhmille.

(35)

Yhteisyritysten olisi toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi ja annettava kaikki asiaankuuluvat tiedot säännöllisesti ja hyvissä ajoin asiaan liittyville elimilleen sekä edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle, myös tiedotus- ja tulostenlevittämistoimin. Tähän sisältyy, luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen, ajantasaisen ja maakohtaisesti eritellyn tiedon antaminen hakemisesta ja osallistumisesta yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin, kunkin ehdotuspyynnön ja hankkeen arviointituloksista, synergioista muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, täydentävistä toimista, sitoumuksissa määritetyistä ja tosiasiallisesti toteutetuista rahoitus- ja luontoissuorituksista, yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta ja yhteisyrityksen tavoitteiden ja täydentävien toimien luontoissuoritusten välisestä yhteydestä.

(36)

Yhteisyritykset olisi pantava täytäntöön käyttäen rakennetta ja sääntöjä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat, että toimintaa voidaan yksinkertaistaa. Tätä varten yhteisyritysten olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitosääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (13) 71 artiklan mukaisesti.

(37)

Yhteisyritysten täytäntöönpanon olisi perustuttava Horisontti Eurooppa -asetuksessa institutionaalisille eurooppalaisille kumppanuuksille vahvistettuihin kriteereihin. Sitä olisi tuettava käyttämällä komission hallinnoimia sähköisiä välineitä. Yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyvät tiedot, myös tulokset, ovat olennaisen tärkeitä unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kannalta. Yhteisyritysten olisi sen vuoksi varmistettava, että unionin toimielimillä ja unionin elimillä, laitoksilla tai virastoilla on pääsy kaikkiin niiden rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyviin tietoihin, mukaan lukien epäsuoriin toimiin osallistuvien edunsaajien rahoitusosuudet ja tulokset. Tällaiset pääsyoikeudet olisi rajoitettava muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä tulisi noudattaa sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä. Unionin toimielinten ja unionin elinten, laitosten tai virastojen henkilöstölle olisi myönnettävä pääsy näihin tietoihin, edellyttäen, että tietotekniikan turvallisuutta ja tietoturvaa koskevia asianmukaisia vaatimuksia noudatetaan, sekä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.

(38)

Osallistuttaessa Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisten yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi noudatettava Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Yhteisyritysten olisi varmistettava kyseisten sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien asiaankuuluvien toimenpiteiden mukaisesti. Yhteisyritysten olisi käytettävä komission laatimaa yrityksille tarkoitettua avustussopimusmallia. Horisontti Eurooppa -asetuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tulosten omistusoikeuden siirron vastustamista koskevan määräajan osalta olisi otettava huomioon innovointisyklin kesto asianomaisten yhteisyritysten kattamilla aloilla.

(39)

Yksi yhteisyritysten päätavoitteista on edistää unionin taloudellisia valmiuksia ja erityisesti sen tieteellistä ja teknologista johtoasemaa. Lisäksi covid-19:n jälkeinen elpyminen edellyttää investointeja keskeisiin teknologioihin, kuten 5G-teknologiaan, tekoälyyn, pilvipalveluihin, kyberturvallisuuteen ja vihreään teknologiaan sekä kyseisten teknologioiden hyödyntämistä unionissa. Yhteisyritysten tulisi osallistua avoimen tieteen edistämiseen Horisontti Eurooppa -asetuksen 14 ja 39 artiklan mukaisesti. Kaikkien osallistujien tuottamilla tuloksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja kaikki osallistujat hyötyvät unionin tuesta hankkeen tulosten ja niiden käyttöoikeuksien kautta, myös sellaiset osallistujat, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Unionin etujen suojaamiseksi yhteisyritysten oikeutta vastustaa tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksiin liittyvän yksinomaisen lisenssin myöntämistä olisi sen vuoksi sovellettava myös osallistujiin, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Käyttäessään tätä vastustamisoikeutta ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yhteisyrityksen olisi pyrittävä tasapainottamaan unionin edut ja perusoikeuksien suojelu sellaisten osallistujien tulosten osalta, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, ottaen huomioon, että kyseiset osallistujat eivät saaneet unionin rahoitusta toimeen, josta tulokset on saatu.

(40)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046.

(41)

Yksinkertaistamisen vuoksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi suoritettava Horisontti Eurooppa -asetuksen ja muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien mukaisesti.

(42)

Unionin ja yhteisyritysten muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarpeen mukaan myös hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti. Joidenkin yhteisyritysten toteuttamien useammalle vuodelle jakautuvien toimien erityisluonteen vuoksi komission ja asianomaisen yhteisyrityksen monivuotiset talousarviositoumukset pitäisi voida jakaa vuotuisiin eriin. Tältä osin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia vastaavasta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuun 1 päivästä 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta olisi katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.

(43)

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

(44)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyrityksiin olisi sovellettava selkeää elinkaarimallia. Unionin taloudellisten etujen riittäväksi suojaamiseksi yhteisyritykset olisi perustettava kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, jotta ne voivat hoitaa avustusten täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuutensa, kunnes viimeinenkin käynnistetty epäsuora toimi on saatu päätökseen. Yhteisyrityksiä olisi rahoitettava unionin ohjelmista vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla. Yhteisyritysten olisi voitava käynnistää 31 päivään joulukuuta 2028 mennessä ehdotuspyyntöjä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten jäljellä olevien määrärahojen käytettävyyteen.

