32007R0727

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 727/2007 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32007R0727

Komission asetus (EY) N:o 727/2007, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007 , tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, III, VII ja X muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 165, 27.6.2007, p. 8–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

(HR)
⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 03 Nide 035 s. 20 - 32

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/727/oj

HTML

PDF

Official Journal

27.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/8

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 727/2007,

tehty 26 päivänä kesäkuuta 2007,

tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, III, VII ja X muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 6 a artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan säännöt nautaeläinten, lampaiden ja vuohien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurantaa varten sekä niitä hävittämistoimenpiteitä varten, jotka on toteutettava lampaiden ja vuohien tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE) toteamisen jälkeen.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi lokakuussa 2005 lausunnon pienten märehtijöiden epätyypillisten TSE-tapausten luokituksesta. EFSA:n lausunnossa todetaan, että epätyypillisen scrapien operatiivinen määritelmä on mahdollista tehdä ja siitä saadaan scrapie-tapausten luokitukseen tarvittavat tiedot. Lisäksi EFSA suosittelee käytettäväksi valvontaohjelmia, joihin sisältyy testausta ja näytteenottojärjestelyjä, jotta pienten märehtijöiden kaikki TSE-muodot pystytään toteamaan.

(3)	Tästä syystä katsotaan asianmukaiseksi ottaa käyttöön pienten märehtijöiden TSE:n, scrapie-tapauksen, klassisen scrapie-tapauksen ja epätyypillisen scrapie-tapauksen määritelmät.

(4)

Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn nykyisten sääntöjen eli asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III mukaisen pikatestin tulos on positiivinen, positiiviseksi todetun ruhon lisäksi on hävitettävä vähintään välittömästi ennen positiiviseksi todettua ruhoa teurastettu ruho ja kaksi välittömästi positiiviseksi todetun ruhon jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla.

(5)

Pikatestillä positiiviseksi todetun ruhon läheisyydessä olleiden kolmen ruhon täydellinen hävittäminen samalla teurastuslinjalla on riskiin nähden suhteetonta. Kyseiset ruhot olisi hävitettävä ainoastaan, jos pikatestin tulos varmistuu positiiviseksi tai siitä ei saada täyttä varmuutta vertailumenetelmillä tehdyissä tutkimuksissa.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (EY) N:o 214/2005 (2) ja (EY) 1041/2006 (3), säädetään lampaiden ja vuohien tehostetuista seurantaohjelmista sen jälkeen, kun vuonna 2005 oli todettu vuohessa naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) -tartunta ja lampaissa kolme epätavallista TSE-tapausta, joissa BSE-tartuntaa ei voitu sulkea pois. Mainittuja seurantaohjelmia olisi tarkistettava kaksi vuotta jatkuneen tehostetun testaustoiminnan tulosten perusteella, sillä uusia BSE-tapauksia lampaissa ja vuohissa ei ole todettu. Ohjelmien tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi uudistettuja seurantavaatimuksia olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2007.

(7)	Lampaita ja vuohia koskevat seurantaohjelmat olisi arvioitava ja niitä olisi tarkistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella.

(8)

TSE-tartunnan saaneita karjoja koskeva nykyinen tiukka teurastus- ja uusimisohjelma vaikuttaa lampaiden ja vuohien tehostetun seurannan tulosten perusteella suhteettomalta. Lisäksi useat erityisesti tartunnan saaneiden karjojen uusimista koskevat seikat hankaloittavat karjassa todettua TSE-tartuntaa seuraavien toimenpiteiden tehokasta toteuttamista.

(9)

EFSA antoi 8 päivänä maaliskuuta 2007 lausunnon tietyistä lampaiden ja vuohien TSE-riskeihin liittyvistä näkökohdista. Viranomaisen lausunnossa todetaan, että epidemiologisesta tai molekyylitason yhteydestä klassisen ja/tai epätyypillisen scrapien ja ihmisissä esiintyvien TSE:iden välillä ei ole näyttöä ja että BSE-taudinaiheuttaja on ainoa zoonoosien aiheuttajaksi tunnistettu TSE-taudinaiheuttaja. Viranomainen toteaa myös, että nykyiset EY:n lainsäädännön mukaiset erottelevat testit, jotka on tarkoitettu scrapien ja BSE:n erottelemiseen, ovat luotettavia BSE:n erottamiseksi klassisesta ja epätyypillisestä scrapiesta.

