EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012IE0367
Opinion of the European Economic and Social Committee on ‘Vulnerable groups’ rights at the workplace — in particular issues of discrimination based on sexual orientation’ (own-initiative opinion)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeudet työpaikalla – erityisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään liittyvät ongelmat” (oma-aloitteinen lausunto)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeudet työpaikalla – erityisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään liittyvät ongelmat” (oma-aloitteinen lausunto)
EUVL C 351, 15.11.2012, p. 12–15
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
15.11.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 351/12 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeudet työpaikalla – erityisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään liittyvät ongelmat” (oma-aloitteinen lausunto)
2012/C 351/03
Esittelijä: Thomas JANSON
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 19. tammikuuta 2012 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta
Syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeudet työpaikalla – erityisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään liittyvät ongelmat.
Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. syyskuuta 2012.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18.–19. syyskuuta 2012 pitämässään 483. täysistunnossa (syyskuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 130 ääntä puolesta ja 4 vastaan 14:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 Kaikenlainen ryhmään kuulumiseen perustuva epäedullinen kohtelu uhkaa sekä demokratiaa, joka rakentuu ihmisoikeuksien pohjalle, että Euroopan unionin talouskehitystä. ETSK katsoo, että unionin tulee asettaa yhteiset tavoitteet asian parissa tehtävälle työlle (1).
1.2 Jotta syrjintää torjuttaisiin tehokkaasti, tarvitaan aktiivisia toimia, jotka perustuvat eri tahojen osallistumiseen siten, että syrjinnästä kärsivien ryhmien edustajat toimivat yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
1.3 ETSK toteaa tässä lausunnossa, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän riskin pienentämiseksi tarvitaan lisätoimia. Tulisikin lisätä resursseja tutkimukseen, joka käsittelee syrjintää työelämässä, sekä laatia toimintasuunnitelma, jonka avulla saavutetaan tavoite poistaa syrjintäseksuaalisen suuntautumisen vuoksi.
1.4 On selvää, että taloudellinen ja sosiaalinen kriisi vaikuttaa huomattavasti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin. EU:ssa meneillään olevat sosiaaliturvajärjestelmien leikkaukset lisäävät työttömyyttä ja mahdollisesti myös muukalaisvihaa, homofobiaa sekä muunlaista syrjivää ja loukkaavaa kielenkäyttöä ja toimintaa. ETSK:n mielestä EU:n ja jäsenvaltioiden on tärkeää arvioida ja toteuttaa nykyistä selkeämmin ja avoimemmin toimia, joilla vähennetään heikossa asemassa oleviin ryhmiin näiden leikkausten yhteydessä kohdistuvia riskejä.
1.5 ETSK toteaa, että unionin sisällä on suuria eroja HBT-henkilöiden (2) kohtelussa. Komitea suhtautuu vakavasti seksuaalivähemmistöjen kokemaan syrjintään. Tällainen syrjintäalttius vaarantaa unionin perusarvot ja vapaan liikkuvuuden.
1.6 ETSK kehottaa komissiota esittämään toimintasuunnitelman HBT-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi sekä painottaa, että kaikilla politiikan aloilla on tärkeää ottaa huomioon HBT-henkilöitä koskeva näkökulma.
1.7 ETSK korostaa kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten välisen yhteistyön merkitystä stereotypioiden torjumisessa ja HBT-henkilöille kuuluvia oikeuksia koskevan tietoisuuden lisäämisessä. Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on sisällytettävä aktiivisesti työmarkkinaosapuolten käymiin keskusteluihin ja neuvotteluihin. Tässä yhteydessä ETSK haluaa nostaa esille mahdollisuudet verkostoitumiseen, joka voi edistää tasa-arvoa ja avoimuutta työpaikoilla.
1.8 ETSK painottaa, että niin yksittäisten ihmisten kuin työnantajien ja ammattijärjestöjenkin on tärkeää tietää, mitä EU:n lainsäädännössä ja säännöissä määrätään työmarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä. Lähes 45 prosenttia EU:n kansalaisista ei tiedä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltävistä laeista. Komitea katsoo, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kohdistettuja tiedotuskampanjoita.