(45)

Komission painopisteisiin kuuluvan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman” yhteydessä, jota tuetaan komission 11 päivänä lokakuuta 2018 antamalla tiedonannolla ”Kestävä biotalous Euroopalle: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön välisen yhteyden lujittaminen”, 28 päivänä marraskuuta 2018 antamalla tiedonannolla ”Puhdas maapallo kaikille Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, 11 päivänä maaliskuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelmalla – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta”, 20 päivänä toukokuuta 2020 antamalla ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia Luonto takaisin osaksi elämäämme”, 20 päivänä toukokuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, 17 päivänä lokakuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä”, Euroopan biopohjaisesta sektorista, mukaan lukien pk-yritykset, alueet ja alkutuottajat, olisi tultava ilmastoneutraali, kiertotalouteen perustuvampi ja kestävämpi samalla, kun se säilyy maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen biopohjainen innovaatioekosysteemi voi vähentää riippuvuutta uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista ja mineraalivaroista ja nopeuttaa niiden korvaamista. Se voi kehittää uusiutuvia biopohjaisia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja ravinteita jätteistä ja biomassasta kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvan innovoinnin avulla. Tällainen ekosysteemi voi myös luoda lisäarvoa paikallisista raaka-aineista, myös jätteistä, jäämistä ja sivuvirroista, mikä luo työpaikkoja ja edistää talouskasvua ja kehitystä kaikkialla unionissa, ei ainoastaan kaupunkialueilla vaan myös maaseutu- ja rannikkoalueilla, joilla biomassaa syntyy ja jotka ovat usein teollisesta kehityksestä harvoin hyötyviä syrjäisiä alueita.

(46)

Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettu biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys on keskittynyt edistämään resurssien kestävää käyttöä etenkin luonnonvaroja paljon käyttävillä ja vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, kuten maataloudessa, tekstiiliteollisuudessa ja rakennusalalla, ja erityisesti paikallisten toimijoiden, valmistajien, laitosten ja tehtaiden keskuudessa. Sen lokakuussa 2017 julkaistussa väliarvioinnissa esitettiin 34 vahvaa suositusta, jotka on otettu huomioon tällä asetuksella perustettavan Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, suunnittelussa. CBE-yhteisyritys ei ole biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen suora jatkotoimi vaan ohjelma, joka perustuu edeltävän aloitteen saavutuksiin ja korjaa sen puutteita. Suositusten mukaisesti CBE-yhteisyrityksessä olisi oltava mukana laajempi joukko sidosryhmiä, mukaan lukien alkutuotantoala (nimittäin maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Jotta yhteisyritys voisi saavuttaa tavoitteensa, sen olisi rahoitettava vain hankkeita, joissa noudatetaan kiertotaloutta, kestävyyttä ja maapallon kestävyyden rajoja koskevia periaatteita.

(47)

CBE-yhteisyrityksen olisi perustettava käyttöönottoryhmiä, jotka toimisivat neuvoa-antavina eliminä ja osallistuisivat aktiivisesti kumppanuuden toimintaohjelmaa koskeviin strategisiin keskusteluihin. On ratkaisevan tärkeää ottaa kyseiset neuvoa-antavat elimet mukaan hallintorakenteeseen, jotta voidaan varmistaa laajempi osallistuminen ja suuremmat yksityiset investoinnit biopohjaisen kiertotalouden alalla. Käyttöönottoryhmien olisi erityisesti tuettava strategisia hallintoneuvoston kokouksia, joissa teollisuuden johtajat ja sidosryhmien edustajat yhdessä komission korkean tason edustajien kanssa keskustelevat pysyvän hallintoneuvoston kanssa kumppanuuden strategisesta suunnasta ja vahvistavat sen.

(48)

Puhdas ilmailu -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (14), jäljempänä ’eurooppalainen ilmastolaki’, kunnianhimoisia ympäristövaikutusten hillitsemistavoitteita eli 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (15) mukaisesti. Tämä tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan nopeuttamalla ja optimoimalla ilmailualan tutkimus- ja innovointiprosesseja ja parantamalla unionin ilmailualan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että puhtaampi ilmailu on edelleen turvallinen, varma ja tehokas matkustajien ja tavaroiden ilmakuljetusmuoto.

(49)

Puhtaan ilmailun yhteisyritys perustuu Clean Sky- ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksistä saatuihin kokemuksiin. Uuden eurooppalaisen kumppanuuden olisi oltava kunnianhimoisempi keskittymällä läpimurtoteknologioiden demonstroinnin kehittämiseen. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen väliarvioinnin tulosten perusteella uudella aloitteella olisi varmistettava, että kaikki demonstrointitoimet ovat kriittisellä polulla seuraavien ilma-alusohjelmien kehittämiseksi, jotta kehitetyt teknologiat voidaan ottaa mahdollisimman pian käyttöön, mikä on keskeinen prioriteetti. Siksi uudessa yhteisyrityksessä olisi keskityttävä lisäämään yksittäisten hyödyntämistavoitteiden näkyvyyttä ja vahvistamaan yhteisyrityksen seuranta-, hallinnointi- ja raportointivalmiuksia, jotta voidaan ottaa huomioon eurooppalaisen kumppanuuden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän tutkimus- ja innovointitoiminnan monimutkaisuus.

(50)

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi perustuttava eurooppalaisen ilmailualan vahvaan johtoasemaan ja monimuotoiseen osakaspohjaan, joka kokoaa yhteen laajan joukon sidosryhmiä ja ideoita kaikkialta Euroopasta. Selvittääkseen lupaavimpia lähestymistapoja ja niiden toteuttamiseen kykeneviä tahoja komissio käynnisti pyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ideoita ja yhteisyrityksen mahdollisia osakkaita. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön ja tulevien pyyntöjen tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(51)

Jotta voidaan maksimoida puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen (SESAR 3) yhteisyrityksen toteuttamien tutkimus- ja innovointitoimien vaikutus päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen ja ilmailualan digitalisointiin ja nopeuttaa sitä, kyseisten yhteisyritysten olisi pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa eurooppalaisessa kumppanuuden toimissa ja varmistettava, että kehitettyjä uusia teknologioita koskevaa tietämystä vaihdetaan jo varhaisessa vaiheessa. Kyseinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan nopeuttaa ratkaisujen markkinoille saattamista helpottamalla toimien tuloksena saatavien tuotteiden ja palvelujen sertifiointiprosessia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1139 (16) edellytetään.

(52)

Unionin, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmien välisten synergioiden maksimoimiseksi puhtaan ilmailun yhteisyritykseen kuuluvan valtioiden edustajien ryhmän jäsenten olisi tutkittava mahdollisuuksia antaa kansallisella tasolla taloudellista tukea erinomaisille ehdotuksille, joita puhtaan ilmailun yhteisyritys ei ole valinnut rahoitettaviksi ehdotusten suuren määrän vuoksi.