(10)

Muita tekijöitä, jotka vahvistavat pienten märehtijöiden TSE:n hävittämistoimenpiteiden uudelleenarviointitarpeen, ovat muun muassa puuttuva tieteellinen näyttö siitä, että scrapie voisi tarttua ihmisiin, pois suljettu BSE:n mahdollisuus pienten märehtijöiden TSE-tapauksissa ja todetut epätyypilliset TSE-tapaukset, joissa tartunnan leviäminen karjan sisällä on vähäistä mutta joita esiintyy myös lampaissa, joiden genotyyppiä pidetään resistenttinä BSE:lle ja klassiselle scrapielle.

(11)	Lampaan- ja vuohenkasvatusalan rakenne on huomattavan erilainen eri puolilla yhteisöä, minkä vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa vaihtoehtoisia toimintatapoja edellyttäen, että vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt.

(12)

Komission TSE-suunnitelmassa, joka hyväksyttiin 15 päivänä heinäkuuta 2005, vahvistetaan yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi tarkistaa pienten märehtijöiden hävittämistoimenpiteet niin, että otetaan huomioon käytettävissä olevat uudet diagnoosivälineet ja huolehditaan nykyisen tasoisen kuluttajansuojan säilymisestä.

(13)

EFSA antoi 13 päivänä heinäkuuta 2006 lausunnon jalostusohjelmista, joiden tavoitteena on saada lampaissa aikaan TSE-resistenssi. EFSA:n lausunnossa todetaan, että jalostusohjelmat lisäävät lammaspopulaatioiden kykyä vastustaa nykyisin tunnettuja TSE:itä ja parantavat siten osaltaan sekä eläinten terveyttä että kuluttajansuojaa. EFSA antoi myös prioniproteiinin genotyypin määrittelemistä koskevia suosituksia.

(14)	Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 a artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön jalostusohjelmia, joiden tavoitteena on TSE-resistenssi niiden lammaspopulaatioissa. On tarpeen ottaa käyttöön kyseisiä jalostusohjelmia koskevat yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset.

(15)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava.

(16)

Vähimmäisvaatimuksista jalostusohjelmien perustamiseksi tavoitteena saada lampaissa aikaan resistenssi tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita vastaan 13 päivänä helmikuuta 2003 tehty komission päätös 2003/100/EY (4) on vanhentunut, sillä siinä annetut säännökset on nyt tarkoitus korvata tässä asetuksessa vahvistetuilla säännöksillä. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi mainittu päätös olisi kumottava.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, III, VII ja X tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumotaan päätös 2003/100/EY.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen liitteessä olevan 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1923/2006 (EUVL L 404, 30.12.2006, s. 1).

(2) EUVL L 37, 10.2.2005, s. 9.

(3) EUVL L 187, 8.7.2006, s. 10.

(4) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 41.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, III, VII ja X seuraavasti:

Korvataan liitteessä I oleva 2 kohta seuraavasti:

”2.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan lisäksi:

a)	’kotoperäisellä BSE-tapauksella’ naudan spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jonka ei ole selvästi osoitettu aiheutuneen elävän eläimen tuontia edeltävästä tartunnasta;

b)	’erillisellä rasvakudoksella’ teurastuksen ja leikkaamisen aikana poistettua sisäistä ja ulkoista rasvaa, erityisesti nautaeläinten sydämen, vatsapaidan ja munuaisen tuoretta rasvaa sekä leikkaamoista peräisin olevaa rasvaa;

’kohortilla’ nautaeläinten ryhmää, johon sisältyvät sekä

i)	eläimet, jotka ovat syntyneet samaan karjaan kuin tartunnan saanut nautaeläin 12 kuukautta ennen tai jälkeen sen syntymän; että

ii)	eläimet, joita on kasvatettu jossain vaiheessa ensimmäisen elinvuoden aikana yhdessä tartunnan saaneen nautaeläimen kanssa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana;

d)	’indeksitapauksella’ tilan tai epidemiologisesti määritellyn ryhmän ensimmäistä eläintä, jossa todetaan TSE-tartunta;

e)	’pienten märehtijöiden TSE:llä’ lampaassa tai vuohessa epänormaalin PrP-proteiinin varmistustestillä todettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta;

’scrapie-tapauksella’ lampaassa tai vuohessa varmistettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jossa BSE-tartunta on suljettu pois TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa (1) vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

g)	’klassisella scrapie-tapauksella’ varmistettua scrapie-tapausta, joka luokitellaan klassiseksi TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

h)	’epätyypillisellä scrapie-tapauksella’ varmistettua scrapie-tapausta, joka voidaan erottaa klassisesta scrapiesta TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa yhteisön vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

Muutetaan liitteessä III oleva A luku seuraavasti:

Korvataan I osan 6.4 ja 6.5 kohta seuraavasti:

”6.4

Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai tuloksesta ei ole täyttä varmuutta, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää ainesta.