1.9 ETSK tunnustaa monien transihmisten kohtaamat erityiset ongelmat ja tiedostaa, että näihin ongelmiin on tartuttava erillisessä asiakirjassa.
2. Perusta syrjinnän torjuntaan
2.1 Euroopan unionin perustana olevia periaatteita ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltio. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa yhteisölle annetaan toimivalta "toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi". Kaikenlaisen syrjinnän vastustaminen ja torjuminen on ratkaisevan tärkeää unionin oikeutuksen kannalta. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään muun muassa sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva kaikenlainen syrjintä.
2.2 Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on hyväksytty useita direktiivejä, kuten direktiivi 2006/54/EY miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (uudelleenlaadittu toisinto), direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista sekä direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Sukupuoleen tai rotuun perustuvalta syrjinnältä suojellaan paljon selkeämmin kuin syrjinnältä, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Tämä saattaa vaikuttaa ihmisten valintoihin, kun on kyse toisessa EU-maassa työskentelemisestä, opiskelemisesta tai matkustamisesta.
2.3 Yhdenvertainen kohtelu edistää ensisijaisesti ihmisoikeuksia mutta auttaa myös hyödyntämään täysimääräisesti kaikki voimavarat Euroopan unionissa. Syrjintä on resurssien tuhlausta ja johtaa sen kohteena olevien ryhmien sosiaaliseen syrjäytymiseen. EU:n tämänhetkinen syvä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi on huonontanut heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tilannetta, kun monet valtiot ovat karsineet hyvinvointijärjestelmiään ja leikanneet palkkoja. Siksi EU:n erilaiset syrjinnän vastaiset direktiivit ovat olennaisia suojeltaessa syrjinnälle alttiita ryhmiä ja edistettäessä niiden integroitumista työmarkkinoille. Jäsenvaltioilla on suuri vastuu siitä, että syrjinnän vastaisten direktiivien tavoitteet toteutuvat.
2.4 ETSK on useissa eri lausunnoissa esittänyt näkemyksensä syrjinnän erilaisista perusteista. Komitea piti tervetulleena komission ehdotusta direktiiviksi yhdenvertaista kohtelua koskevista yleisistä puitteista (2000/43/EY) (3). Se tuki myös ajatusta ehdottaa työelämää koskevaa erityisdirektiiviä, jolla kiellettäisiin uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Komitea piti myös tärkeänä, että jäsenvaltioiden kaikille kansalaisille annetaan vähimmäisvaatimukset täyttävä suojelu sekä asianmukainen oikeussuoja syrjintään liittyvissä asioissa. Lisäksi komitea toivoi, että selvitettäisiin ja kehitettäisiin taloudellisia perusteita syrjinnän torjumiselle. ETSK piti valitettavana, ettei direktiivissä puututa syrjiviin ohjeisiin tai syrjintään yllyttämiseen edellä mainituista syistä.
2.5 Puitedirektiivi kattaa sekä suoran että epäsuoran syrjinnän. Epäsuoralla syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilö voi käytännössä kärsiä epäedullisesta kohtelusta, joka perustuu näennäisesti syrjimättömään säännökseen tai näennäisesti puolueettomiin kriteereihin tai menettelytapoihin (4).
2.6 ETSK on antanut lausunnon (5) myös komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Direktiiviä ei ole vielä hyväksytty. ETSK piti direktiiviehdotusta tervetulleena, koska sen myötä yhdenmukaistettaisiin säännöt EU:n alueella torjuttaessa syrjintää, joka perustuu kaikkiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa (nykyisessä 19 artiklassa) mainittuihin syihin. ETSK pahoitteli kuitenkin, ettei direktiivissä käsitellä riittävästi moniperusteisen syrjinnän ongelmaa, ja kehotti komissiota antamaan asiaa koskevan suosituksen. ETSK kehottaa neuvostoa tekemään päätöksen asiasta, jotta heikossa asemassa olevien ihmisten oikeuksia vahvistettaisiin.