(53)

Euroopan haasteena on toimia edelläkävijänä uuden sukupolven ilma-alusten vihreän muutoksen kiihdyttämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen yhteiskunnallisten kustannusten sisällyttämisessä lentoliikenteen liiketoimintamalliin ja samalla varmistaa edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille tuotteille maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi tuettava Euroopan edustajia kansainvälisissä standardointi- ja lainsäädäntötoimissa.

(54)

Kiinnostus vetyä kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, ja kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (Pariisin sopimus) osapuolten 21. kokouksessa (COP 21). Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa viimeistään vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Painopistealoja ovat puhdas vety, polttokennot, muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja energian varastointi. Vedyllä on keskeinen asema komission 8 päivänä heinäkuuta 2020 antamissa tiedonannoissa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” ja ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia” sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssissa, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät määrittämään teknologiatarpeet, investointimahdollisuudet ja sääntelyesteet sellaisen puhtaan vedyn ekosysteemin rakentamiseksi unioniin, jolla osaltaan vähennetään nykyistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kasvihuonekaasupäästöistä asiaankuuluvilla aloilla. Puhtaan vedyn yhteisyritys voi mahdollistaa tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönoton investointikehyksillä, kuten eurooppalainen puhtaan vedyn allianssi ja vetyä koskevat Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI).

(55)

Vetysovelluksiin liittyviä kohdennettuja tutkimus- ja innovointitoimia on vuodesta 2008 lähtien tuettu pääasiassa polttokenno- ja vety-yhteisyritysten, eli FCH -yhteisyrityksen ja FCH 2 -yhteisyrityksen, kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (17) perustetun seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa sekä perinteisillä yhteistyöhankkeilla, jotka kattavat vedyn arvoketjun kaikki vaiheet tai alat. Puhdas vety -yhteisyrityksen olisi vahvistettava ja yhdennettävä unionin tieteellisiä valmiuksia nopeuttaa markkinavalmiiden, edistyneiden puhtaan vedyn sovellusten kehittämistä ja parantamista energian, liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden loppukäytön alalla. Tämä on mahdollista vain yhdistettynä unionin puhtaan vedyn arvoketjun ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen.

(56)

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikille vetytalouden koskemille aloille olisi annettava mahdollisuus osallistua yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Puhtaan vedyn yhteisyrityksen toteuttamien toimien tulisi huomioida disruptiiviset teknologian kehityspolut, jotka toimivat vaihtoehtoina valtavirran teknologialle. Julkinen sektori, erityisesti alueelliset ja kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat ilmastopolitiikan ja markkinamekanismeihin liittyvien toimenpiteiden laatimisesta, olisi otettava mukaan, jotta markkinavalmiin teknologian kehittämisen ja laajamittaisen käyttöönoton väliset kuilut voidaan kuroa umpeen.

(57)

Puhdas vety -yhteisyritys sisältää tutkimusyhteisön, sillä se on Hydrogen Europe Research -järjestön jäsen, joten tieteellisiä neuvoja antavaa elintä ei tulisi perustaa.

(58)

Koska vetyä voidaan hyödyntää polttoaineena tai energiankantajana ja energian varastoinnissa, on olennaisen tärkeää, että puhdasta vetyä koskevassa kumppanuudessa tehdään jäsenneltyä yhteistyötä monien muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa erityisesti loppukäytön osalta. Puhdasta vetyä koskevan eurooppalaisen kumppanuuden olisi oltava vuorovaikutuksessa erityisesti päästöttömän maantie- ja vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen alan eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa. Tätä varten olisi perustettava hallintoneuvostolle raportoiva rakenne, jotta voidaan varmistaa yhteistyö ja synergia kyseisten kumppanuuksien välillä vedyn alalla. Puhtaan vedyn yhteisyritys olisi ainoa kumppanuus, jossa keskitytään vedyn tuotantoteknologioihin. Loppukäyttöä koskevien kumppanuuksien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti teknologian demonstrointiin ja eritelmien yhteiseen määrittelyyn.

(59)

Rautatiet edistävät yhtenäistä liikennealuetta (SETA) ja ovat olennainen osa unionin pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiaa. Euroopan rautatiealan suora bruttoarvonlisäys on 69 miljardia euroa ja välillinen arvonlisäys 80 miljardia euroa. Rautatieala työllistää suoraan 1,3 miljoonaa henkilöä ja välillisesti yli miljoona henkilöä.

(60)

Komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” korostetaan, että rautatieteollisuuden kaltaisilla kestävän ja älykkään liikkuvuutta koskevilla teollisuuden aloilla on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa digitaalista ja vihreää siirtymää, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä. Sen vuoksi maantie-, rautatie-, ilmailu- ja vesiliikenteen olisi yhdessä pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa unionin sisämaanliikenteen rahdista, josta 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, tulisi ensisijaisesti siirtää rautateitse ja vesiteitse kuljetettavaksi.

(61)

Shift2Rail-yhteisyritys perustettiin vuonna 2014 hallinnoimaan edeltävän Shift2Rail-aloitteen tutkimus-, kehittämis- ja validointitoimintaa yhdistämällä sen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus sekä hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja. Siinä luotiin kilpailusääntöjen puitteissa uusia yhteistyömuotoja rautateiden arvoketjun eri osiin kuuluville ja perinteisen rautatiesektorin ulkopuolisille sidosryhmille ja hyödynnettiin Euroopan rautatieviraston kokemusta ja asiantuntemusta yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

(62)

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tavoitteena tulisi olla suuren kapasiteetin yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttaminen poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla ratkaisuja täysimääräistä integrointia varten, muun muassa liikenteen hallinnan, kalustoyksikköjen, infrastruktuurien ja palvelujen osalta, millä pyritään saavuttamaan hankkeiden ja innovaatioiden nopeampi käyttöönotto ja käyttäminen. Siinä olisi hyödynnettävä digitalisoinnin ja automatisoinnin valtava potentiaali rautateiden kustannusten alentamiseksi ja sen kapasiteetin, joustavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi, ja sen olisi perustuttava vankkaan jaettuun viitejärjestelmäarkkitehtuuriin, jota koordinoidaan Euroopan unionin rautatieviraston kanssa.

