28.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 381/52

(1)

Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä mukaan lukien, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa vähitellen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin niille, jotka olosuhteiden pakosta oikeutetusti hakevat suojelua Euroopan unionissa.

(2)

Tällaisen politiikan täytäntöönpanon olisi perustuttava jäsenvaltioiden solidaarisuuteen, ja se edellyttää järjestelyjä, joilla pyritään edistämään pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisesta ja vastaanottamisen seurauksista jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolista jakautumista. Tätä varten päätöksellä 2000/596/EY (3) perustettiin Euroopan pakolaisrahasto kaudelle 2000–2004.

(3)

On tarpeen perustaa Euroopan pakolaisrahasto, jäljempänä ’rahasto’, kaudelle 2005–2010, jotta varmistetaan jatkuva solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon turvapaikka-asioiden alalla äskettäin hyväksytty yhteisön lainsäädäntö ja pakolaisrahaston ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanosta vuosina 2000–2004 saadut kokemukset.

(4)

On tarpeen tukea jäsenvaltioiden toimintaa asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamiseksi pakolaisille ja siirtymään joutuneille henkilöille, mukaan luettuina tasapuoliset ja tehokkaat turvapaikkamenettelyt kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi.

(5)

Pakolaisten kotouttaminen sijoittautumismaansa yhteiskuntaan on yksi tavoitteista, jotka on vahvistettu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä, pakolaisten oikeusasemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla. Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjatut arvot on ulotettava koskemaan myös heitä. Tätä varten on tuettava jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on edistää näiden henkilöiden kotoutumista vastaanottavan valtion yhteiskuntaan, talouselämään ja kulttuuriin, sillä näin edistetään muun muassa taloudellista ja sosiaalista koheesiota, joiden ylläpitäminen ja vahvistaminen kuuluvat perustamissopimuksen 2 artiklassa sekä 3 artiklan 1 kohdan k alakohdassa mainittuihin yhteisön keskeisiin tavoitteisiin.

(6)

On sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten henkilöiden edun mukaista, että silloin kun pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden sallitaan oleskella jäsenvaltioiden alueella, heille annetaan myös mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään asiaa koskevien yhteisön välineiden säännösten mukaisesti.

(7)

Koska rakennerahastoista tuettavat toimenpiteet ja muut yhteisön toimenpiteet yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla eivät yksin riitä kotoutumisen edistämiseen, on suotavaa tukea erityistoimia, jotta pakolaiset ja siirtymään joutuneet henkilöt voisivat täysimääräisesti hyötyä käyttöön otetuista ohjelmista.

(8)

Tarvitaan konkreettista tukea sellaisten olosuhteiden luomiseksi tai parantamiseksi, joissa pakolaiset ja siirtymään joutuneet henkilöt voivat halutessaan tehdä tietoisen päätöksen lähteä jäsenvaltioiden alueelta ja palata kotimaahansa.

(9)

Rahastosta olisi voitava myöntää tukea toimiin, joihin osallistuu toimijoita kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta, sekä yhteisön edun mukaisiin toimiin näillä aloilla, ja olisi kannustettava jäsenvaltioiden välistä kokemustenvaihtoa tehokkaimpien menettelytapojen löytämiseksi ja edistämiseksi.

(10)

Olisi muodostettava vararahasto hätätoimenpiteitä varten tilapäisen suojelun tarjoamiseksi tilanteissa, joissa suuri joukko siirtymään joutuneita henkilöitä hakee turvaa, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (4) mukaisesti.

(11)

Jotta taloudellinen yhteisvastuu voidaan toteuttaa tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla ja ottaen huomioon Euroopan pakolaisrahaston täytäntöönpanosta vuosina 2000–2004 saadut kokemukset, olisi erotettava toisistaan komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet rahaston täytäntöönpanon ja hallinnoinnin osalta. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi nimettävä asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset ja määritettävä näiden tehtävät.

(12)

Euroopan pakolaisrahaston tuki on tehokkaampaa ja se voidaan kohdentaa paremmin, jos tukikelpoisten toimien yhteisrahoitus perustuu kahteen monivuotiseen suunnitelmaan ja kunkin jäsenvaltion oman tilanteensa ja tarpeidensa perusteella laatimaan vuotuiseen työohjelmaan.