2.7 Syrjintää käsittelevissä lausunnoissaan (joiden aiheena ovat olleet myös esim. vanhukset, unionin ulkopuolisten maiden kansalaiset ja romanit) ETSK on tuonut esille muun muassa seuraavia seikkoja (6):
|
— |
On tärkeää, että syrjintää torjuva työ otetaan mukaan kaikille toiminta-alueille ja sisällytetään sekä EU:n talousarvioon että jäsenvaltioiden talousarvioihin. |
|
— |
Tarvitaan indikaattoreita, joiden avulla saadaan tietoa tilanteesta. |
|
— |
Syrjintää torjuva työ on liitettävä osaksi Eurooppa 2020 -strategiaa. |
|
— |
Sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla olisi yksilöitävä asianmukaisia ja tehokkaita täytäntöönpanon seuranta- ja valvontamekanismeja. |
|
— |
Työllisyyttä on parannettava sekä määrällisesti että laadullisesti, jotta taataan syrjinnälle alttiiden ryhmien taloudellinen riippumattomuus ja parannetaan sitä edelleen. |
|
— |
Olisi pyrittävä jakamaan vastuu perheestä ja kotitaloudesta tasapuolisesti sukupuolten välillä sekä taattava oikeus henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan. |
|
— |
Olisi vahvistettava institutionaalisia rakenteita esimerkiksi perustamalla eurooppalainen vammaiskysymyksiä käsittelevä komitea. |
|
— |
On olemassa vaara, että taloudellinen ja sosiaalinen kriisi lisää suvaitsemattomuutta, muukalaisvihaa, rasismia ja homofobiaa kaikkialla Euroopassa. |
|
— |
Integroituminen on monimutkainen ja pitkäaikainen sosiaalinen prosessi, jossa on monta ulottuvuutta ja joka koskee useita toimijoita erityisesti paikallistasolla. |
2.8 Sen enempää ETSK kuin komissiokaan ei ole käsitellyt kattavasti ja kohdistetusti syrjintää, joka perustuu seksuaaliseen suuntautumiseen. Ei myöskään ole olemassa toimintasuunnitelmaa HBT-henkilöiden syrjintäriskien vähentämiseksi. Tämä lausunto painottuukin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään siksi, että ETSK:n mielestä tälle osa-alueelle on kehitettäviä toimintalinjoja. Samalla on tärkeää huomata, että olemassa on myös lukuisia muita heikossa asemassa olevia ryhmiä, joita syrjintäperusteet eivät kata mutta joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille tai pysyä siellä. Kaiken politiikan kehittämisessä on näin ollen sovellettava yleistä lähestymistapaa.
3. HBT-henkilöiden tilanne työmarkkinoilla
3.1 Oikeudelliseen täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat (7)
|
3.1.1 |
Perusoikeusvirasto on analysoinut HBT-henkilöiden tilannetta kahdessa vuonna 2009 laatimassaan raportissa (8). Seuraavassa esitellään sen päätelmiä. Ensimmäinen päätelmä on se, että syrjintäperusteet muodostavat hierarkian, jossa sukupuoleen, rotuun ja etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä suojellaan tehokkaammin kuin muihin syihin perustuvalta syrjinnältä. Jäsenvaltioissa kuitenkin pyritään suojelemaan kaikelta syrjinnältä samalla tavalla. |
|
3.1.2 |
Perusoikeusviraston mukaan yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi on 18:ssa EU:n jäsenvaltiossa pantu täytäntöön minimivaatimuksia tehokkaammin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän osalta. Suurin osa EU:n jäsenvaltioista on siis antanut lainsäädäntöä, jolla suojellaan seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä aloilla, jotka eivät liity työelämään ja työllisyyteen. Noin 20 jäsenvaltiossa on viranomainen, jonka vastuulla on seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän käsittely. |
|
3.1.3 |
Perusoikeusvirasto mainitsee raporteissaan lisäksi HBT-henkilöiden mahdollisuuden vapaaseen liikkuvuuteen, joka on tärkeä osa EU:n yhteisiä työmarkkinoita. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että perheoikeus kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mistä johtuen eri jäsenvaltioilla on erilaisia samaa sukupuolta olevia pariskuntia koskevia sääntöjä. Mailla on lisäksi erilaisia perinteitä esimerkiksi siitä, kuinka samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon tai parisuhteeseen suhtaudutaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että voi syntyä ongelmia, kun ihmiset käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. |