(63)

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen olisi määriteltävä yleissuunnitelmassaan sen ensisijaiset tutkimus- ja innovointitoimet ja yleinen järjestelmäarkkitehtuuri ja yhdenmukaistettu operatiivinen lähestymistapa, mukaan lukien laajamittaiset demonstrointitoimet ja lippulaivahankkeiden alat, joita tarvitaan yhtenäisen rautatiealueen tukemiseksi tarvittavien integroitujen, yhteentoimivien ja standardoitujen teknologisten innovaatioiden käyttöönoton nopeuttamiseksi.

(64)

Rautatiejärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jossa rataverkon haltijat, rautatieyritykset (junaliikenteen harjoittajat) ja niiden laitteet (infrastruktuuri ja liikkuva kalusto) ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovointia ei voida toteuttaa ilman rautatiejärjestelmän yhteisiä eritelmiä ja yhteistä strategiaa. Sen vuoksi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen järjestelmäpilarin, jolla kerätään tietoa asiaankuuluvilta sidosryhmiltä niin yhteisyrityksen ulkopuolelta kuin sisältäkin, olisi mahdollistettava alan lähentyminen kohti yhtä toimintakonseptia ja järjestelmäarkkitehtuuria, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely. Yhteisyrityksen olisi tarjottava yleiset puitteet sen varmistamiseksi, että tutkimus kohdistuu niihin asiakkaiden vaatimuksiin ja operatiivisiin tarpeisiin, jotka ovat yhteisesti sovittuja ja yhteisiä. Järjestelmäpilarin tulosten tulisi tukea koko rautatieverkon yhteentoimivuutta, myös TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon sekä TEN-T:n ulkopuolisten pääasiallisten ratojen ja alueliikenteen linjojen osalta. Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen hallintomallissa ja päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon komission johtava rooli Euroopan rautatiejärjestelmän yhtenäistämisessä ja integroinnissa, erityisesti yhtenäisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin nopean ja tehokkaan toteuttamisen osalta, ottaen kuitenkin myös yksityiset kumppanit mukaan neuvontaa ja teknistä tukea koskeviin tehtäviin.

(65)

Sen varmistamiseksi, että alhaisen teknologisen valmiuden tason tutkimustuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti Euroopan rautatiet -yhteisyrityksessä, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi toteutettava tällaiset toimet.

(66)

Jotta voidaan varmistaa nopea siirtyminen ja osakaspohjan laajentaminen, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen hallintoneuvoston olisi tarvittaessa voitava valita liitännäisosakkaita komission käynnistämän kiinnostuksenilmaisupyynnön tulosten perusteella.

(67)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 3, ja komission 9 päivänä maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU-Afrikka-strategia” mukaisesti unioni on sitoutunut edistämään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikille, rakentamaan entistä vahvempaa kumppanuutta kahden maanosien välille ja tukemaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Afrikassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi puututtava niin kutsuttujen muiden terveydenhuollon menetelmien ohella asianmukaisen diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden puutteeseen, jotta voidaan ehkäistä tarttuvia tauteja, kuten HIV:tä, malariaa ja tuberkuloosia, mutta myös muita köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja, joita esiintyy Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Covid-19-pandemia on osoittanut, että kun maailman eri alueiden väliset yhteydet lisääntyvät maailmankaupan ja matkailun kautta, tartuntataudit voivat levitä nopeasti kaikkialla maailmassa. Terveydenhuollon menetelmien kehittäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää tartuntatautien leviämisen rajoittamiseksi ja torjumiseksi niiden päästessä leviämään sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi asianomaisissa maissa ja unionissa. Jotta voitaisiin saavuttaa edellistä EDCTP2-aloitetta vahvempi maailmanlaajuinen terveysjohtajuus, kumppanuuden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa uusiin tartuntatautiuhkiin reagoimisen, lisääntyvät mikrobilääkeresistenssiin liittyvät ongelmat sekä ei-tarttuvat rinnakkaissairaudet.

(68)

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjunta nykyaikaisilla teknologisilla välineillä edellyttää laajan toimijajoukon osallistumista ja pitkäaikaista sitoutumista. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edistettävä tuottavaa ja kestävää pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välistä verkostoa ja yhteistyötä luomalla suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin yhteishankkeiden ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelmalla olisi myös autettava luomaan uusia pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välisiä yhteistyöhankkeita useita maita kattavien tutkimusten tekemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen konferenssi, Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus (EDCTP) -foorumi, voisi tarjota Euroopan, Afrikan ja muiden maiden tutkijoille ja asiaankuuluville verkostoille alustan jakaa havaintoja ja ajatuksia ja luoda yhteistyömahdollisuuksia.

(69)

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä EDCTP- ja EDCTP2-ohjelmista saatuja kokemuksia ja pyrittävä unionin, jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Afrikan maiden investoinneilla saavuttamaan tuloksia, joita yksittäiset maat tai unionin tutkimuksen puiteohjelma eivät voisi yksin saavuttaa. Ohjelmaan osallistuvia valtioita edustavan EDCTP-yhteenliittymän olisi osallistuttava EDCTP3-ohjelman täydentäviin toimiin ja se voi osallistua EDCTP3-ohjelman rahoitukseen ja täytäntöönpanoon. Saharan eteläpuolisten maiden olisi voitava osallistua mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosessiin, mikä on olennaisen tärkeää tautien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi Saharan eteläpuolisissa maissa. Yhteisyritykseen olisi otettava mukaan muita kansainvälisiä tutkimusrahoittajia, kuten hyväntekijöitä, lääketeollisuutta ja muita kolmansia maita, joiden olisi osallistuttava kumppanuuden rahoittamiseen tapauskohtaisesti. Lisäksi ohjelman vaikutuksen lisäämiseksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksellä olisi oltava erityisten ehdotuspyyntöjen osalta mahdollisuus yksilöidä oikeussubjekteja, jotka voisivat osallistua epäsuoriin toimiin. Työohjelmassa olisi voitava määrätä, että tällaiset oikeussubjektit eivät voi saada yhteisyrityksen rahoitusta.

(70)

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykseen kuuluu jäsenvaltioita ja assosioituneita maita EDCTP-yhteenliittymän jäseninä, joten valtioiden edustajien ryhmää ei tulisi perustaa.

