10.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/39

—

Kumoamaan 15.4.2016 julkaistun päätöksen, jolla muutetaan virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koulutuslisän osalta (”education allowances”) (”Rights and obligations of officials, temporary and contract agents: Education Allowances”)

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) 15.4.2016 tekemä päätös (jäljempänä riidanalainen päätös) on lainvastainen, koska sitä annettaessa rikottiin henkilöstösääntöjen liitteessä X olevaa 1 artiklaa ja sen 110 artiklaa, sillä EUH:n yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä ei ollut.

Kantajat vetoavat myös siihen, ettei niiden tästä päätöksestä tekemän valituksen hylkäämistä ollut millään tavoin perusteltu.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27 artiklaa on rikottu, koska ennen riidanalaisen päätöksen antamista työntekijöille ei tarjottu mahdollisuutta tulla kuulluksi.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan useita vuosia palveluksessa olevien virkamiesten ja toimihenkilöiden, joiden lapset ovat käyneet koulua muutamien vuosien ajan, saavutettuja oikeuksia on loukattu. Kyseinen loukkaaminen on aiheutettu riidanalaisella päätöksellä, jolla muutettiin aikaisemmin vahvistettua järjestelmää, jonka mukaan valtaosa niistä virkamiehistä ja toimihenkilöistä, jotka hakivat täydentävää korvausta, saivat korvauksen henkilöstösääntöjen mukaisen raja-arvon ylittävistä kuluista kokonaisuudessaan.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä loukataan erityisesti ennalta varautumisen, luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita sekä hyvän hallinnon periaatetta, koska siinä määrätään pelkästään yhden vuoden pituisesta siirtymätoimesta ja koska siinä määrätään, että uusia korvaustapoja on sovellettava palveluksessa oleviin virkamiehiin ja toimihenkilöihin.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä ei ole punnittu etuja eikä noudatettu suhteellisuusperiaatetta, vaan sen ainoana tavoitteena on ollut niiden taloudellisten vaikutusten vähentäminen, joita koulutuslisästä aiheutuvien kulujen perusteella maksettavasta täydentävästä korvauksesta aiheutuu, vaikka EUH olisi voinut toteuttaa ennemminkin muita toimia kyseisen päämäärän saavuttamiseksi henkilöstönsä oikeuksia loukkaamatta. Vastaaja oli näin valinnut virkamiestensä ja toimihenkilöidensä kannalta kaikkein vahingoittavimman ratkaisun.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan syrjintäkiellon periaatetta on loukattu, koska riidanalaisella päätöksellä otetaan käyttöön syrjintä määräämällä periaatteesta, jonka mukaan korvaukset suoritetaan samoin perustein eri delegaatioissa sijaitsevien virkamiesten ja toimihenkilöiden osalta, eli sillä siis kohdellaan samalla tavoin erilaisia tilanteita.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan EUH on loukannut oikeutta perheeseen ja oikeutta koulutukseen, koska riidanalaisen päätöksen antamisella pakotetaan kantajat valitsemaan työelämän ja kyseisten perusoikeuksien välillä.