|
3.1.4 |
Perusoikeusviraston mukaan samaa sukupuolta olevilla pariskunnilla on suuria vaikeuksia toteuttaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen riippumatta siitä, ovatko he naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa vai vain pitkäaikaisessa, vakaassa parisuhteessa. Virasto huomauttaa, että monissa tapauksissa on kyse suorasta syrjinnästä ja että vapaasta liikkuvuudesta annettuun direktiiviin (9) perustuvia jäsenvaltioiden velvollisuuksia tulisi selventää. |
3.2 Unionin tuomioistuin
|
3.2.1 |
Unionin tuomioistuimessa on käsitelty kaksi seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää koskevaa asiaa: Römer ja Maruko. Asiassa Römer tuomioistuin piti yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin vastaisena sitä, että rekisteröidyn parisuhteen solminut eläkkeensaaja saa pienempää lisäeläkettä kuin avioliitossa oleva eläkkeensaaja, ja katsoi, että kyse on sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta välittömästä syrjinnästä sen takia, että kansallisessa oikeudessa henkilön oikeudellinen ja tosiasiallinen eläketilanne on vertailukelpoinen avioliitossa olevan henkilön oikeudellisen ja tosiasiallisen tilanteen kanssa. |
|
3.2.2 |
Asiassa Maruko tuomioistuin katsoi samoin, että direktiivi estää määräykset, joiden mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ei saa kumppaninsa kuoleman jälkeen vastaavaa perhe-eläkettä kuin aviopuolisot saavat. Tuomioistuin katsoi kuitenkin myös, että kansallisen tuomioistuimen asiana on tutkia, onko jälkeen jäänyt rekisteröidyn parisuhteen osapuoli vertailukelpoisessa tilanteessa aviopuolison kanssa. Tuomioistuin katsoi lisäksi, että unionin sisäiset erot ovat suuria ja että avioliittoa ei ole yleensä rinnastettu muihin lakiin perustuviin parisuhteen muotoihin. |
3.3 Työpaikalla tapahtuvaan syrjintään liittyvät ongelmat
|
3.3.1 |
Vaikeus edustaa avoimesti seksuaalista suuntautumistaan työpaikalla: Tutkimukset osoittavat, että HBT-henkilöt ovat usein "näkymättömiä" työmarkkinoilla. Tärkein syy tähän on kostotoimien pelko, joka johtaa myös siihen, että monet välttävät kanssakäymistä kollegoidensa kanssa, jotta eivät "paljastuisi". Erityisesti pelätään seksuaalisesta suuntautumisesta kertomista työpaikan esimiehille. Tietyillä aloilla, kuten puolustusvoimissa ja kirkossa, avoimuus on keskimääräistä paljon vähäisempää. |
|
3.3.2 |
Erityiset ongelmat vaikeuttavat työntekoa: HBT-henkilöillä edustajilla on muihin syrjinnälle alttiisiin ryhmiin verrattuna erityisasema työmarkkinoilla, koska sukupuolista suuntautumista koskeva avoimuus vaikuttaa heidän työelämäänsä. On tavallista, että HBT-henkilöt kehittävät strategioita välttääkseen paljastamasta seksuaalista suuntautumistaan. He esimerkiksi vaihtavat puheenaihetta tai jättäytyvät työpaikalla käytävän keskustelun ulkopuolelle. Tutkimus osoittaa, että tällainen jatkuva väistely työpaikalla vaikuttaa sekä terveyteen että tuottavuuteen. Kielteinen erityiskohtelu, jolle homo- ja biseksuaalit ja transihmiset henkilöt altistuvat unionissa, johtaa häpeäperusteiseen tunnepohjaiseen syrjäytymiseen. Tästä puolestaan on seurauksia sekä yksilölle itselleen että suhteessa työmarkkinaosallisuuteen. ETSK katsoo, että EU:n eri toimielinten on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin tähän liittyvän syrjäytymisen torjumiseksi. |
|
3.3.3 |