(71)

On olennaisen tärkeää, että globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamat tai muuten sen työohjelmaan sisältyvät tutkimustoimet ovat kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaankuuluvan unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edellytettävä, että ohjelmasta tuettujen epäsuorien toimien tulosten perusteella kehitetyt innovaatiot ja toimet ovat kohtuuhintaisia ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien saatavilla.

(72)

Jotta globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys menestyisi ja kannustaisi osallistumaan kumppanuuteen, yhteisyrityksen rahoitus olisi rajoitettava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin tai EDCTP-yhteenliittymän muodostaviin valtioihin Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti. Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ja muihin kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi kuitenkin voitava osallistua ehdotuspyyntöihin, vaikka ne eivät voi saada rahoitusta. Lisäksi muihin maihin kuin EDCTP3-yhteenliittymän osakasvaltioihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi voitava saada rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöaiheiden tai kansanterveysuhkiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tapauksessa, jos siitä määrätään työohjelmassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, myös sopimukseen perustuvat toimenpiteet, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Olisi myös pyrittävä tekemään tiede- ja teknologiasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jos sellaisiin kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoraan toimeen rahoituksella, globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi ennen sopimuksen tekemistä sovellettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi muun muassa: toimen rahoituskoordinaattorin olisi oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja ennakkomaksun määrää ja avustussopimuksen vastuumääräyksiä olisi mukautettava taloudellisten riskien ottamiseksi asianmukaisesti huomioon.

(73)

Komission painopisteissä ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” ja ”Euroopan digitaalinen valmius” edellytetään, että Euroopan teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, olisi muututtava vihreämmäksi, enemmän kiertotalouteen perustuvaksi ja digitaalisemmaksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Komissio on korostanut lääkinnällisten laitteiden ja digitaalisten teknologioiden roolia uusiin haasteisiin vastaamisessa ja sähköisten terveyspalvelujen käyttöä korkealaatuisten terveydenhuoltopalveluiden tarjoamisessa, sekä kehottanut varmistamaan kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, jotta voidaan vastata unionin tarpeisiin samalla tukien innovatiivista, maailman johtavaa eurooppalaista lääketeollisuutta. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI) tavoitteena on osaltaan vahvistaa kilpailukykyä unionin terveysteollisuudessa, joka on yksi unionin osaamistalouden kulmakivistä, lisätä taloudellista toimintaa terveysteknologioiden ja erityisesti integroitujen terveysratkaisujen kehittämisessä ja siten toimia välineenä, jolla lisätään teknologista johtoasemaa ja edistetään yhteiskuntiemme digitalisaatiota. Tällaiset poliittiset painopisteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli tiedeyhteisö, erikokoiset yritykset ja terveysinnovaatioiden loppukäyttäjät terveysalan tutkimusta ja innovointia koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen olisi autettava saavuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan ”Eurooppalainen yhteinen terveys” -toimintasuunnitelman tavoitteet. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys olisi sovitettava yhteen komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia”, 10 päivänä maaliskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskeva pk-yritysstrategia” ja 25 päivänä marraskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Euroopan lääkestrategia” kanssa.

(74)

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys perustuu IMI2-yhteisyrityksestä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien kyseisen edeltävän aloitteen puitteissa covid-19-pandemian torjumiseksi tehty työ. IMI2-yhteisyritystä koskevan väliarvioinnin suositusten mukaisesti uuden aloitteen on tarpeen mahdollistaa muiden teollisuudenalojen aktiivinen osallistuminen lääketeollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta uusien terveydenhuollon toimenpiteiden kehittämisessä. Sen vuoksi on katettava myös biolääketieteen, bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian alat, mukaan lukien digitaalialalla toimivat yritykset. Yhteisyrityksen soveltamisalan olisi katettava tautien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hallinta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon potilaille tai yhteiskunnalle tai molemmille taudin vakavuuden tai sairastuneiden määrän vuoksi aiheutuva rasite sekä taudin taloudelliset vaikutukset potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille. Rahoitetuilla toimilla on vastattava unionin kansanterveystarpeisiin ja tuettava sellaisten tulevien terveysinnovaatioiden kehittämistä, jotka ovat turvallisia, ihmiskeskeisiä, tuloksellisia, kustannustehokkaita ja kohtuuhintaisia potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kannalta.

(75)

Jotta varmistettaisiin parhaat mahdollisuudet tuottaa uusia tieteellisiä ideoita ja menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointitoimia, innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen keskeisten toimijoiden olisi oltava erityyppisten julkisten ja yksityisten tahojen tutkijoita. Samalla loppukäyttäjien, kuten unionin kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon palveluntarjoajien, olisi osallistuttava aloitteen strategiseen suunnitteluun ja toimiin ja varmistettava, että yhteisyritys vastaa niiden tarpeisiin. Lisäksi unionin tason ja kansallisten sääntelyviranomaisten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien olisi myös osallistuttava varhaisessa vaiheessa kumppanuuden toimintaan, kuitenkin varmistaen, ettei eturistiriitoja synny, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä, että rahoitettujen toimien tulokset täyttävät käyttöönoton edellyttämät vaatimukset, ja siten saavuttavat odotetut vaikutukset. Tällaiset eri näkemykset auttaisivat kohdentamaan tutkimustoimet paremmin aloille, joilla on täyttämättömiä tarpeita.

(76)

Nykyiset terveyshaasteet ja -uhat ovat maailmanlaajuisia. Sen vuoksi kansainvälisten akateemisten, teollisten ja sääntely-ympäristön toimijoiden olisi voitava osallistua innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritykseen, jotta voidaan hyötyä laajemmasta tietojen ja asiantuntemuksen saatavuudesta, vastata uusiin terveysuhkiin ja saavuttaa tarvittavat yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti unionin kansalaisten terveystilanteen kohentuminen. Samaan aikaan suurin osa kumppanuuden toimista olisi kuitenkin toteutettava jäsenvaltioissa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa.

(77)

Kumppanuuden tavoitteissa olisi keskityttävä kilpailua edeltävään vaiheeseen ja siten luotava turvallinen tila eri terveysteknologioiden alalla toimivien yritysten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen integroivan luonteen huomioon ottaminen, siilojen purkaminen terveydenhuollon eri alojen väliltä ja teollisuuden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttävät, että yhteisyrityksen rahoittamien hankkeiden olisi enimmäkseen oltava monialaisia.