(13)

On kohtuullista jakaa varoja suhteessa niihin rasituksiin, joita kullekin jäsenvaltiolle aiheutuu sen vastaanottaessa pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä sekä kansallisten ohjelmien puitteissa kansainvälistä suojelua saavia pakolaisia.

(14)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(15)

Euroopan pakolaisrahastosta tuettujen toimien tehokkuuden yhtenä takeena on tehokas seuranta. On tarpeen määritellä edellytykset seurannan toteuttamiselle.

(16)

Rajoittamatta komission vastuuta varainhoidon valvonnan alalla olisi säädettävä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä tällä alalla.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi annettava riittävät takeet täytäntöönpanon järjestelyjen ja laadun osalta. On tarpeen täsmentää jäsenvaltioiden vastuu sääntöjenvastaisuuksien ja rikkomisten selvittämisestä ja oikaisemisesta sekä komission vastuu siinä tapauksessa, että jäsenvaltiot eivät täytä velvoitteitaan.

(18)

Euroopan pakolaisrahastosta tuettavien toimien tehokkuus ja vaikutukset riippuvat myös toimenpiteiden arvioinnista. Olisi määriteltävä selkeästi tähän liittyvät jäsenvaltioiden ja komission vastuualueet sekä järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa arvioinnin luotettavuus.

(19)

Toimien arviointi olisi järjestettävä siten, että niitä voidaan tarkistaa ohjelmakauden aikana ja arvioida niiden vaikutuksia, ja arviointimenettely olisi nivottava toimien seurantaan.

(20)

Tämän päätöksen tavoitetta, eli pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisen ja siitä jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämistä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(22)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(23)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

1)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joilla on 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa ja sen vuoden 1967 lisäpöytäkirjassa määritelty pakolaisasema ja tämän aseman perusteella lupa oleskella jossakin jäsenvaltiossa;

2)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa neuvoston 2004/83/EY (6) direktiivissä tarkoitettua toissijaista suojelua;

3)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat hakeneet 1 tai 2 kohdassa mainittua suojelua;

4)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua.

a)

vastaanotto-olosuhteisiin ja turvapaikkamenettelyihin;

b)

sellaisten 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden kotouttamiseen, joiden oleskelu jäsenvaltiossa on pysyvää ja vakiintunutta;

c)

3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden vapaaehtoiseen paluuseen edellyttäen, että asianomaiset henkilöt eivät ole saaneet uutta kansalaisuutta eivätkä poistuneet jäsenvaltion alueelta.

a)

majoittamiseen liittyviin perusrakenteisiin tai palveluihin;

b)

aineellisen avun antamiseen ja fyysisten tai psyykkisten sairauksien hoitoon;

c)

sosiaaliapuun taikka hallinnollisia menettelyjä koskevien tietojen ja avun antamiseen;

d)

oikeus- ja kieliapuun;

e)

koulutukseen, kielenopintoihin ja muihin aloitteisiin, jotka vastaavat asianomaisten henkilöiden asemaa;

f)

tukipalvelujen, kuten kääntämisen ja koulutuksen, tarjontaan vastaanotto-olosuhteiden parantamiseksi sekä turvapaikkamenettelyjen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi;

g)

niille paikallisille yhteisöille tarkoitettuun tiedottamiseen, jotka joutuvat tekemisiin vastaanotettavien kanssa vastaanottavassa maassa.

a)

neuvontaan ja apuun muun muassa majoituksen, toimeentulon, työmarkkinoille pääsyn, fyysisten ja psyykkisten sairauksien hoidon sekä sosiaalihuollon alalla;

b)

edunsaajien sopeuttamiseen jäsenvaltion yhteiskuntaan sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen arvojen sisäistämiseen;

c)

asianomaisten henkilöiden kannustamiseen osallistumaan pysyvästi ja kestävästi jäsenvaltion yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään;

d)

yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen ja tutkintojen tunnustamiseen kohdistuviin toimenpiteisiin;

e)

asianomaisten auttamiseen omatoimisuuteen ja toimeentulonsa hankkimiseen;

f)

