Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IP0322

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2020 covid-19-pandemian ulkopoliittisista seurauksista (2020/2111(INI))

    EUVL C 425, 20.10.2021, p. 63–72 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    20.10.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 425/63

    P9_TA(2020)0322

    Covid-19-pandemian ulkopoliittiset seuraukset

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2020 covid-19-pandemian ulkopoliittisista seurauksista (2020/2111(INI))

    (2021/C 425/07)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU),

    —

    ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista (JOIN(2020)0011),

    —

    ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemiakriisin yhteydessä (COM(2020)0163),

    —

    ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä – Komission panos 6. toukokuuta 2020 järjestettävään EU:n ja Länsi-Balkanin johtajien kokoukseen (COM(2020)0315),

    —

    ottaa huomioon korkean edustajan Josep Borrellin Euroopan unionin puolesta 5. toukokuuta 2020 antaman julkilausuman ihmisoikeuksista koronaviruspandemian aikana,

    —

    ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2532 (2020) vihamielisyyksien lopettamisesta covid-19-pandemian vuoksi ja YK:n pääsihteerin António Guterresin tukemisesta,

    —

    ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n pyynnön arvioida uudelleen laajojen talouspakotejärjestelmien vaikutusta covid-19-pandemian yhteydessä,

    —

    ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein” (JOIN(2020)0008),

    —

    ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) covid-19-pandemiaan liittyvien 1. huhtikuuta 2020 – 20. toukokuuta 2020 esitettyjen narratiivien ja disinformaation arviointia koskevan päivitetyn erityiskertomuksen,

    —

    ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin 16. syyskuuta 2020 unionin tilasta pitämän puheen,

    —

    ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2020 annetut komission ohjeet EU:n kriittisten kohteiden ja teknologian suojelemiseksi tämänhetkisessä kriisissä,

    —

    ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2020 päivätyn komission kuulemisasiakirjan ”A renewed trade policy for a stronger Europe”,

    —

    ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät maailmanlaajuisista Team Europe -koronavirustoimista,

    —

    ottaa huomioon 17.–21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät elpymissuunnitelmasta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027,

    —

    ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

    —

    ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista YK:ssa ja YK:n 75. yleiskokouksessa aiheesta ”Puolustetaan monenvälisyyttä sekä vahvaa ja tehokasta YK:ta, joka hyödyttää kaikkia”,

    —

    ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2020 annetun EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajien julkilausuman covid-19-pandemiasta,

    —

    ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (1),

    —

    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet,

    —

    ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle humanitaarisista viisumeista (2),

    —

    ottaa huomioon 8. joulukuuta 2008 annetut EU:n suuntaviivat naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin ja tyttöihin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta,

    —

    ottaa huomioon Venetsian komission hyvän vaalitavan säännöstön,

    —

    ottaa huomioon neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antamat vuosittaiset selvitykset,

    —

    ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

    —

    ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0204/2020),

    A.

    toteaa, että covid-19-tauti on aiheuttanut maailmanlaajuisen pandemian, joka vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, on johtanut ennennäkemättömään maailmanlaajuiseen terveyttä koskevaan, taloudelliseen, sosiaaliseen ja humanitaariseen kriisiin ja aiheuttanut globaalihallinnan kokonaisuuteen jännitteitä, joilla on kauaskantoisia ja pitkän aikavälin vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin ja jotka vaikuttavat unionin ulkopolitiikan, turvallisuuden ja puolustuksen keskeisiin näkökohtiin sekä unionissa että sen ulkopuolella; toteaa, että unioni on ollut disinformaation, kyberhyökkäysten ja muun sellaisen kolmansien osapuolten pahantahtoisen vaikuttamisen kohteena, jolla on pyritty horjuttamaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden vakautta;

    B.

    toteaa, että pandemia vaikuttaa suhteettomasti haavoittuvimmassa asemassa oleviin maihin ja että jotkin maailman maat eivät ole vielä reagoineet siihen eivätkä toteuttaneet nopeasti asianmukaisia turvatoimenpiteitä epidemian hillitsemiseksi; ottaa huomioon, että Kiinan hallitus vähätteli covid-19-taudin alkuperäistä puhkeamista; toteaa, että narratiivit, joissa korostetaan covid-19-tautiin viitattaessa maantieteellisiä näkökohtia lääketieteellisen terminologian sijaan, ovat leimaavia; toteaa viruksen aiheuttaneen maailmanlaajuisesti noin miljoonan henkilön kuoleman ja osoittaneen, että sen torjuminen ja vaikutusten lieventäminen edellyttää ehdottomasti maiden välistä koordinointia ja solidaarisuutta;

    C.

    katsoo, että EU:lla on velvollisuus olla maailmanlaajuinen toimija ja mukauttaa painopisteitään ja politiikkaansa, myös ulkopolitiikkaansa, maailman muuttuvan geopoliittisen tilanteen ja covid-19-taudin maailmanlaajuisen torjunnan vaatimalla tavalla; katsoo, että EU:n on toimittava monenvälisissä ja kansainvälisissä toimissa johtajana ennakoitavalla tavalla ja kunnioittaen sitoutumistaan perusvapauksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen ja toimittava maailmantalouden asemansa mukaisesti; toteaa, että covid-19-kriisi on jälleen kerran korostanut tarvetta vahvistaa monenvälisyyttä ja sääntöihin perustuvaa järjestystä, jotta voidaan paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin;

    D.

    katsoo, että pandemia ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset saattavat edistää edelleen koetusta eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä johtuvia poliittisia vääryyksiä; toteaa, että maailmanlaajuinen taloustaantuma on vaikuttanut erityisen vakavasti haavoittuvimmassa asemassa oleviin talouksiin; toteaa, että covid-19-pandemia on pahentanut jatkuvaa lääkepulaa kaikkialla maailmassa, millä on akuutteja seurauksia kehitysmaissa;

    E.

    ottaa huomioon, että pandemia on pahentanut heikossa asemassa olevien ihmisten kriittistä humanitaarista tilannetta erityisesti konfliktialueilla, pakolaisleireillä ja hauraissa valtioissa sekä alkuperäiskansojen keskuudessa; toteaa, että EU on yhtynyt YK:n vetoomukseen välittömästä maailmanlaajuisesta tulitauosta ja pakotteiden lieventämisestä pandemian vuoksi, jotta voidaan varmistaa koronaviruksen torjumiseksi välttämättömien laitteiden ja tarvikkeiden toimittaminen; toteaa, että havaittavissa on näin ollen maailmanlaajuisten vapauksien ja demokratian taantuminen, mikä kuormittaa entisestään jo nyt kriisissä olevaa monenvälistä järjestystä;