6.5

Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai tuloksesta ei ole täyttä varmuutta, BSE-positiiviseksi todetun tai epävarman testituloksen saaneen ruhon lisäksi vähintään yksi välittömästi sitä ennen teurastettu ruho ja vähintään kaksi välittömästi sen jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla on hävitettävä 6.4 kohdan mukaisesti. Tästä poiketen jäsenvaltiot voivat päättää tuhota mainitut ruhot ainoastaan siinä tapauksessa, että pikatestin tulos varmistuu positiiviseksi tai tuloksesta ei edelleenkään saada täyttä varmuutta liitteessä X olevan C luvun 3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa varmennustutkimuksissa.”

Korvataan II osa seuraavasti:

”II. LAMPAIDEN JA VUOHIEN SEURANTA

1. Yleistä

Lampaiden ja vuohien seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

2. Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

a)	Niissä jäsenvaltioissa, joissa uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000:n ihmisravinnoksi teurastetun lampaan vähimmäisotos.

b)	Niissä jäsenvaltioissa, joissa jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000:n ihmisravinnoksi teurastetun vuohen vähimmäisotos.

Jos jäsenvaltiolla on vaikeuksia kerätä riittävästi terveinä teurastettuja lampaita ja vuohia sille a ja b kohdassa määrätyn vähimmäisotoksen saavuttamiseksi, se voi korvata enintään 50 prosenttia sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla yli 18 kuukauden ikäisiä kuolleita lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen ja 3 kohdassa vahvistetun vähimmäisotoksen lisäksi. Lisäksi jäsenvaltio voi korvata enintään 10 prosenttia sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla taudin hävittämiskampanjan yhteydessä teurastettuja yli 18 kuukauden ikäisiä lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen.

3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

Jäsenvaltioiden on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen sekä taulukoissa A ja B vahvistettujen vähimmäisotosten mukaisesti kuolleet tai teurastetut lampaat ja vuohet, joita ei kuitenkaan ole

—	lopetettu taudin hävittämiskampanjan yhteydessä tai

—	teurastettu ihmisravinnoksi.

Taulukko A

Uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio jäsenvaltiossa	Kuolleiden lampaiden vähimmäisotos (2)
> 750 000	10 000
100 000–750 000	1 500
40 000–100 000	100 % 500 eläimeen saakka
< 40 000	100 % 100 eläimeen saakka

Taulukko B

Jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio jäsenvaltiossa	Kuolleiden vuohien vähimmäisotos (3)
> 750 000	10 000
250 000–750 000	1 500
40 000–250 000	100 % 500 eläimeen saakka
< 40 000	100 % 100 eläimeen saakka

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin eläimiin sovellettavat näytteenottosäännöt

Eläinten on oltava yli 18 kuukauden ikäisiä, tai niiden ikenistä on tullut puhjeta enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta.

Eläinten ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella.

Otoksen valinta on suunniteltava siten, että pyritään välttämään minkä tahansa ryhmän liiallinen edustus alkuperän, iän, rodun, tuotantotyypin tai minkä tahansa muun ominaispiirteen osalta.

Otosten on oltava edustavia kunkin alueen ja vuodenajan osalta. Moninkertaista näytteiden ottamista samasta karjasta on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Valvontaohjelmissaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä sisällyttämään peräkkäisten vuosien TSE-testiotoksiin kaikki virallisesti rekisteröidyt tilat, joilla on yli 100 eläintä ja joilla ei ole koskaan todettu TSE-tapauksia.

Jäsenvaltioiden on laadittava kohdennettu tai muu tarkistusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että eläimiä ei jätetä pois otoksista.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää poikkeuksesta otokseen syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista syrjäisistä alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta.

5. Tartunnan saaneiden karjojen seuranta

Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet tai eläimet, joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta ja jotka on teurastettu hävitettäväksi liitteessä VII olevan 2.3 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan taikka 5 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti, on testattava yksinkertaisella satunnaisotannalla valittavan, seuraavassa taulukossa ilmoitetun otosmäärän mukaisesti:

Yli 18 kk:n ikäisten tai sellaisten, joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta, hävitettäväksi teurastettujen eläinten lukumäärä karjassa	Vähimmäisotos
70 tai vähemmän	Kaikki testauskriteerit täyttävät eläimet
80	68
90	73
100	78
120	86
140	92
160	97
180	101
200	105
250	112
300	117
350	121
400	124
450	127
500 tai enemmän	150

6. Muiden eläinten seuranta

Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjen seurantaohjelmien lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa erityisesti seuraavien muiden eläinten seurantaa:

—	maidontuotantoon tarkoitetut eläimet,

—	maista, joissa esiintyy kotoperäistä TSE:tä, peräisin olevat eläimet,

—	mahdollisesti saastunutta rehua saaneet eläimet,

—	TSE-tartunnan saaneista naaraista syntyneet tai polveutuvat eläimet.