(78)

’Keskeisillä digitaaliteknologioilla’ tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka tukevat kaikkia tärkeimpiä talouden aloja. Komissio on korostanut tarvetta hallita tällaisia teknologioita Euroopassa, jotta voidaan erityisesti toteuttaa unionin poliittiset painopisteet, kuten teknologinen johtoasema. Ala on tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa ovat niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Sen vuoksi olisi perustettava unionin tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään sellaista tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.

(79)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset toimialat voivat säilyttää johtoasemansa erittäin kilpaillussa kansainvälisessä tilanteessa ja jotta voidaan kuroa umpeen kuilu Euroopan digitalisaation kannalta ratkaisevissa teknologioissa tavalla, jossa otetaan huomioon unionin keskeiset arvot, mukaan lukien yksityisyyden suoja, luottamus, tietoturva ja turvallisuus. Ekosysteemin arvoketjujen kaikkia segmenttejä edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita ja saada innovaatiot nopeasti markkinoille. Myös avoimuus ja joustavuus asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, yhteen saattamiseksi uusilla tai toisiinsa liittyvillä teknologian aloilla tai molemmilla on erittäin tärkeää.

(80)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksellä olisi yhdistettävä välttämättömät rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotta voidaan pysyä mukana tämän alan kiihtyvässä innovaatiotahdissa, luoda merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteiskunnalle ja jakaa riskejä mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Sen vuoksi keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen osakkaina olisi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet maat vapaaehtoiselta pohjalta sekä yksityisinä osakkaina järjestöt, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä. Jäsenvaltioiden osallistuminen helpottaa myös toiminnan yhdenmukaistamista kansallisten ohjelmien ja strategioiden kanssa, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja varmistaa samalla synergiaedut sidosryhmien ja toimien välillä.

(81)

Osoittaessaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia epäsuorien toimien kansallisille osallistujille keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen olisi otettava huomioon, että osallistujavaltioiden on noudatettava tiukkoja kansallisia budjettisääntöjä. Tässä yhteydessä osallistujavaltioiden olisi tehtävä alustavia rahoitussitoumuksia aina ennen kunkin vuotuisen työohjelman vahvistamista ja tehtävä yhteisyrityksen kanssa oikeudellisesti sitovia sopimuksia, joilla osallistujavaltiot sitoutuvat maksamaan epäsuoriin toimiin osoitettavat rahoitusosuutensa yhteisyrityksen koko keston ajan. Tällaiset sopimukset olisi tehtävä yhteisyrityksen vuotuisen talousarviomenettelyn ja ohjelmasuunnittelun yhteydessä. Hallintoneuvoston olisi otettava kyseiset alustavat sitoumukset asianmukaisesti huomioon hyväksyessään vuosittaista työohjelmaa. Julkisten tahojen neuvoston olisi valittava ehdotukset. Vasta kyseisten toimien jälkeen, ja yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, menojen hyväksyjä voisi tehdä kyseisiä epäsuoria toimia koskevat talousarviositoumukset ja oikeudelliset sitoumukset.

(82)

ECSEL-yhteisyrityksessä noudatettua käytäntöä jatkaen on tarpeen poiketa Horisontti Eurooppa -asetuksen 34 artiklasta, jotta voidaan soveltaa erisuuruisia korvausosuuksia eri osallistujatyyppeihin, erityisesti pk-yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin oikeussubjekteihin, ja toimen tyypin mukaan kaikkien osallistujavaltioiden edunsaajiin. Tämä varmistaisi asianmukaisen tasapainon sidosryhmien osallistumisessa keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin ja edistäisi pk-yritysten osallistumisen tasoa, kuten ECSEL-yhteisyrityksen väliarvioinnissa suositeltiin.

(83)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen kuuluu jäsenvaltioita ja assosioituneita maita julkisten tahojen neuvoston jäseninä, joten valtioiden edustajien ryhmää ei tulisi perustaa.

(84)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 549/2004 (18) perustettua Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä pyritään uudistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää institutionaalisilla, operatiivisilla, teknologisilla ja sääntelytoimilla, joiden tavoitteena on parantaa sen suorituskykyä kapasiteetin, turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristövaikutusten osalta.

(85)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 219/2007 (19) perustettu Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeella (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR-hanke’, pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintaa ja nivomaan yhteen teknologisia ja operatiivisia innovaatioita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi. Sen tavoitteena on tarjota vuoteen 2035 mennessä teknologisia ratkaisuja erittäin suorituskykyiseen ilmaliikenteen hallintaan, jotta lentoliikenneala voisi toimia ruuhkattomalla sekä entistä turvallisemmalla ja ympäristö- ja ilmastoystävällisemmällä tavalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti. SESAR-hanke koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä jatkuvasta ja kehittyvästä yhteistyöprosessista, joissa määritellään, kehitetään ja otetaan käyttöön innovatiivisia teknologiajärjestelmiä ja toimintamenettelyjä, joihin myös neuvoston päätöksessä 2009/320/EY (20) tarkoitettu Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa määritelty digitaalinen eurooppalainen ilmatila perustuu.

(86)

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisen suunnitteluväline kaikkialla Euroopassa, ja siinä yhdistetään ilmaliikenteen hallinnan tutkimus- ja innovointitoimet käyttöönottoskenaarioihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

(87)

SESAR-yhteisyritys perustettiin tavoitteena hallinnoida SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheita yhdistämällä yhteisyrityksen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus ja hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja sekä toteuttaa ATM-yleissuunnitelma ja tarvittaessa ajantasaistaa sitä. Siinä luotiin uusi ja tehokas yhteistyömuoto sidosryhmien välille alalla, jolla edistyminen on mahdollista vain, jos kaikki sidosryhmät toteuttavat uusia ratkaisuja synkronoidusti. Koska SESAR-brändi on ollut menestys, myös yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi edelleen hyödynnettävä sitä.