    F.

    ottaa huomioon, että väkivaltaisissa suhteissa elävät naiset eri puolilla maailmaa joutuivat pysymään kotona, jossa he olivat pahoinpitelijänsä armoilla tavanomaista pidempiä ajanjaksoja; toteaa, että perheväkivallan uhreille tarkoitetut auttavat puhelimet ja turvakodit eri puolilla maailmaa ovat ilmoittaneet avunpyyntöjen lisääntyneen ja että monissa maissa perheväkivaltaa koskevien ilmoitusten ja hätäpuhelujen määrä on kasvanut 25 prosenttia sen jälkeen, kun lähikontaktien välttämistä koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön;

    1.

    		 vahvistaa, että covid-19-pandemian maailmanlaajuinen puhkeaminen merkitsee ratkaisevaa muutosta kansainvälisessä ympäristössä, moninkertaistaa riskejä ja on maailmanjärjestyksen muutosta kiihdyttävä voima; korostaa, että on olennaisen tärkeää vahvistaa EU:n sisäistä selviytymis- ja palautuskykyä, kehittää uusia kumppanuuksia ja vahvistaa unionin monenvälistä visiota maailmanlaajuisessa mittakaavassa määrätietoisilla ja koordinoiduilla ulkopoliittisilla toimilla;

    2.

    		 pitää myönteisenä Team Europe -aloitteita ja koronaviruksen kansainvälisen torjunnan tukemisen aloitteita, joilla autetaan kumppanimaita torjumaan koronaviruksen vaikutuksia rajatylittävään koordinointiin; pitää myönteisenä EU:n ja G7-ryhmän, G20-ryhmän, YK:n, Maailman terveysjärjestön (WHO), Maailman ruokaohjelman ja muiden kansainvälisten kumppaneiden yhteistyötä, jolla pyritään edistämään pandemian torjuntaa yhdenmukaisella ja osallistavalla tavalla, lieventämään sen laajempia vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouksiin ja auttamaan vakauden horjumisen vaaran vähentämisessä;

    3.

    		 pitää valitettavana globaalin johtajuuden ja koordinoitujen kansainvälisten toimien puutetta covid-19-kriisin alkuvaiheissa; tuomitsee kriittisen tiedon panttaamisen; ei hyväksy pyrkimistä eristäytymishakuisiin ratkaisuihin; vastustaa voimakkaasti autoritaarisen nationalismin nousua, valtion tukemia disinformaatiokampanjoita ja perättömien väitteiden levittämistä, jotka lietsovat epäluottamusta ja heikentävät demokraattisia yhteiskuntia ja kansainvälistä yhteistyötä ja herättävät kysymyksiä EU:n roolista maailmassa; korostaa, että maailmanlaajuinen yhteistyö, osallistava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja koordinointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta maailmanlaajuiseen terveyskriisiin ja muihin maailmanlaajuisiin uhkiin voidaan puuttua tehokkaasti;

    4.

    		 korostaa, että covid-19-pandemiasta huolimatta EU:n kumppanimaiden ei pitäisi lainsäädäntöprosessin aikana poiketa uudistusten edistämisestä, niiden olisi suhtauduttava vakavasti korruption torjuntaan ja sitouduttava perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen ja täytäntöönpanoon kansainvälisten velvoitteidensa ja sitoumustensa mukaisesti;

    5.

    		 pitää valitettavana, että jotkin hallitukset ja poliittiset johtajat eri puolilla maailmaa käyttävät kriisiä tilaisuutena hankkia itselleen kohtuuttomasti valtaa ja jatkaa omien poliittisten ohjelmiensa toteuttamista rajoittamalla ihmisoikeuksia, horjuttamalla demokraattisia normeja, heikentämällä oikeusvaltioperiaatetta ja parlamenttien asemaa, rajoittamalla tiedotusvälineiden vapautta, lietsomalla vähemmistöihin kohdistuvia vihakampanjoita, käynnistämällä disinformaatiokampanjoita, joiden kohteena ovat EU-myönteiset uudistukset ja arvot, ja haittaamalla kansainvälistä yhteistyötä; vaatii, että poikkeustilojen julistamiseen on aina sisällyttävä tilan päättymistä koskeva lauseke; on huolissaan siitä, että ääriryhmät soluttautuvat usein monissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa järjestettyihin koronavirusrajoitusten vastaisiin mielenosoituksiin ja manipuloivat niitä ja että mielenosoittajat kutsuvat virusta huijaukseksi;

    6.

    		 pitää valitettavana, että covid-19-pandemian seuraukset ovat pahentaneet maailmanlaajuista sosioekonomista eriarvoisuutta ja vaikuttavat suhteettomasti köyhimpiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, syrjäytyneimpiin ja suojattomimpiin yhteiskuntaryhmiin kuuluviin henkilöihin, mukaan lukien maahantulijat; tuomitsee kaikki covid-19-tartunnan saaneiden eristämis- ja syrjintämuodot ja kehottaa kolmansia maita ja EU:n jäsenvaltioita lieventämään pandemian sosiaalisia vaikutuksia;

    7.

    		 kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tarkistamaan vuoden 2016 globaalistrategiaa kriisin maailmanlaajuisten vaikutusten vuoksi siten, että siinä otetaan huomioon nämä geopoliittiset muutokset, varmistamaan, että EU toimii strategisemmalla tavalla ja tekee osansa toisen maailmansodan jälkeen luodun monenvälisen sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustamisessa, edistämisessä ja kehittämisessä, ja sisällyttämään demokratiatuen ja ihmisoikeuksien suojelun Team Europe -painopistealaksi ja ottamaan Euroopan parlamentin mukaan tähän tehtävään siten, että hyödynnetään sen olemassa olevia demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukivälineitä ja -mekanismeja;

    Muuttunut geopoliittinen tasapaino covid-19-pandemian jälkeen

    8.