7. Lampaiden ja vuohien testauksen jälkeen toteutettavat toimenpiteet

7.1

Kun ihmisravinnoksi teurastettu lammas tai vuohi on 2 kohdan mukaisesti valittu testattavaksi TSE:n toteamiseksi, asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan III luvun I jaksossa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

7.2

Jäsenvaltiot voivat poiketa 7.1 kohdasta, kun teurastamossa on käytössä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki eläinten osat voidaan jäljittää ja että mikään tutkittujen eläinten ruhonosa, jossa on terveysmerkintä, ei lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

7.3

Kaikki testatun eläimen ruhon osat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen testitulos, lukuun ottamatta eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka hävitetään välittömästi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a, b tai e alakohdan mukaisesti.

7.4

Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä välittömästi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a, b tai e alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tässä liitteessä olevan B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää materiaalia.

8. Genotyypin määrittäminen

8.1

Jokaisen TSE-positiivisen lampaan prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 154 ja 171 osalta on määriteltävä. Sellaisissa lampaissa, joiden genotyyppi koodaa alaniinin molemmissa alleeleissa kodonissa 136, arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 154 ja arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 171, todetuista TSE-tapauksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle. Jos TSE- positiivinen tapaus on epätyypillinen scrapie-tapaus, on määritettävä prioniproteiinin genotyyppi kodonin 141 osalta.

8.2

Niiden eläinten lisäksi, joiden genotyyppi on määritelty kohdan 8.1 mukaisesti, prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 141, 154 ja 171 osalta on määriteltävä lampaiden vähimmäisotoksesta. Jos täysikasvuisten lampaiden populaatio jäsenvaltiossa on yli 750 000 eläintä, on otokseen sisällytettävä vähintään 600 eläintä. Muissa jäsenvaltioissa otokseen on otettava vähintään 100 eläintä. Otokset voidaan valita ihmisravinnoksi teurastetuista, tilalla kuolleista tai elossa olevista eläimistä. Otoksen on oltava edustava koko lammaspopulaation osalta.”

Korvataan liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

TARTTUVIEN SPONGIFORMISTEN ENKEFALOPATIOIDEN HÄVITTÄMINEN

A LUKU

Toimenpiteet TSE:n esiintymisen toteamisen jälkeen

Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa on selvitettävä:

nautaeläimien osalta:

—	kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut märehtijät,

—	sairaaksi todetun naaraspuolisen eläimen jälkeläiset, jotka ovat syntyneet emän kliinisten oireiden toteamisen jälkeen tai kahden vuoden sisällä sitä ennen,

—	kaikki sairaaksi todetun eläimen kohortin eläimet,

—	sairauden mahdollinen alkuperä,

—	muut eläimet sairaaksi todetun eläimen tilalla tai muilla sellaisilla tiloilla, joille TSE:n taudinaiheuttaja on saattanut levitä tai jotka ovat saattaneet altistua samalle rehulle tai samalle saastuntalähteelle,

—	mahdollisesti saastuneen rehun tai muun materiaalin siirrot tai muut tartuntakeinot, jotka ovat voineet siirtää TSE:n taudinaiheuttajan kyseessä olevalle tilalle tai sieltä muualle;

lampaiden ja vuohien osalta:

—	kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut märehtijät kuin lampaat ja vuohet,

—	sairaaksi todetun eläimen vanhemmat ja naaraspuolisen eläimen tapauksessa kaikki alkiot, munasolut ja viimeiset jälkeläiset, sikäli kuin ne ovat tunnistettavissa,

—	kaikki sairaaksi todetun eläimen kanssa samalla tilalla olevat muut lampaat ja vuohet toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen eläinten lisäksi,

—	taudin mahdollinen alkuperä ja muut tilat, joilla on TSE:n taudinaiheuttajan mahdollisesti tartuttamia eläimiä, alkioita tai munasoluja tai jotka ovat saaneet samaa rehua tai altistuneet samalle saastuntalähteelle,

—	mahdollisesti saastuneen rehun tai muun materiaalin siirrot tai muut tartuntakeinot, jotka ovat voineet siirtää TSE:n taudinaiheuttajan kyseessä olevalle tilalle tai sieltä muualle.

Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyihin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

2.1

Jos nautaeläimessä on todettu BSE-tauti, 1 kohdan a alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut nautaeläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti; jäsenvaltio voi kuitenkin päättää

—	olla lopettamatta ja hävittämättä 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun kohortin eläimiä, jos on esitetty todisteita siitä, että näillä eläimillä ei ollut mahdollisuutta syödä samaa rehua kuin tartunnan saanut eläin,

—	lykätä 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun kohortin eläinten lopettamista ja hävittämistä niiden tuotantoiän loppuun, kun on kyse jatkuvasti keinosiemennysasemilla olevista sonneista ja voidaan varmistaa, että ne hävitetään täydellisesti kuoleman jälkeen.