mielekkään kanssakäymisen ja rakentavan vuoropuhelun edistämiseen asianomaisten henkilöiden ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä, mukaan lukien keskeisten kumppanien kuten kansalaisten, paikallisviranomaisten, pakolaisjärjestöjen, vapaaehtoisryhmien, ammattijärjestöjen ja erilaisten kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumisen edistäminen;

g)

asianomaisten henkilöiden taitojen kartuttamisen tukemistoimenpiteisiin, kielenopiskelu mukaan luettuna;

h)

asianomaisten henkilöiden tasavertaisuuden edistämiseen suhteessa julkisviranomaisten kanssa asiointiin ja näiden tekemiin päätöksiin.

a)

vapaaehtoista paluuta koskeviin toimiin tai ohjelmiin sisältyvään tiedottamiseen ja neuvontaan;

b)

lähtömaissa tai -alueilla tai edellisessä asuinpaikassa vallitsevasta tilanteesta tiedottamiseen;

c)

yleissivistävää tai ammatillista koulutusta ja uudelleenasettautumista koskevaan tukeen;

d)

toimiin, joita Euroopan unionissa asuvien lähtömaasta tulleiden henkilöiden muodostamat yhteisöt toteuttavat helpottaakseen tässä päätöksessä tarkoitettujen henkilöiden vapaaehtoista paluuta;

e)

toimiin, jotka helpottavat vapaaehtoista paluuta koskevien kansallisten ohjelmien järjestämistä ja täytäntöönpanoa.

a)

yhteisön lainsäädännön ja hyvien käytänteiden täytäntöönpanoon liittyvän yhteisön tason yhteistyön edistämistä;

b)

tukea valtioiden rajat ylittävien yhteistyöverkostojen perustamiseen ja pilottihankkeisiin, jotka perustuvat valtioiden rajat ylittävään kumppanuuteen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien laitosten välillä, innovoinnin edistämiseksi, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihdon helpottamiseksi sekä turvapaikkapolitiikan laadun parantamiseksi;

c)

tukea unionin turvapaikkapolitiikkaa ja 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tilannetta ja olosuhteita koskeville valtioiden rajat ylittäville tiedotushankkeille;

d)

tukea parhaita käytänteitä ja rahaston kaikkia muita näkökohtia koskevien tietojen levittämiselle ja vaihdolle, tieto- ja viestintätekniikoiden käyttö mukaan luettuna.

a)

vastaanotto ja majoitus;

b)

perustoimeentulo, mukaan lukien ruoka ja vaatetus;

c)

lääkinnällinen, psykologinen tai muu apu;

d)

asianomaisten henkilöiden vastaanottamisesta ja hätätoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja hallintokulut;

e)

logistiikka- ja kuljetuskulut.

a)

hyväksyy 15 artiklassa säädettyjen monivuotisten ohjelmien painopisteitä koskevat suuntaviivat 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja ilmoittaa jäsenvaltioille rahaston alustavat rahoitusosuudet;

b)

varmistaa Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuunsa mukaisesti, että jäsenvaltioissa on käytössä asianmukaiset ja moitteettomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, jotta yhteisön varoja käytetään sääntöjen mukaisesti ja tehokkaasti. Tätä varten se tarkastaa etukäteen asiakirjojen ja tarkastuskäyntien perusteella vastuuviranomaisten soveltamat täytäntöönpanomenettelyt, valvontajärjestelmät, kirjanpitomenettelyt sekä hankinta- ja avustusten myöntämismenettelyt. Komissio suorittaa tarvittaessa uusia tarkastuksia, kun menettelyihin tai järjestelmiin tehdään olennaisia muutoksia;

c)

vastaa 8 artiklassa tarkoitettujen yhteisön toimien täytäntöönpanosta.