    		 panee huolestuneena merkille, että geopoliittinen kilpailu ja jännitteet ovat kiihtyneet covid-19-pandemian seurauksena, ja toteaa, että Euroopan unionin on vielä vakiinnutettava asemansa tässä uudessa geopoliittisessa ympäristössä; on yhtä mieltä siitä, että covid-19-pandemian jälkeen maailma on perustavanlaatuisesti erilainen ja että sillä on kauaskantoisia vaikutuksia EU:n ulkopolitiikkaan, ja katsoo, että covid-19-pandemia on todistanut, että unionissa tarvitaan vahvempaa ja tehokkaampaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa;

    9.

    		 painottaa, että transatlanttista kumppanuutta olisi elvytettävä, jotta voidaan torjua tehokkaammin pandemiaa ja muita merkittäviä kansainvälisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle yhteistyölle on määritettävä uusi perusta, jossa korostetaan keskinäistä kunnioitusta ja yhteistä toimintasuunnitelmaa, jolla puolustetaan monenvälisyyttä, kansainvälistä oikeutta, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia nationalistisia, autoritaarisia ja hegemonisia pyrkimyksiä vastaan;

    10.

    		 katsoo, että EU:n on tehostettava toimiaan ja johdettava näyttämällä esimerkkiä, puolustettava monenvälisiä ratkaisuja, työskenneltävä kansainvälisten järjestöjen, erityisesti YK:n ja sen virastojen, WHO:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Naton kaltaisten kansainvälisten alueellisten järjestöjen, kanssa, pyrittävä tiiviimpään yhteistyöhön samanmielisten maiden kanssa, myös eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevien maiden kanssa, edistettävä demokraattisten hallintojärjestelmien välistä yhteistyötä ja vahvistettava demokraattisia arvoja; muistuttaa, että pandemia on korostanut tarvetta tehdä yhteistyötä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi koko ihmiskuntaa koskeviin ongelmiin;

    Yhdysvallat

    11.

    		 on huolissaan, ettei Yhdysvallat ole tehnyt yhteistyötä eikä halunnut toimia johtavassa roolissa covid-19-taudin torjunnassa eikä osallistunut rokotteisiin liittyviin yhteisiin aloitteisiin; katsoo, että vaihtoehtoiset faktat ja väärät tiedot, jotka kieltävät pandemian vakavuuden, ovat olleet hyvin harhaanjohtavia yhteisissä ponnisteluissa viruksen torjumiseksi; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan solidaarisuutta covid-19-pandemian yhteisessä torjunnassa tieteeseen perustuvan lähestymistavan pohjalta, mukaan lukien oikea-aikainen tiedonvaihto, rokotteita ja strategisia lääketieteellisiä laitteita koskeva tutkimus- ja kehitystyö, sekä puuttumaan muihin maailmanlaajuisiin haasteisiin yhdessä;

    12.

    		 kannustaa viranomaisia noudattamaan Venetsian komission hyvän vaalitavan säännöstön hyviä käytäntöjä ja toteaa, että säännöstössä annetaan myös ohjeita vaalien järjestämiseksi pandemian aikana;

    13.

    		 muistuttaa, että transatlanttinen yhteistyö on edelleen EU:n ulkopolitiikan olennaisen tärkeä pilari ja ensisijaisen tärkeää EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisten turvallisuus- ja kaupankäynti-intressien kannalta; tukee edelleen transatlanttista liittoumaa ja tiiviimpää strategista transatlanttista yhteistyötä; pitää valitettavina covid-19-kriisin aikana toteutettuja yksipuolisia toimenpiteitä, kuten sitä, että Yhdysvallat asetti matkustusrajoituksia EU:n Schengen-alueelta tuleville matkustajille kuulematta EU:ta ennen rajoitusten asettamista;

    14.

    		 pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen sitoutuminen maailmanlaajuiseen toimintaan on vähentynyt ja että Yhdysvaltojen hallitus päätti peruuttaa Maailman terveysjärjestön (WHO) rahoituksen ja vetäytyä Avoin taivas -sopimuksesta ja että Yhdysvaltojen nykyinen hallinto pyrkii yleisesti ottaen pysymään erossa useista monenvälisistä järjestöistä, jotka perustettiin sääntöihin perustuvan liberaalin maailmanjärjestyksen luomiseksi, tai väheksymään niitä (kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen tapauksessa);

    15.

    		 korostaa, että on lujitettava ja tehostettava EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteisiin pyrkimyksiin puolustaa monenvälisyyttä, kansainvälistä oikeutta, yhteisiä demokraattisia arvoja, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia; toteaa, että suurvaltojen kilpailun sävyttämässä maailmassa Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on nykyisiin kansainvälisiin rakenteisiin liittyvät yhteiset arvot ja ne ovat edelleen toistensa ehdottoman tärkeitä kumppaneita nykyisessä epävakaassa kansainvälisessä ympäristössä;

    Kiina

    16.

    		 panee merkille, että Kiinan kansantasavalta on vahvistanut päättäväistä julkisuusdiplomatiaa covid-19-pandemian alkamisen jälkeen, pyrkinyt täyttämään eristäytymishakuisemman Yhdysvaltojen jättämän poliittisen tyhjiön monenvälisessä järjestelmässä sekä yrittänyt asettua johtavaksi maailmanlaajuiseksi toimijaksi, joka noudattaa vaihtoehtoista hallintomallia; on huolissaan Kiinan pyrkimyksistä projisoida valtaa vahvemmin alueella, mikä on johtanut rajakiistoihin useiden sen naapurimaiden kanssa ja siihen, että Kiina on edistänyt kansallisia strategisia etujaan monenvälisten järjestöjen välityksellä; on huolissaan maailmanpolitiikassa mahdollisesti tapahtuvista valta-aseman muutoksista, jotka liittyvät Kiinan johdon muutoksiin; vastustaa sitä, että Kiinan hallitus käytti pandemian puhkeamista sysäyksenä ja laajensi kansallisen turvallisuuslainsäädännön soveltamisalaa siten, että se koskee myös Hongkongia, ja tukahdutti Hongkongin demokratialiikettä, lisäsi Taiwaniin kohdistuvia uhkauksia ja toimiaan Tiibetissä ja Etelä-Kiinan merellä sekä uiguureihin kohdistuvaa julmaa vainoa Xinjiangissa, ja tuomitsee Kiinan edustajien toistuvat hyökkäykset ja painostuksen, jotka ovat kohdistuneet jäsenvaltioiden hallituksiin ja demokraattisesti valittuihin poliittisiin päättäjiin, kuten Tšekin senaatin puhemieheen ja Ruotsin kulttuuriministeriin;