2.2

Jos TSE:tä epäillään lampaassa tai vuohessa jäsenvaltiossa sijaitsevalla tilalla, kaikille tilan muille lampaille ja vuohille on määrättävä virallinen siirtämisrajoitus, kunnes tutkimustulokset ovat käytettävissä. Jos on näyttöä siitä, että tila, jolla eläin oli, kun TSE:tä alettiin epäillä, ei todennäköisesti ole tila, jolla eläin olisi voinut altistua TSE:lle, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että muut tilat tai ainoastaan tila, jolla altistus tapahtui, asetetaan viralliseen valvontaan käytettävissä olevan epidemiologisen tiedon mukaan.

2.3

Jos lampaassa tai vuohessa on todettu TSE

ja BSE:tä ei voida sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehdyn yhteistestin tulosten perusteella, kaikki 1 kohdan b alakohdan toisesta viidenteen luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti;

ja BSE voidaan sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä,

joko

i)	kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti; tilaan sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä; tai

ii)

kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti, lukuun ottamatta:

—	jalostuspässejä, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä,

—	jalostusuuhia, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei ainoatakaan VRQ-alleelia, ja, mikäli tällaiset jalostusuuhet ovat tiineinä tutkimuksen aikana, myöhemmin syntyviä karitsoja, jos niiden genotyyppi on tämän kohdan vaatimusten mukainen,

—	lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli ja jotka on tarkoitettu yksinomaan teurastettaviksi,

—	mikäli toimivaltainen viranomainen niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä lampaita ja vuohia, jotka on tarkoitettu yksinomaan teurastettaviksi;

tilaan sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

tai

iii)

jäsenvaltio voi päättää, että 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistettuja eläimiä ei lopeteta ja hävitetä, jos tunnetun genotyypin lampaita on vaikea korvata tai jos ARR-alleelia esiintyy tietyssä rodussa tai koko tilalla vain vähän taikka jos sen katsotaan olevan tarpeellista sisäsiitoksen välttämiseksi tai ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät. Tilaan sovelletaan 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

c)	Poiketen edellä b alakohdassa säädetyistä toimenpiteistä ja ainoastaan siinä tapauksessa, että tilalla vahvistunut TSE-tapaus on epätyypillinen scrapie-tapaus, jäsenvaltio voi päättää soveltaa jäljempänä 5 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

Jäsenvaltiot voivat päättää

i)	kaikkien b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi;

ii)	kaikkien b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi

edellyttäen, että:

—	eläimet teurastetaan kyseisen jäsenvaltion alueella,

—	kaikki eläimet, jotka ovat yli 18 kk:n ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta ja jotka teurastetaan ihmisravinnoksi, testataan TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

e)	Edellä olevan b alakohdan i ja iii alakohdan mukaisesti lopetettujen ja hävitettyjen tai ihmisravinnoksi teurastettujen enintään 50 lampaan prioniproteiinin genotyyppi on määriteltävä.

2.4

Jos tartunnan saanut eläin on tuotu kyseiselle tilalle muulta tilalta, jäsenvaltio voi päättää tapauksen mukaan, toteuttaako se hävittämistoimenpiteitä alkuperätilalla vai tilalla, jossa tartunta vahvistettiin, vai molemmissa; jos yhteislaidunta on käyttänyt useampi kuin yksi karja, jäsenvaltiot voivat kaikki epidemiologiset tekijät aiheellisesti huomioon otettuaan päättää rajoittaa kyseiset hävittämistoimenpiteet koskemaan vain yhtä karjaa; jos tilalla pidetään useampaa kuin yhtä karjaa, jäsenvaltiot voivat päättää rajoittaa toimenpiteiden soveltamisen siihen karjaan, jossa TSE on todettu, edellyttäen että on varmistettu, että karjat on pidetty erillään toisistaan ja tartunnan leviäminen karjojen välillä suoran tai epäsuoran kontaktin välityksellä on epätodennäköistä.

Kun tilalla on toteutettu 2.3 kohdan a alakohdassa ja b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut toimet:

3.1

Tilalle (tiloille) saa tuoda ainoastaan seuraavia eläimiä:

a)	urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä,

b)	naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

vuohia, jos

i)	tilalla ei ole muita kuin sellaisia jalostuslampaita, joilla on a ja b alakohdassa tarkoitettu genotyyppi

ii)	kaikki eläintilat on puhdistettu ja desinfioitu perusteellisesti karjan hävittämisen jälkeen.