a)

vastaavat rahastosta tuettavien kansallisten toimien täytäntöönpanosta;

b)

toteuttavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen rahaston tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kansallisella tasolla, ja ottavat siihen mukaan kaikki turvapaikkapolitiikan toimijat kansallisten käytänteiden mukaisesti;

c)

nimeävät vastuuviranomaisen, jonka tehtävänä on hallinnoida rahastosta tuettavia kansallisia toimia asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

d)

kantavat ensisijaisen vastuun toimiin liittyvästä varainhoidon valvonnasta ja huolehtivat siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä sovelletaan siten, että varmistetaan yhteisön varojen tehokas ja sääntöjenmukainen käyttö. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kuvaus näistä järjestelmistä;

e)

varmistavat, että komissiolle esitettävät menoilmoitukset ovat asianmukaisia ja että ne pohjautuvat kirjanpitoon, joka perustuu tarkistettavissa oleviin tositteisiin;

f)

tekevät komission kanssa yhteistyötä 17 artiklan täytäntöönpanon edellyttämien tilastotietojen keräämiseksi.

a)

Euroopan pakolaisrahaston tuella vuosina 2000–2004 toteutettujen ja vuosina 2005–2010 toteutettavien toimien tulosten levittämisestä;

b)

rahastosta tuettuihin toimiin liittyvästä tarkoituksenmukaisesta tiedottamisesta, julkisuudesta ja seurannasta;

c)

toimien yleisestä johdonmukaisuudesta ja siitä, että ne täydentävät muita yhteisön asiaa koskevia politiikkoja, välineitä ja toimia.

a)

sen on oltava oikeushenkilö, paitsi jos se on jäsenvaltion hallintoyksikkö;

b)

sillä on oltava hallinnoitavikseen saamiensa yhteisön varojen määrää vastaavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset, joiden avulla se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti yhteisön varainhoitoa koskevia sääntöjä noudattaen.

a)

asiaankuuluvien yhteistyökumppanien konsultointi monivuotisen ohjelman laatimista varten;

b)

tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen organisointi ja julkaiseminen;

c)

rahastosta myönnettävää yhteisrahoitusta koskevien valinta- ja myöntämismenettelyjen järjestäminen seurattavuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen sekä toteuttaen kaikki tarpeelliset toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi;

d)

sen varmistaminen, että rahastosta myönnetty yhteisrahoitus nivoutuu saman alan kansallisista ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävään rahoitukseen ja täydentää sitä;

e)

toimien yleis-, sopimus- ja rahoitushallinnointi;

f)

tiedotus ja neuvonta sekä tulosten levittäminen;

g)

seuranta ja arviointi;

h)

yhteistyö ja yhteydenpito komission sekä muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisten kanssa.

a)

jäsenvaltion tilanne ja tarpeet;

b)

kustannustehokkuus, ottaen huomioon toimen kohteena olevien henkilöiden määrän;

c)

rahoitusta hakevan järjestön ja sen mahdollisten yhteistyökumppaneiden kokemus, asiantuntemus, luotettavuus sekä niiden rahoitusosuus;

d)

kyseisten toimien ja muiden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai osana kansallisia ohjelmia rahoitettavien toimien keskinäinen täydentävyys.

a)

kuvaus jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden vastaanottojärjestelyjen, turvapaikkamenettelyjen, kotouttamisen ja vapaaehtoisen paluun alalla;

b)

analyysi vastaanottojärjestelyjä, turvapaikkamenettelyjä, kotouttamista ja vapaaehtoista paluuta koskevista jäsenvaltion tarpeista sekä selvitys toiminnallisista tavoitteista, joiden avulla näihin tarpeisiin on tarkoitus vastata ohjelmakauden aikana;

c)

strategia, jonka avulla näihin tavoitteisiin pyritään, ja niiden saavuttamista koskevat painopisteet, joiden määrittelyssä on otettu huomioon 13 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteistyökumppanien konsultoinnin tulokset, sekä lyhyt selvitys toimista, joiden avulla painopisteet on tarkoitus toteuttaa;

d)

strategian yhteensopivuus muiden alueellisten, kansallisten ja yhteisön välineiden kanssa;

e)

ohjeellinen rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kunkin tavoitteen ja vuoden osalta rahaston ehdotettu rahoitusosuus sekä julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavan yhteisrahoituksen kokonaismäärä.

a)

yleissäännöt, joiden mukaan vuosiohjelman perusteella rahoitettavat toimet valitaan, jos nämä eroavat monivuotisessa ohjelmassa vahvistetuista säännöistä;

b)

selvitys vuosiohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä vastuuviranomaisen tehtävistä;

c)

ehdotus rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautumisesta ohjelman eri toimien kesken sekä maininta vuosiohjelman täytäntöönpanoon tarvittavan 18 artiklassa tarkoitetun teknisen ja hallinnollisen tuen kattamiseksi haettavasta määrästä.