    17.

    		 toteaa, että Kiina tarjosi covid-19-taudin puhkeamisen jälkeen hätäapua viruksen torjumiseksi, ja pitää valitettavana, että osa toimitetuista tarvikkeista oli puutteellisia tai huonolaatuisia; toteaa kuitenkin, että nähtävissä on myös geopoliittisin ja geotaloudellisin perustein toteutettavat toimet, joita vahvistavat ”virus- ja susisoturidiplomatia” -disinformaatiokampanjat ja aggressiivinen propaganda; tuomitsee Kiinan pyrkimykset käyttää ”virusdiplomatiaa” EU:ta vastaan ja muokatakseen imagoaan siten, että sitä pidettäisiin maailmanlaajuisesti hyväntahtoisena valtana; pitää valitettavana, että Kiina on eristänyt Taiwanin WHO:ssa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään Taiwanin tarkkailijana toimivan jäsenen asemaa WHO:ssa, Maailman terveyskokouksessa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä ottaen huomioon, miten tehokkaasti se on torjunut virusta maan sisällä, vaikka se ei ole voinut osallistua nykyisen terveyskriisin johdosta toteutettuihin kansainvälisiin toimiin asiantuntemustaan välittämällä; antaa tunnustusta Taiwanin viranomaisten toimittamalle avulle;

    18.

    		 on huolissaan Kiinan reaktiossa maailmanlaajuiseen covid-19-pandemiaan ilmenneistä joistakin virheistä ja avoimuuden puutteesta, johon liittyy ongelman laajuuden peitteleminen, yritykset manipuloida ja salata tietoja, heikko viestintä WHO:n kanssa, sensuuri, väärinkäytösten paljastajien, ihmisoikeusaktivistien ja kansalaistoimittajien toiminnan tukahduttaminen, uhkailu, vaino ja tahdonvastainen katoaminen, mikä herättää epäilyksiä covid-19-tautiin kuolleiden virallisesta lukumäärästä, ja toteaa, että kaikki edellä mainittu on vaikuttanut haitallisesti EU:n valmiuksiin ennakoida, valmistautua ja torjua covid-19-kriisiä ja johtanut kuolemiin; kehottaa tämän vuoksi Kiinan hallitusta tekemään täysimääräistä yhteistyötä covid-19-taudin alkuperää koskevassa riippumattomassa tutkimuksessa ja kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kattavan lähestymistavan nousevaa Kiinaa kohtaan ja turvaamaan EU:n strategisen riippumattomuuden;

    19.

    		 kehottaa EU:ta vastaamaan Kiinan voimistuneeseen ekspansioon kohti kaikkein alttiimpia jäsenvaltioita ja EU:n naapureita; toteaa, että nykyiset kiireelliset pyrkimykset hillitä pandemiasta johtuvaa taloudellista taantumaa tarjoavat Kiinalle mahdollisuuden tehdä strategisia investointeja televiestinnän, liikenteen ja teknologian kaltaisilla keskeisillä aloilla;

    20.

    		 on huolissaan mahdollisesta velkaloukusta, johon Afrikan maat voivat joutua covid-19-kriisin seurauksena, sekä kolmansien maiden kasvavasta poliittisesta ja taloudellisesta riippuvuudesta Kiinasta, koska talouden laskusuhdanteen vuoksi niiden on vaikea maksaa takaisin Kiinan lainoja, jotka liittyvät uutta silkkitietä koskevaan aloitteeseen; kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään kolmansien maiden velkahelpotusta koskevien käyttökelpoisten ratkaisujen etsimistä kansainvälisillä foorumeilla; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että humanitaarisiin syihin perustuvien poikkeuksien myöntäminen pakotteisiin vaikuttaa suoraan ja käytännössä lääkinnällisten laitteiden, tarvikkeiden ja muiden avustusmuotojen nopeaan toimittamiseen asianomaisille maille;

    21.

    		 kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tunnustamaan nämä huolenaiheet, tarkastelemaan uudelleen EU:n ja Kiinan suhteita ja samalla luomaan vuoropuhelun, sitoutumisen ja aidon yhteistyön ja kilpailun ilmapiirin, joka perustuu uuteen, johdonmukaiseen ja entistä päättäväisempään strategiaan, joka on mukautettu muuttuneeseen geopoliittiseen ja geotaloudelliseen toimintaympäristöön ja Kiinaa koskevaan pitkän aikavälin strategiaan, jonka mukaan EU ja jäsenvaltiot tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä, kilpailevat tarvittaessa ja panevat tarvittaessa vastaan puolustaakseen unionin arvoja ja etuja; katsoo, että osana tätä uutta strategiaa EU:n olisi pyrittävä tekemään tiiviimpää yhteistyötä alueella sijaitsevien samanmielisten maiden ja muiden demokratioiden kanssa, mukaan lukien Intia, Australia, Uusi-Seelanti, Japani ja Etelä-Korea, sekä laatimaan eurooppalaisen strategian Intian valtameren ja Tyynenmeren alueesta, jonka osalta olisi sovellettava täysimääräisesti yhteyksiä koskevaa unionin strategiaa;

    Intia

    22.

    		 panee huolestuneena merkille, että samaan aikaan kun covid-19-tauti leviää nopeasti Intiassa, jossa tautiin on tähän mennessä kuollut yli 90 000 henkilöä, maassa jatkuu yhteisöjen välisiin jännitteisiin perustuva poliittinen sorto, joka kohdistuu ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien puolustajiin, ja katsoo, että on olennaisen tärkeää ottaa tämä aihe EU:n ja Intian välisen seuraavan korkean tason vuoropuhelun asialistalle;

    23.

    		 painottaa EU:n ja Intian välisen strategisen kumppanuuden merkitystä ja korostaa, että sitä on edistettävä ja että on pyrittävä yhdessä kohti vakautta ja turvallisuutta erityisesti Intian valtamerellä ja Tyynellämerellä;

    Venäjä

    24.