3.2

Tilalla (tiloilla) saa käyttää ainoastaan seuraavanlaista siemennestettä ja seuraavanlaisia alkioita:

a)	ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä,

b)	alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia.

3.3

Eläinten siirtämiseen tilalta muualle sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)	ARR/ARR-genotyypin lampaiden siirtämiseen tilalta muualle ei sovelleta mitään rajoituksia;

lampaita, joilla on vain yksi ARR-alleeli, saa siirtää tilalta muualle ainoastaan suoraan teurastettaviksi ihmisravinnoksi tai hävittämistarkoituksessa; kuitenkin

—	uuhia, joilla on yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, voidaan siirtää muille tiloille, joille on asetettu rajoitus 2.3 kohdan b alakohdan ii alakohdan tai 4 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta,

—

jos toimivaltainen viranomainen niin päättää, karitsoja ja vohlia voidaan siirtää yhdelle muulle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi; määränpäänä olevalla tilalla ei saa olla muita kuin teurastusta varten lihotettavia lampaita tai vuohia, ja kyseinen tila saa lähettää eläviä lampaita tai vuohia muille tiloille ainoastaan suoraan teurastettaviksi;

vuohia voidaan siirtää edellyttäen, että tilalla toteutetaan tehostettuja TSE:n seurantatoimia, mukaan luettuna kaikkien sellaisten vuohien testaus, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä ja

i)	jotka on teurastettu ihmisravinnoksi niiden tuotantoiän päättyessä tai

ii)	jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla ja jotka täyttävät liitteessä III olevan A luvun II osan 3 kohdan edellytykset;

d)	mikäli jäsenvaltio niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja vohlia voidaan siirtää tilalta suoraan ihmisravinnoksi teurastettaviksi.

3.4

Edellä 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa vahvistettujen poikkeusten soveltamista jatketaan tilalla kahden vuoden ajan siitä päivämäärästä, kun

a)	tilan kaikki lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi; tai

b)	eläintiloissa viimeksi on pidetty lampaita tai vuohia; tai

c)	3.3 kohdan c alakohdassa säädetty tehostettu TSE:n seuranta alkoi; tai

tilan kaikki jalostuspässit ovat ARR/ARR-genotyyppiä ja kaikilla jalostusuuhilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, edellyttäen että näiden kahden vuoden aikana seuraavien yli 18 kuukauden ikäisten eläinten TSE-testauksen tulokset ovat negatiivisia:

—	vuotuinen otos ihmisravinnoksi tuotantoikänsä päättyessä teurastetuista lampaista liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan taulukossa esitetyn otoskoon mukaisesti ja

—	kaikki liitteessä III olevan A luvun II osan 3 kohdassa tarkoitetut lampaat, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla.

Kun tilalla on toteutettu 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetyt toimet ja kahden vuoden ajan viimeisen TSE-tapauksen toteamisen jälkeen

a)	tilan kaikki lampaat ja vuohet on tunnistettava;

tilan kaikkia lampaita ja vuohia saa siirtää ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella ihmisravinnoksi teurastettavaksi tai hävittämistarkoituksessa; kaikki yli 18 kuukauden ikäiset ihmisravinnoksi teurastettavat eläimet on testattava TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti;

c)	toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta muualle;

d)	tilalla voidaan käyttää ainoastaan ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä sekä alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia;

e)	kaikki lampaat ja vuohet, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä ja jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla, on testattava TSE:n toteamiseksi;

f)	tilalle saa tuoda ainoastaan urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, sekä naaraspuolisia lampaita tiloilta, joilla ei ole todettu TSE-tapauksia tai karjoista, jotka täyttävät 3.4 kohdassa vahvistetut edellytykset;

g)	tilalle voidaan tuoda vuohia ainoastaan tiloilta, joilla ei ole todettu TSE-tapauksia, tai karjoista, jotka täyttävät 3.4 kohdassa vahvistetut edellytykset;

h)	tilan kaikkiin lampaisiin ja vuohiin sovelletaan yhteislaiduntamisrajoituksia, jotka toimivaltainen viranomainen määrittelee ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät;

b alakohdasta poiketen, jos toimivaltainen viranomainen niin päättää, karitsoja ja vohlia voidaan siirtää muulle tilalle samassa jäsenvaltiossa yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi; määränpäänä olevalla tilalla ei saa olla muita kuin teurastusta varten lihotettavia lampaita tai vuohia, ja kyseinen tila saa lähettää eläviä lampaita tai vuohia muille tiloille ainoastaan suoraan teurastettaviksi.