a)

30 prosenttia määrärahoista suhteutettuna niiden henkilöiden määrään, jotka on hyväksytty johonkin 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kohderyhmistä kolmen edeltävän vuoden aikana;

b)

70 prosenttia määrärahoista suhteutettuna kolmen edeltävän vuoden aikana rekisteröityjen 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden määrään.

a)

5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien toimien osalta 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista. Osuutta voidaan korottaa 60 prosenttiin erityisen innovatiivisten, esimerkiksi valtioiden rajat ylittävien kumppanuuksien pohjalta toteutettavien toimien tai sellaisten toimien osalta, joihin osallistuu aktiivisesti 3 artiklassa mainittuja henkilöitä tai näiden kohderyhmien perustamia järjestöjä, ja korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahaston piiriin kuuluvissa jäsenvaltioissa;

b)

8 artiklassa tarkoitettuihin yhteisön toimiin kuuluvien ehdotuspyyntöjen osalta 80 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

a)

Ne suorittavat asianmukaisen otannan perusteella toimia koskevat tarkastukset, joiden on katettava vähintään 10 prosenttia kunkin vuosiohjelman tukikelpoisista kokonaismenoista ja edustava otos hyväksytyistä toimista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastukset ja toimien täytäntöönpano- tai maksumenettelyt on erotettu toisistaan asianmukaisesti.

b)

Ne ehkäisevät, tutkivat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja ilmoittavat niistä komissiolle sääntöjen mukaisesti sekä tiedottavat sille hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpiteiden edistymisestä.

c)

Ne varmistavat yhteistyössä komission kanssa, että yhteisön varoja käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

a)

jäsenvaltio ei pane toimia täytäntöön yhteisrahoituspäätöksessä sovitulla tavalla; tai

b)

toimi tai sen osa ei edellytä yhteisrahoitusta rahastosta kokonaan eikä osittain; tai

c)

hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on vakavia puutteita, jotka saattavat johtaa järjestelmään liittyviin sääntöjenvastaisuuksiin.

a)

vähentää ennakko- tai loppumaksujen määrää; tai

b)

tehdä tarvittavat rahoitusoikaisut peruuttamalla kyseisille toimille rahastosta myönnetyn avustuksen joko kokonaan tai osittain.

a)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 arviointiraportti rahastosta yhteisrahoitettujen toimien täytäntöönpanosta;

b)

viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 ja 30 päivänä kesäkuuta 2012 arviointiraportti rahastosta yhteisrahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista.

a)

viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2007 välikertomuksen rahaston toiminnan tuloksista ja siihen liittyvistä laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi;

b)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 väliarviointikertomuksen ja ehdotuksen rahaston toiminnan jatkamisesta;

c)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 jälkiarviointikertomuksen.

a)

komissio antaa jäsenvaltioille tiedoksi ohjelmasuunnittelun painopisteitä koskevat suuntaviivat ja niille myönnetyt alustavat rahoitusosuudet viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2005;

b)

jäsenvaltioiden on nimettävä 13 artiklassa tarkoitettu kansallinen vastuuviranomainen ja esitettävä komissiolle 15 artiklassa tarkoitettu ehdotus kauden 2005–2007 monivuotiseksi ohjelmaksi viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2005;

c)

komissio hyväksyy monivuotiset ohjelmat 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä kun se on saanut niitä koskevat ehdotukset.

a)

komissio toimittaa jäsenvaltioille arvion niille myönnettävistä määristä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2005;

b)

jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 16 artiklassa tarkoitetun vuosiohjelmaehdotuksen viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2005; ehdotuksen mukana on toimitettava esitys niistä hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa, että yhteisöjen varoja käytetään tehokkaasti ja sääntöjen mukaisesti;

c)

komissio tekee yhteisrahoituspäätökset kahden kuukauden kuluessa siitä kun vuosiohjelmaehdotus on esitetty, tarkistettuaan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut seikat.