    		 ilmaisee olevansa äärimmäisen huolissaan Venäjän federaation järjestelmällisistä pyrkimyksistä heikentää EU:n yhtenäisyyttä ja kriisintorjuntaa, aiheuttaa epäluottamusta EU:n ja Länsi-Balkanin maiden ja itäisen kumppanuuden maiden välille siten, että se on tehostanut covid-19-pandemian alkamisesta lähtien disinformaatiokampanjoita ja tutkimusorganisaatioihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä sekä politisoinut humanitaarista apua; kiittää EUH:ta ja East StratCom -työryhmää niiden toimista, joilla on pyritty tunnistamaan ja tukahduttamaan Venäjään liittyvien tiedotusvälineiden disinformaatiokampanjoita useissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa komissiota lisäämään venäläisten valeuutisten torjumiseksi toteutettavia toimia ja tätä varten tarkoitettuja varoja;

    25.

    		 toteaa, että Venäjän toteuttamissa toimissa on nähtävissä selkeä geopoliittinen ja geotaloudellinen ulottuvuus, jota vahvistavat ”virusdiplomatia” ja narratiivien taistelu; toteaa huolestuneena, että Venäjä toteuttaa määrätietoisia toimia kansainvälisellä näyttämöllä edistääkseen omaa geopoliittista ohjelmaansa; kehottaa EU:ta pitämään tämä mielessä ja jatkamaan sellaisten konfliktien tarkastelua, joihin liittyy Venäjän intressejä, kuten Valko-Venäjän, Ukrainan, Georgian, Krimin niemimaan, Syyrian ja Libyan konfliktit;

    26.

    		 on syvästi huolissaan Venäjän pyrkimyksistä käyttää pandemiaa maan ihmisoikeustilanteen heikentämiseksi entisestään, autoritaaristen hallintojärjestelmien tukemiseksi ja aggressiivisen ulkopolitiikkansa jatkamiseksi; korostaa, että Venäjän kaltaisia maita on estettävä käyttämästä kriisiä hyväkseen huomion ohjaamiseksi pois kyseisten maiden vakavista sisäisistä ongelmista; on huolissaan perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, jonka yhteydessä Venäjän presidentti hyödynsi nykyistä kriisiä sellaisten keskeisten perustuslakimuutosten hyväksymiseksi, joilla jatketaan ja tuetaan hänen autoritaarista hallintoaan Venäjällä;

    27.

    		 tuomitsee Aleksei Navalnyin murhayrityksen ja kehottaa toteuttamaan viipymättä riippumattoman ja avoimen tutkimuksen hänen myrkyttämisestään;

    28.

    		 kehottaa Venäjää osallistumaan merkityksellisellä tavalla kriisin johdosta toteutettaviin maailmanlaajuisiin toimiin vilpittömässä mielessä ja osana kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä; on huolestunut nyt käytössä olevan uuden venäläisen rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta; muistuttaa, että joidenkin Venäjän toimittamien lääkevalmisteiden laatu oli hyvin heikko ja että ne olivat siten tehottomia;

    Määrätietoisempi EU:n ulkopolitiikka Euroopan etujen, arvojen ja monenvälisen maailmanjärjestyksen puolustamiseksi

    29.

    		 toteaa, että covid-19-pandemian seuraukset voivat aiheuttaa globaaliin turvallisuuteen liittyviä, sosioekonomisia, ympäristöön liittyviä ja poliittisia riskejä, ja on huolissaan siitä, että Kiinan ja Venäjän kaltaiset maailmanmahdit ovat valmiita käyttämään kriisiä taitavasti hyväkseen monenvälisten järjestöjen tukeman sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen purkamiseksi;

    30.

    		 korostaa, että monenvälinen sääntöihin perustuva maailmanjärjestys on elintärkeä maailmanlaajuisen rauhan, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kannalta; katsoo, että geopoliittisella EU:lla ja samanmielisillä kumppaneilla on oltava vahvempi rooli sen puolustamisessa ja uudelleenrakentamisessa; katsoo, että EU:n on etsittävä keinoja lieventää suurvaltojen välisiä jännitteitä erityisesti silloin, kun ne estävät monenvälisten toimien toteuttamisen; toteaa, että covid-19-kriisi on osoittanut sekä tarpeen vahvistaa monenvälistä yhteistyötä erityisesti globaalissa terveysalan hallinnoinnissa että tarpeen uudistaa kansainvälisiä elimiä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa laatimaan monenvälisyyttä koskevan EU:n etenemissuunnitelman, jolla edistetään ja käynnistetään monenvälisten järjestöjen rakenneuudistuksia;

    31.

    		 kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta luoda uusi läntisten liittolaisten eli EU:n, Yhdysvaltojen, Japanin, Kanadan, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin monenvälisen yhteistyön foorumi hyödyntäen monenvälisestä strategisen vientivalvonnan koordinointikomiteasta saatuja kokemuksia; vaatii, että uuden komitean tehtävänä olisi oltava muun muassa seurata ja valvoa teknologian vientiä, kauppavirtoja ja arkaluonteisia investointeja huolta aiheuttaviin maihin;

    32.

    		 toteaa, että EU:n geopoliittisia tavoitteita on tuettava asianmukaisilla määrärahoilla seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto on ehdottanut leikkauksia ulkopolitiikan välineiden budjettikohtiin; kehottaa lisäämään EU:n ulkoisten toimien määrärahoja vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja varmistamaan, että määrärahoja on riittävästi, jotta EU:lla on tarvittavat resurssit vastata haasteisiin naapurialueellaan sekä covid-19-kriisin geopoliittisiin seurauksiin ja se voi saavuttaa tavoitteensa eli tulla vastuulliseksi geopoliittiseksi toimijaksi;

    33.

    		 korostaa, että vain vahva ja yhtenäisempi EU, joka on saavuttanut avoimen strategisen riippumattomuuden ja jolla on tukenaan riittävät ja uskottavat sotilaalliset valmiudet sekä kumppanien tukemiseksi tarvittavat välineet ja mekanismit, voi olla merkittävässä asemassa uudessa geopoliittisessa ympäristössä ja harjoittaa vahvaa ulkopolitiikkaa, ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi annettava varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle vahvempi ja selkeästi määritelty valtuutus puhua EU:n puolesta esimerkiksi perustamalla monenvälisiin elimiin EU:n pysyvän edustuspaikan; pitää sen vuoksi myönteisenä puheenjohtaja Charles Michelin esittämää päätelmää, jonka mukaan on erittäin tärkeää lisätä unionin strategista riippumattomuutta;

    34.