Kun sovelletaan 2.3 kohdan c alakohdassa säädettyä poikkeusta, on sovellettava seuraavia toimenpiteitä:

joko kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti; jäsenvaltiot voivat päättää määritellä lopetettujen ja tuhottujen lampaiden prioniproteiinin genotyypin;

tai toteutetaan kahden vuoden ajan viimeisen TSE-tapauksen toteamisesta vähintään seuraavat toimenpiteet:

i)	tilan kaikki lampaat ja vuohet on tunnistettava;

ii)	tilalla on toteutettava kahden vuoden ajan tehostettua TSE:n seurantaa, johon sisältyy kaikkien yli 18 kuukauden ikäisten ja ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien sekä kaikkien yli 18 kuukauden ikäisten tilalla kuolleiden tai lopetettujen lampaiden ja vuohien testaaminen;

iii)	toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että eläviä lampaita ja vuohia tai alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin.

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdassa vahvistettuja toimenpiteitä tai 2.3 kohdan c ja d alakohdassa säädettyjä poikkeuksia, on annettava komissiolle selvitys niiden myöntämiselle asettamistaan ehdoista ja perusteista. Jos uusia TSE-tapauksia todetaan karjoissa, joihin sovelletaan poikkeuksia, poikkeusten myöntämisehdot on arvioitava uudelleen.

B LUKU

Vähimmäisvaatimukset TSE-resistenssiä lampaissa tavoittelevalle 6 a artiklan mukaiselle jalostusohjelmalle:

OSA 1

Yleiset vaatimukset

1.	Jalostusohjelmassa keskitytään jalostusarvoltaan korkealuokkaisiin karjoihin.

Perustetaan tietokanta, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot:

a)	eläinten tunnistetiedot, rotu ja määrä kaikissa jalostusohjelmaan osallistuvissa karjoissa;

b)	tunnistetiedot kaikista eläimistä, joista on otettu näyte jalostusohjelman yhteydessä;

c)	mahdollisten genotyyppitestien tulokset.

3.	Perustetaan yhtenäinen sertifiointijärjestelmä, jossa kukin eläin, josta on jalostusohjelman puitteissa otettu näyte, sertifioidaan omalla ainutkertaisella tunnistenumerollaan.

4.	Perustetaan eläinten ja näytteiden tunnistamista, näytteiden käsittelyä ja tulosten jakelua varten järjestelmä, joka minimoi inhimillisen erehdyksen mahdollisuuden. Järjestelmän tehokkuutta valvotaan säännöllisillä satunnaisotantaan perustuvilla tarkastuksilla.

5.	Veren tai muiden jalostusohjelmaa varten kerättyjen kudosten genotyypin määritys tehdään ohjelman puitteissa hyväksytyissä laboratorioissa.

6.	Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat avustaa jalostusyhdistyksiä perustamaan geenipankkeja, joihin koottavat siemenneste, munasolut ja/tai alkiot edustavat sellaisia prioniproteiinin genotyyppejä, joista jalostusohjelman tuloksena tulee todennäköisesti harvinaisia.

Kullekin rodulle laaditaan jalostusohjelma, jossa otetaan huomioon seuraavat:

a)	eri alleelien esiintymistiheys rodussa;

b)	rodun harvinaisuus;

c)	sisäsiitoksen ja perintöaineksen ulosvirtauksen välttäminen.

OSA 2

Erityiset säännöt ohjelmaan osallistuville karjoille

1.	Jalostusohjelman tavoitteena on lisätä ARR-alleelin esiintyvyyttä lammaskarjassa ja vähentää niiden alleelien esiintyvyyttä, joiden on osoitettu myötävaikuttavan TSE-alttiuteen.

Osallistujakarjoihin sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

a)	Kaikki ne karjan eläimet, joista aiotaan ottaa näyte, on yksilöitävä luotettavasti.

b)	Karjan kaikkien jalostuspässien genotyyppi on määritettävä ennen käyttöä jalostukseen.

c)	Kaikki urospuoliset eläimet, joilla on VRQ-alleeli, on teurastettava tai kastroitava 6 kuukauden kuluessa genotyypin määrittämisestä. Näitä eläimiä saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi.

d)	Naaraspuolisia eläimiä, joilla tiedetään olevan VRQ-alleeli, saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi.

e)	Muita kuin ohjelman puitteissa sertifioituja urospuolisia eläimiä – myös sellaisia, joilta otetaan siemennestettä keinosiemennystä varten – ei saa käyttää jalostukseen kyseisessä karjassa.

3.	Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää poikkeuksia 2 kohdan c ja d alakohdan vaatimuksista rotujen ja tuotanto- ja teurasominaisuuksien suojelemiseksi.

4.	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 kohdan perusteella myöntämistään poikkeuksista ja niiden perusteista.