(88)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä SESAR-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja jatkettava sen roolia ATM-tutkimuksen koordinoijana unionissa. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen päätavoitteena olisi Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen ja yhdentäminen, mikä auttaisi nopeuttamaan alan digitalisaatiota ja tekemään alasta kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen vaihteluiden mukaan. Yhteisyrityksen olisi vahvistettava innovoinnin avulla miehitettyjen ja miehittämättömien ilmakuljetuspalvelujen ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen kilpailukykyä talouden elpymisen ja kasvun tukemiseksi. Sen olisi kehitettävä ja nopeutettava innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on myös maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila.

(89)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi voitava kehittää ja validoida teknisiä tietoja, jotka auttavat komissiota ilmaliikenteen hallinnan sääntelytoimissa, esimerkiksi valmistelemalla kaikki tekniset asiakirjat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla perustettuja yhteisiä hankkeita varten, tekemällä teknisiä tutkimuksia ja tukemalla standardointitoimia. Sen olisi myös varmistettava päätöksellä 2009/320/EY hyväksytyn ATM-yleissuunnitelman hallinnointi, mukaan lukien sen seuranta, raportointi ja ajantasaistaminen. Lisäksi komission äänimäärä olisi määritettävä suhteessa unionin maksamaan rahoitusosuuteen, ja sen olisi oltava vähintään 25 prosenttia äänistä. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että komissiolla on edelleen vahvat valmiudet ohjata poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhteisyrityksen kyseisiin tehtäviin liittyvää työtä tällaisia elimiä varten perustettujen tehostettujen valvontamekanismien avulla.

(90)

Osallistumisen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykseen tulisi olla mahdollista mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä kaikista jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneista maista, pk-yritykset mukaan luettuina, erilaisten osallistumismuotojen kautta. Osallistumisessa olisi erityisesti varmistettava asianmukainen tasapaino miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun laitevalmistajien, ilmatilan käyttäjien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien sekä sotilas- ja ammattihenkilöstön järjestöjen välillä sekä tarjottava mahdollisuuksia pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Komissio käynnisti mahdollisille osakkaille kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lupaavimmat lähestymistavat ja toimijat, jotka kykenevät niitä noudattamaan. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(91)

Reittimaksut koituvat yksinomaan ilmatilan käyttäjien maksettaviksi, joten ne osallistuvat siten välillisesti keskeisten ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien, kuten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja käyttämiensä ilma-alusten rakentamista ja varustamista harjoittavan valmistusteollisuuden, tutkimus- ja kehitystyön rahoittamiseen. Sen vuoksi ilmatilan käyttäjille olisi annettava asianmukainen edustus yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

(92)

Yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi hallinnoitava tällaisia toimia sen varmistamiseksi, että ilmaliikenteen hallinnan (alhaisen teknologisen valmiuden tasoilla tehdyn) kokeilevan tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksessä.

(93)

Eurocontrolilla on käytössään asianmukainen infrastruktuuri ja tarvittavat hallinnolliset, tietotekniset, viestintä- ja logistiikkatukipalvelut. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi voitava hyötyä tällaisesta Eurocontrolin infrastruktuurista ja palveluista. Tältä osin on olemassa vain vähän mahdollisia synergioita, joita voitaisiin saada yhdistämällä hallinnolliset resurssit muiden yhteisyritysten kanssa yhteiseen tukitoimintoon. Tästä syystä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi jättäydyttävä tällä asetuksella perustettavien back office -järjestelyjen ulkopuolelle.

(94)

Jotta älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan kumppanuuden osalta voidaan varmistaa riittävän laaja sidosryhmäpohja ja siten saavuttaa sen tavoitteet, alalle on perustettu toimialajärjestö 6G Smart Networks and Services Industry Association (6G-IA) sitä edeltäneen järjestön pohjalta. Vaikka uudella toimialajärjestöllä odotetaan ensimmäisten toimintavuosien aikana olevan vain rajallinen määrä osakkuus- tai sidosyhteisöjä, sen tavoitteena on ottaa mukaan uusia osakkaita sidosryhmistä, jotka toimivat älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa. Kun otetaan huomioon järjestön ennakoitu vaatimaton koko ja sen vaikutus järjestön muodostaviin pk-yrityksiin, ei ole kestävää, että järjestö kattaisi 50 prosenttia älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallintomenoista yhteisyrityksen toiminta-aikana eikä varsinkaan ensimmäisinä toimintavuosina. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttama kriisi ja sen vaikutukset talouteen ovat aiheuttaneet haasteita Euroopan talouden toimijoille muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla. Sen vuoksi olisi varmistettava, että yhteisyrityksen yksityiset kumppanit pystyvät täyttämään sitoumuksensa ja että ehdot ovat edelleen houkuttelevia ja kannustavat uusia kumppaneita liittymään järjestöön. Muiden osakkaiden kuin unionin maksettavan vuotuisen vähimmäisrahoitusosuuden olisi sen vuoksi oltava 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista. Erityisesti olisi oltava mahdollista, että pk-yrityksiin kuuluvat osakkaat osallistuvat pienemmällä osuudella kuin suuremmat yritykset. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(95)

Komission kautta 2019–2024 koskevat painopisteet ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” sekä komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” asetetut politiikkatavoitteet huomioon ottaen Euroopan on kehitettävä 5G-verkkoihin perustuvia kriittisiä digitaalisia infrastruktuureja ja vahvistettava teknologisia valmiuksiaan kohti 6G-teknologiaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä komissio on korostanut älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan eurooppalaisen kumppanuuden strategista merkitystä, jotta kuluttajille ja yrityksille voidaan tarjota turvallisia yhteyksiin perustuvia palveluja. Kyseiset ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli teollisuus, tiedemaailma ja viranomaiset sellaisen eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa, joka perustuu 5G-teknologiaa ja -standardeja menestyksekkäästi kehittäneen edeltävän 5G- infrastruktuurin julkinen ja yksityinen kumppanuus -aloitteen saavutuksiin.