    		 katsoo, että yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen tietyillä ulkopolitiikan aloilla auttaisi EU:ta harjoittamaan ulkopolitiikkaa, joka on tehokkaampaa, ennakoivampaa ja soveltuu paremmin nopeaan toimintaan poikkeustiloissa; kehottaa neuvostoa tai Eurooppa-neuvostoa noudattamaan komission ja parlamentin kehotusta siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon ainakin ihmisoikeuksien tai pakotteiden osalta siirtymälausekkeen aktivoinnin myötä; painottaa, että EU:n vaikutusvalta on suurin, kun jäsenvaltiot toimivat yhteisymmärryksessä;

    35.

    		 korostaa asevoimien tärkeää roolia covid-19-pandemian aikana; pitää myönteisenä sotilaallista apua siviilialan tukioperaatioissa erityisesti kenttäsairaaloiden käyttöönotossa, potilaskuljetuksissa sekä laitteiden toimittamisessa ja jakelussa ja katsoo, että jäsenvaltioiden asevoimien tiiviimpi yhteinen toiminta ja koordinointi pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeen ja eurooppalaisen lääkintäjohtoportaan kaltaisten nykyisten puitteiden tai sotilassairaalajunien kaltaisten uusien puitteiden avulla voisivat johtaa tehokkuuden parantumiseen ja edistää EU:n valmiutta torjua pandemioita; toteaa, että sotilashenkilöstöllä on oltava riittävä koulutus, sen on oltava riittävän valmistautunut ja sillä on oltava riittävät valmiudet tällaisten keskeisten tehtävien hoitamiseen kansalaisten tukemiseksi;

    36.

    		 toteaa, että EU:n turvallisuus- ja puolustusstrategioita on tarkistettava, jotta voidaan kehittää strategista riippumattomuutta, myös terveysalalla, sekä valmistautua paremmin uusiin ja hybrideihin uhkiin ja teknologioihin, jotka ovat tehneet sodankäynnistä vähemmän perinteistä ja haastavat armeijan perinteisen roolin, ja selviytyä paremmin kyseisistä uhkista ja teknologioista ja valmistautua tulevaisuuteen, jossa Venäjästä ja Kiinasta tulee entistä itsevarmempia; korostaa, että sotilaallista liikkuvuutta on vahvistettava, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimimaan nopeammin ja tehokkaammin mahdollisen tulevan konfliktin yhteydessä; korostaa, että turvallisuutta ja puolustusta koskevassa tulevassa strategisessa kompassissa olisi otettava huomioon tämä kehitys ja covid-19-pandemian laajemmat geopoliittiset vaikutukset ja käsiteltävä kaikkia mahdollisia uhkia, kuten uutta pandemiaa, kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia sekä ulkomaista sekaantumista, mukaan lukien disinformaatio ja kyberhyökkäykset; katsoo, että kun otetaan huomioon uusi poliittinen tasapaino ja kansainvälisen turvallisuusympäristön mahdollinen heikkeneminen covid-19-pandemian jälkeen, ei saa tehdä leikkauksia EU:n puolustusmäärärahoihin yleensä eikä etenkään sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin;

    37.

    		 on yhtä mieltä siitä, että on jatkettava ja vahvistettava yhteistyötä ja tarvittaessa koordinointia EU:n ja Naton välillä, mukaan lukien euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC) ja Naton sotilaslääketieteen alan huippuyksikkö, ja torjuttava covid-19-pandemiaan liittyvää disinformaatiota ja kyberhyökkäyksiä; peräänkuuluttaa toimien tehokasta koordinointia Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa ja sen tukea ja kehottaa tekemään sotilaallisten valmiuksien suunnittelua ja kehittämistä koskevaa yhteistyötä;

    38.

    		 kehottaa soveltamaan uutta institutionaalista lähestymistapaa strategisessa viestinnässä, jotta voidaan vastata länsimaisiin liberaaleihin demokratioihin kohdistuviin haasteisiin ja torjua niihin kohdistuvia riskejä, sekä laajentamaan ja nykyaikaistamaan EU:n viestintästrategioita, jotta EU:n arvot ja toiminta saisivat riittävästi näkyvyyttä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, erityisesti naapurialueilla; kehottaa EUH:ta vahvistamaan edelleen valmiuksiaan torjua pahantahtoista ulkomaista sekaantumista ja disinformaatiota, hybridisodankäyntiä, propagandaa ja vakoilua muun muassa perustamalla StratCom-erityistyöryhmiä, jotka keskittyvät a) Kiinasta ja b) Lähi-idästä, erityisesti Iranista, lähtöisin olevaan toimintaan, ja määräämällä seuraamuksia maille ja valtiosta riippumattomille toimijoille, jotka tarkoituksellisesti levittävät disinformaatiota hajauttaakseen ja vahingoittaakseen EU:ta ja sen jäsenvaltioita; vahvistaa jälleen olevansa sitoutunut kehittämään lainsäädännöllisiä ja muita kuin lainsäädännöllisiä koordinoituja puitteita ja parantamaan jäsenvaltioiden välisiä koordinointitoimia ja tiedonvaihtoa EU:n tasolla disinformaation torjumiseksi;

    39.

    		 pitää myönteisenä EUvsDisinfo-hankkeen toimia ja kansalaisyhteiskunnan, ruohonjuuritason järjestöjen, riippumattomien toimittajien ja mediaorganisaatioiden roolia disinformaation torjunnassa; korostaa covid-19-viruksen leviämiseen liittyvän disinformaation ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien kyberhyökkäysten torjuntaa koskevan EU:n periaatteellisen kannan merkitystä; kehottaa sosiaalisen median alustoja toimimaan ennakoivasti ja hyväksymään toimenpiteitä, joilla estetään covid-19-virusta koskevan disinformaation ja vihapuheen leviäminen, ja toteaa, että niiden on investoitava kyberrikosten torjuntaan ja lisättävä tietoisuutta tästä kasvavasta uhasta;

    40.

    		 korostaa, että EU:n kuluttajamarkkinat, jotka ovat maailman suurimmat kattaen lähes 500 miljoonaa ihmistä, antavat unionille merkittävää vaikutusvaltaa maailmannäyttämöllä, ja katsoo, että geopoliittisen komission olisi käytettävä tätä vaikutusvaltaa, muun muassa kauppapolitiikan välityksellä, silloin, kun muut maat eivät ole valmiita kunnioittamaan ihmisoikeuksia tai noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta tai kansainvälisiä sopimuksia;