OSA 3

Järjestelmä lammaskarjojen tunnustamiseksi TSE-resistenteiksi

Järjestelmällä tunnustetaan TSE-resistenteiksi sellaiset lammaskarjat, jotka 6 a artiklassa säädettyyn jalostusohjelmaan osallistumisen perusteella täyttävät ohjelmassa vaaditut kriteerit.

Tunnustuksia on oltava vähintään seuraavia kahta tasoa:

a)	Tason I karjat koostuvat yksinomaan ARR/ARR-genotyypin lampaista.

b)	Tason II karjoissa jälkeläiset ovat yksinomaan ARR/ARR-genotyyppiä edustavien pässien siittämiä.

Jäsenvaltiot voivat päättää muistakin tunnustustasoista maansa erityisvaatimusten mukaisesti.

TSE-resistentteihin karjoihin kuuluvista lampaista on säännöllisesti otettava näytteitä satunnaisotannalla seuraavasti:

a)	tilalla tai teurastamossa genotyypin vahvistamiseksi;

b)	kun on kyse tason I karjoista, yli 18 kuukauden ikäisistä eläimistä teurastamossa TSE:n toteamiseksi liitteen III mukaisesti.

OSA 4

Jäsenvaltioiden raportit komissiolle

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön lammaspopulaatioiden TSE-resistenssiä tavoittelevia kansallisia jalostusohjelmia, on ilmoitettava komissiolle kyseisiin ohjelmiin sovellettavat vaatimukset ja toimitettava vuosittainen raportti niissä edistymisestä. Kunkin kalenterivuoden kertomus on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.”

Muutetaan liitteessä X oleva C luku seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Otanta

Kaikki näytteet, jotka aiotaan tutkia TSE:n toteamiseksi, on otettava käyttäen Maailman eläintautijärjestön (OIE) diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan (Manual for Diagnostic Tests and vaccines for Terrestrial Animals), jäljempänä ’käsikirja’, viimeisimmässä laitoksessa esitettyjä menetelmiä ja käytänteitä. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että OIE:n menetelmien ja käytänteiden lisäksi, tai jos niitä ei ole, käytetään yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisia näytteenottomenetelmiä ja -käytänteitä, jotta taataan riittävän materiaalin saaminen. Toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti kerättävä asiaankuuluvat kudokset, joita tarvitaan käytettävissä olevan tieteellisen näytön ja yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden perusteella sen varmistamiseen, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta pienmärehtijöissä, ja pidettävä vähintään puolet kerätystä kudoksesta kylmässä mutta ei pakastettuna, kunnes pikatestistä saadaan negatiivinen tulos. Jos tulos on positiivinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta, jäljelle jääneet kudokset on käsiteltävä yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisesti.

Näytteisiin on merkittävä asianmukaisesti otokseen valitun eläimen tunnistetiedot.”

Korvataan 3.2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) TSE:n seuranta

Laboratoriotesteihin liitteessä III olevan A luvun II osan (Lampaiden ja vuohien seuranta) säännösten nojalla lähetetyille lampaiden ja vuohien näytteille on tehtävä pikatesti käyttäen asianmukaisia menetelmiä ja käytänteitä, joita tarvitaan käytettävissä olevan tieteellisen näytön ja yhteisön vertailulaboratorion antamien ohjeiden perusteella sen varmistamiseen, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta.

Jos pikatestin tulos ei anna täyttä varmuutta tai on positiivinen, kerätyt kudokset on välittömästi lähetettävä viralliseen laboratorioon varmennustutkimuksen tekemistä varten; tutkimus tehdään immunosolukemiallisella testillä, immunoblottauksella tai osoittamalla taudille ominaiset fibrillit elektronimikroskopian avulla a alakohdan mukaisesti. Jos varmennustutkimuksen tulos on negatiivinen tai siitä ei saada täyttä varmuutta, on tehtävä varmentavia lisätestejä yhteisön vertailulaboratorion ohjeiden mukaisesti.

Jos jonkin edellä mainitun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen, kyseinen eläin on katsottava TSE-positiiviseksi tapaukseksi.”

Korvataan 3.2 kohdan c alakohdan ii alakohdan kolmas kappale seuraavasti:

”Tartunnan saaneiden karjojen kanssa samalla tilalla todetuille TSE-positiivisille näytteille on tehtävä lisätestejä vähintään kahdessa ensimmäisessä todetussa TSE-positiivisessa tapauksessa joka vuosi indeksitapauksen jälkeen.”

(1) http://www.defra.gov.uk/corporate/vla/science/science-tse-rl-confirm.htm”

(2) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon lammaspopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

(3) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon vuohipopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Top

Choose the experimental features you want to try