(96)

Älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen tarkoituksena on käsitellä digitaalisen infrastruktuurin toimintapoliittisia kysymyksiä 5G-infrastruktuurin käyttöönoton tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1153 (21) perustetun Verkkojen Eurooppa 2 -välineen digitaalisen ohjelman puitteissa ja laajentaa tutkimuksen ja innovoinnin teknologista soveltamisalaa 6G-verkkoihin. Yhteisyrityksen olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistettava toimia, joilla vastataan verkon energiatehokkuutta, kyberturvallisuutta, teknologista johtoasemaa, yksityisyyttä ja etiikkaa koskeviin unionin poliittisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja olisi laajennettava tutkimuksen ja innovoinnin soveltamisalaa verkoista pilvipohjaisten palvelujen tarjoamiseen, komponentteihin ja laitteisiin mahdollistaen palvelut kansalaisille eri talouden aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, valmistuksessa ja mediassa.

(97)

Teollisuus ja komissio eivät voi yksin vastata älykkäisiin verkkoihin ja palveluihin liittyviin yleistä etua koskeviin politiikkatavoitteisiin. Niiden käsittely kokonaisvaltaisella ja koordinoidulla tavalla edellyttää erityisesti jäsenvaltioiden strategista osallistumista osana hallintorakennetta. Sen vuoksi hallintoneuvoston olisi otettava mahdollisimman tarkasti huomioon valtioiden edustajien ryhmän lausunnot erityisesti työohjelmia ja rahoituspäätöksiä koskevan strategisen ohjauksen osalta.

(98)

Kehittyneet 5G-infrastruktuurit muodostavat perustan ekosysteemien kehittämiselle digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja seuraavassa vaiheessa Euroopan lähtökohdille ottaa käyttöön 6G-teknologiaa. Verkkojen Eurooppa 2-välineen digitaaliosio sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (22) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (23) perustettu InvestEU tarjoavat mahdollisuuksia kehittää 5G- ja myöhemmin 6G-pohjaisia digitaalisia ekosysteemejä. Kun otetaan huomioon tällaisiin käyttöönottohankkeisiin osallistuvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien laaja kirjo, on olennaisen tärkeää koordinoida strategisen ohjelman laatimista, osallistumista ohjelmasuunnitteluun sekä tällaisiin ohjelmiin liittyvää sidosryhmien tiedotusta ja osallistamista. Kyseisten tehtävien strategisena perustana älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen olisi koordinoitava strategisten käyttöönotto-ohjelmien kehittämistä asiaankuuluville aloille, kuten 5G-järjestelmien käyttöönotolle maanteillä ja rautateillä. Kyseisissä ohjelmissa olisi muun muassa tuettava käyttöönottoa koskevien etenemissuunnitelmien laatimista ja tärkeimpien yhteistyömallien ja muiden strategisten kysymysten vahvistamista.

(99)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komission tai rahoituselimen on tarvittaessa tehtävä turvallisuustarkastelu ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

(100)

Neuvoston 3 päivänä joulukuuta 2019 antamien päätelmien ja 5G-verkkojen kyberturvallisuudesta 26 päivänä maaliskuuta 2019 annetun suosituksen mukaisesti koordinoitua unionin tason toimintaa varten jäsenvaltioiden verkko- ja tietoturvayhteistyöryhmä julkaisi tammikuussa 2020 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön, jäljempänä ’välineistö’. Välineistö sisältää joukon strategisia ja teknisiä toimenpiteitä sekä tukitoimia, joilla lievennetään 5G-verkkojen tärkeimpiä kyberturvallisuusriskejä, jotka on tunnistettu koordinoitua unionin tason riskinarviointia koskevassa raportissa, sekä opastetaan sellaisten toimenpiteiden valinnassa, jotka olisi asetettava etusijalle kansallisen ja unionin tason riskinhallintasuunnitelmissa. Komission 29 päivänä tammikuuta 2020 antamassa tiedonannossa EU:n välineistön täytäntöönpanosta hyväksytään kaikki välineistössä esitetyt toimenpiteet ja ohjeet ja korostetaan tarvetta soveltaa rajoituksia, mukaan lukien tarvittaessa poissulkeminen, unionin laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin sekä toteuttaa toimenpiteitä, joilla vältetään riippuvuus kyseisistä toimittajista. Siinä määritellään myös joukko komission erityistoimia, joilla pyritään erityisesti varmistamaan, että osallistuminen unionin rahoitusohjelmiin asiaankuuluvilla teknologian aloilla edellyttää turvallisuusvaatimusten noudattamista, sekä hyödyntämään tässä kaikkia turvallisuusehtoja ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa. Sen vuoksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava käyttöön asianmukaiset säännökset, joissa otetaan huomioon turvallisuustoimenpiteet älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen rahoittamissa toimissa ja yhteisyrityksen suositusten perusteella myös muita unionin ohjelmia toteuttavien rahoituselinten toimissa älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla.

(101)

Horisontti 2020 -ohjelman mukaiset yhteisyritykset on perustettu kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2024. Yhteisyritysten olisi jatkettava asianomaisten tutkimusohjelmien tukemista ja jäljellä olevien, neuvoston asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014 (24), (EU) N:o 558/2014 (25), (EU) N:o 559/2014 (26), (EU) N:o 560/2014 (27), (EU) N:o 561/2014 (28) ja (EU) N:o 642/2014 (29) nojalla käynnistettyjen tai jatkettujen toimien toteuttamista kyseisten asetusten mukaisesti yhteisyritysten purkamiseen saakka. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi kyseiset asetukset olisi näin ollen kumottava.

(102)

Unionin olisi toimittava vain, jos voidaan osoittaa, että unionin tason toiminta on tehokkaampaa kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutetut toimet. Yhteisyritykset keskittyvät aloihin, joilla unionin tason toiminnalla on todistettavasti lisäarvoa, mikä syntyy niiden toimien laajuudesta, nopeudesta ja kattavuudesta, joita unioni tarvitsee saavuttaakseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaiset pitkän aikavälin tavoitteensa ja toteuttaakseen strategiset poliittiset painopisteensä ja sitoumuksensa. Lisäksi ehdotettujen yhteisyritysten olisi katsottava täydentävän ja niiden olisi vahvistettava samalla alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia toimia.

(103)

Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska päällekkäisyyksien välttäminen, kriittisen massan saavuttaminen ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistaminen edellyttävät unionin tason toimintaa. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(104)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvilla toimintapolitiikan aloilla, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sinä päivänä, jona se julkaistaan,