    41.

    		 panee merkille, että covid-19-pandemia on osoittanut tarpeen vähentää riippuvuutta kolmansista maista tietyillä strategisilla ja elintärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollon alalla, ja tukee voimakkaasti kriittisimpien toimitusketjujen monipuolistamista ja siirtämistä takaisin; toteaa, että covid-19-tauti on paljastanut kytkösten ja keskinäisen riippuvuuden haavoittuvuuden ja johtanut protektionismin lisääntymiseen; korostaa siksi, että on tärkeää saavuttaa asianmukainen tasapaino seuraavien välillä: arvoketjujen selviytymiskyvyn parantaminen strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi, EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja kauppasuhteiden pitäminen mahdollisimman avoimina;

    42.

    		 palauttaa mieliin kiireellisen pyyntönsä vahvasta maailmanlaajuisesta pakotejärjestelmästä, jolla puututtaisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ennen vuoden 2020 loppua ja joka vastaisi EU:n tasolla niin sanottua Magnitski-lakia; korostaa, että sen mukaan korkean tason korruption olisi oltava yksi pakotteiden asettamisen kriteeri; pitää myönteisenä puheenjohtaja von der Leyenin ilmoitusta, jonka mukaan komissio aikoo pian esittää ehdotuksen, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään ihmisoikeuksia koskevan maailmanlaajuisen EU:n pakotemekanismin päätöksenä, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin strategisia etuja ja tavoitteita;

    43.

    		 on erittäin huolestunut covid-19-pandemian suhteettomista kielteisistä vaikutuksista maahantulijoihin ja pakolaisiin; kehottaa hallituksia toteuttamaan ulkopolitiikkansa puitteissa ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamiseen perustuvia toimia sekä soveltamaan ratkaisuja, joissa otetaan huomioon maahantulijoiden ja pakolaisten haavoittuvuus ja suojelun tarve, solidaarisuuden ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti ja tarjoamaan muuttoliikkeelle asianmukaisia ja saavutettavissa olevia laillisia väyliä; korostaa, että on tärkeä vaalia turvapaikkaoikeutta kaikkialla maailmassa;

    44.

    		 kehottaa EU:ta osallistumaan maailmanlaajuiseen kampanjaan, jolla edistetään YK:n suosituksia vankimäärien vähentämisestä panemalla täytäntöön järjestelmiä, jotka koskevat matalan riskin rikoksentekijöiden varhaista, väliaikaista tai tilapäistä vapauttamista; kehottaa painokkaasti vapauttamaan kaikki henkilöt, jotka on pidätetty kriittisten tai eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tai ihmisoikeustoiminnan vuoksi, ja kannattaa maahanmuuttajien säilöönoton ja suljettujen pakolaisleirien käytön vähentämistä;

    45.

    		 ottaa huomioon naisten ratkaisevan aseman covid-19-kriisistä selviytymisessä ja pandemian vaikutusten sukupuolisidonnaisuuden; on edelleen syvästi huolissaan siitä, miten ennennäkemättömällä tavalla covid-19-kriisi on vaikuttanut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen maailmanlaajuisesti, kun otetaan huomioon sekä kotitöiden että julkisen hoitotyön epätasainen jakautuminen ja että naisten osuus terveydenhuoltoalan kokonaistyövoimasta on noin 70 prosenttia, ja kehottaa ottamaan naisten ja syrjäytyneiden ryhmien tarpeet huomioon pandemian johdosta toteutettavissa maailmanlaajuisissa toimissa, koska kyseiseillä ryhmillä on edelleen harvoin edustajia neuvotteluissa, joissa päätetään kriisitoimista;

    46.

    		 on vakuuttunut siitä, että toimien toteuttaminen covid-19-pandemian torjumiseksi ihmisoikeudet huomioivalla tavalla on tehokkain, osallistavin ja kestävin lähestymistapa tämänhetkisen kriisin hallitsemiseksi; muistuttaa, että toimilla, joita kolmansissa maissa toteutetaan covid-19-kriisin johdosta, ei saa loukata ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta, niiden on rajoituttava ehdottoman välttämättömiin ja oikeasuhteisiin toimenpiteisiin, niitä on valvottava säännöllisesti ja niiden on oltava ajallisesti rajoitettuja; kehottaa unionin edustustoja seuraamaan tiiviisti maailmanlaajuista ihmisoikeustilannetta, tunnistamaan suuntauksia ja tukemaan kansainvälisiä, alueellisia ja paikallisia järjestöjä, kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa niiden pyrkiessä torjumaan covid-19-kriisin haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin kaikkialla maailmassa ja kehottaa komissiota varmistamaan, etteivät covid-19-kriisin seuraukset haittaa EU:n arvojen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa vuosien 2020–2024 EU:n toimintasuunnitelmassa jo vahvistettujen ihmisoikeussitoumusten toteutumista;

    47.

    		 korostaa, että EU:n johtajuudella ja tuella sen idässä, etelässä ja arktisella alueella olevilla naapurialueilla on strategista merkitystä sen auttaessa naapureitaan covid-19-pandemian torjunnassa; kehottaa lisäämään naapurialueilla tukea demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle, ihmisoikeuksille ja uudistuksille;

    48.

    		 korostaa, että EU:n on annettava Länsi-Balkanin maille, jotka eivät vielä kuulu unioniin, reilu mahdollisuus liittyä siihen ja että EU:n on lujitettava alueeseen investoimista koskevia toimiaan; painottaa, että EU:n laajentumisprosessi ja EU:n keskittyminen Länsi-Balkanin uudistusprosessien tukemiseen jatkuu meneillään olevasta pandemiasta huolimatta; pitää myönteisenä komission rahoitustukialoitetta ja Länsi-Balkanin maiden tukemiseksi covid-19-pandemian torjunnassa tarvittavien lääkintälaitteiden sisällyttämistä EU:n yhteishankintoihin; kehottaa ottamaan kaikki Länsi-Balkanin maat mukaan EU:n solidaarisuusrahastoon ja toteaa jälleen, että kumppaneille toimitettavan avun lisäksi on toteutettava määrätietoinen viestintäkampanja;

    49.

    		 korostaa, että covid-19-kriisi saattaa horjuttaa Afrikan maita, joiden terveydenhuollon infrastruktuuri on usein hauras ja jotka ovat monesti hyvin velkaantuneita, minkä seurauksena syntyy lisää konflikteja; kehottaa vahvistamaan ja koordinoimaan tehokkaammin EU:n ja Afrikan yhteistyötä, lisäämään yksityisiä investointeja, edistämään rahoitustukea ja elpymissuunnitelmia sekä tarjoamaan vaihtoehdon Kiinan investoinneille; kehottaa EU:ta jatkamaan EU–Afrikka-huippukokoukseen johtavaa tehostettua vuoropuhelua ja edistämään sitä, että Afrikasta tulee pitkäaikainen, luotettava ja läheinen kumppani EU:lle;

    50.

    		 korostaa, että pakotteet eivät saisi estää covid-19-pandemian torjuntaa koskevien kattavien toimien toteuttamista; painottaa, että Iranin erityistapauksessa kauppavaihtoa tukevan välineen (INSTEX) soveltamisalaa on laajennettava ja että tätä mekanismia olisi käytettävä humanitaarisen toiminnan tehostamiseksi;

    51.

    		 korostaa, että EU:n kumppanit Sahelin ja Saharan sekä Afrikan sarven alueilla kärsivät covid-19-pandemian ennennäkemättömistä seurauksista sen lisäksi, että ne taistelevat parhaillaan aseellisia terroristiryhmiä, kuten jihadisteja, vastaan;

    52.

    		 katsoo, että EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen väliset suhteet ovat strategisesti ratkaisevan tärkeät; korostaa, että Latinalainen Amerikka on yksi alueista, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavimmin; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, tekemään tiiviimpää yhteistyötä covid-19-pandemian torjumiseksi, auttamaan niitä elpymissuunnitelmissa ja tukemaan näitä maita poliittisesti, jotta voidaan välttää niiden liiallinen riippuvuus muiden geopoliittisten toimijoiden antamasta avusta; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet täytäntöön ja käyttämään niitä elpymistä edistävinä etenemissuunnitelmina;

    53.

    		 toteaa, että tämänhetkinen covid-19-pandemia on vaikuttanut haitallisesti nykyisiin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin ja erityisesti EU:n koulutusoperaatioihin esimerkiksi Malin, Somalian ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa paikoissa; muistuttaa, että EU:n läsnäolo ja uskottava sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää covid-19-pandemian humanitaaristen ja sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi; kehottaa vahvistamaan YTPP-operaatioita, joiden tehtävänä on konfliktien ehkäiseminen tai lieventäminen, erityisesti EU:n välittömässä naapurustossa käynnissä olevia operaatioita, jotta voidaan auttaa vakauttamaan jo ennestään hauraita toimintaympäristöjä ja estää konfliktien ja väkivallan uusiutuminen covid-19-pandemian aiheuttamien lisäjännitteiden vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan enemmän siviili- ja sotilashenkilöstöä tällaisia tehtäviä ja operaatioita varten ja kehottaa lisäksi tässä yhteydessä hyväksymään viipymättä Euroopan rauhanrahaston; kehottaa painokkaasti EUH:ta parantamaan YTPP-operaatioiden selviytymiskykyä ja kestävyyttä covid-19-pandemian kaltaisten kriisien aikaan; painottaa, että on tärkeää jatkaa YTPP-operaatioiden toteuttamista tällaisissa tilanteissa; kehottaa tarkastelemaan kattavasti, miten covid-19-pandemia vaikuttaa YTPP-operaatioihin valmistautumiseen, niiden valmiuteen, joukkojen muodostamiseen operaatioita varten ja henkilöstön turvallisuuteen sekä operaatioiden jatkuvuuteen;

    54.

    		 kehottaa EUH:ta, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja monialaisen näkökulman, myös tasapuolisen ja monipuolisen edustuksen, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja ottamaan huomioon naisten ja muiden syrjäytyneiden ryhmien, joihin pandemia on vaikuttanut haitallisesti, monenlaiset kokemukset;

    55.

    		 on vahvasti sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävä yhteistyö voisi toimia covid-19-pandemian torjumiseksi tehtävän laajemman maailmanlaajuisen yhteistyön perustana vahvistaen monenvälistä järjestelmää ja palauttaen uskon siihen, että sääntöihin perustuvaa järjestelmä on tarpeellinen;

    56.

    		 katsoo, että covid-19-kriisi on tuonut esiin tiettyjä heikkouksia unionissa ja osoittanut, että sekä unionissa että maailmanlaajuisesti tarvitaan kiireellisesti tehokasta, vaikuttavaa ja riippumatonta unionia, jolla on kriisien ehkäisemis- ja torjuntamenetelmät, mukaan lukien rahoitusvälineet; katsoo, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi on hyvä foorumi, jonka avulla voidaan edetä EU:n ulkopolitiikkaa koskevan päätöksenteon tehostamisessa; aikoo sen vuoksi käynnistää konferenssin niin pian kuin mahdollista;

    57.

    		 panee merkille covid-19-pandemian vaikutukset haavoittuvimmilla alueilla, mukaan lukien konfliktialueet ja vähiten kehittyneet maat; kehottaa painokkaasti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa vaatimaan paikallisia ja alueellisia tulitaukoja ja aseleposopimuksia ja tukemaan YK:n pääsihteerin António Guterresin maailmanlaajuista tulitaukoa koskevaa aloitetta; muistuttaa, että avun toimittamisessa on noudatettava puolueettomuuden ja neutraaliuden humanitaarisia periaatteita, myös covid-19-pandemian torjuntaa liittyvien tarpeiden osalta; kehottaa EU:ta puolustamaan humanitaarisen avun toimittamista syrjäisille konfliktialueille ja edistämään humanitaarisia käytäviä ja korostaa, että konflikteista kärsivissä maissa toteutettavien ulkoisten toimien on perustuttava konfliktisensitiiviseen riski- ja haavoittuvuusarviointiin, mukaan lukien naisten näkymät ja erityisesti rauhanrakentaminen;

    58.

    		 pitää myönteisenä, että EU torjuu rokotusnationalismin; muistuttaa, että EU on johtoasemassa, kun edistetään rokotteiden tasapuolista saatavuutta kaikille ihmisille koko maailmassa; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen, kun rokote on saatavilla;

    o

    o o

    59.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioille.

    (1)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

    (2)  EUVL C 388, 13.11.2020, s. 11.

    Top