Ongelmat, jotka liittyvät oikeuksien käyttämiseen työmarkkinoilla: Mikäli henkilöä syrjitään hänen seksuaalisen suuntautumisensa perusteella, on tärkeää, että hänellä on käytettävissään valitusmekanismeja sekä kansallinen viranomainen, joka käsittelee tällaiseen syrjintään liittyviä valituksia. Monissa jäsenvaltioissa tällaista viranomaista ei yksinkertaisesti ole lainkaan. |
|
3.3.4 |
Haluttomuus valittaa: Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvien dokumentoitujen syrjintätapausten määrä on huomattavan alhainen. Tämä johtuu luultavasti HBT-henkilöiden haluttomuudesta altistua julkisuudelle sekä sille, ettei heidän oikeuksiaan mahdollisesti tunnusteta. Valittamiseen saattaa myös liittyä riski työpaikan menettämisestä. Tietyissä tapauksissa on tärkeää, että yhteiskunta suojelee ilmoituksen tekevää henkilöä ilmoituksen kielteisten seurausten torjumiseksi. |
|
3.3.5 |
Tiedonpuute: Eräs Eurobarometri-tutkimus osoitti puutteita syrjinnänvastaista lainsäädäntöä koskevassa tietoisuudessa. Lähes puolet (45 prosenttia) EU:n kansalaisista ei tiedä, että olemassa on lakeja, jotka kieltävät seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön tutkimus osoitti puutteita myös ammattijärjestöjen HBT-politiikkaa ja -toimintaa koskevassa tietämyksessä. Puutteellinen tietoisuus oikeuksista työpaikalla heijastuu yleisenä tiedon puutteena jonkin muun seksuaalisen suuntautumisen omaavien henkilöiden tilanteesta ja kokemuksista. Tutkimuksissa kävi ilmi erittäin vähäinen tietoisuus seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä työpaikalla. Tietoisuuden yleisesti matala taso aiheuttaa sen, että jonkin muun seksuaalisen suuntautumisen omaavien henkilöiden on erittäin vaikea keskustella sukupuoli-identiteetistä tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä työnantajien tai ammattiyhdistysten kanssa. Näin ollen on tarpeen toteuttaa tiedotushankkeita erityisesti siellä, missä tietämys on vähäistä, jotta voidaan vahvistaa tietämystä EU:n kansalaisten oikeuksista. |
|
3.3.6 |
Oikeussuoja ja muut toimet vähentävät syrjintää. Tietyissä maissa oikeussuojan käyttöönotto ja yhtäläisten oikeuksien parempi tukeminen kansallisella tasolla ovat edistäneet tietoisuuden lisääntymistä yhteiskunnassa yleisemmin, mikä on vaikuttanut myönteisesti myös ammattiyhdistyksiin ja työnantajiin. Perusoikeusviraston tutkimuksessa mainittiin työnantajan vastuu vain harvoin, mikä korostaa johdon vastuun merkitystä. Moninaisuustyö ja avoin kulttuuri vaikuttavat työpaikkaan myönteisesti HBT-henkilöiden kannalta. Moninaisuustyö ei välttämättä estä syrjintää, mutta se on organisaatiossa tärkeä ensimmäinen askel. |
|
3.3.7 |
Syrjinnän laajuus: Työpaikoilla tapahtuvan HBT-henkilöiden syrjinnän laajuuden selvittämiseksi on toteutettu useita tutkimuksia. Päätelmänä on, että lähes puolet ryhmästä ei kerro suuntautumisestaan avoimesti työpaikalla ja että kolmasosa tai jopa puolet niistä, jotka ovat avoimia, kohtaa työpaikallaan suoraa syrjintää tai nöyryyttävää kielenkäyttöä ja ennakkoluuloja. |
|
3.3.8 |
Unionin sisällä on toteutettu joitakin hankkeita, joihin ovat osallistuneet niin työnantajajärjestöt ja ammattijärjestöt kuin vapaaehtoistahotkin. Komissio on rahoittanut näitä hankkeita, mikä on vahvistanut niiden oikeutusta. Ranskassa ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat eräällä alalla tehneet sopimuksen samaa sukupuolta olevien vanhempien perheiden yhtäläisistä oikeuksista (Accord sur l'égalité des droits des familles homoparentales). Ruotsalainen ammattijärjestö Vision järjestää HBT-henkilöitä koskevista kysymyksistä koulutusta, jonka tavoitteena on lisätä tietämystä työpaikoilla tapahtuvasta syrjinnästä. Kokemukset ovat osoittaneet, että erilaista seksuaalista suuntautumista edustavien henkilöiden tilanteen muuttaminen työmarkkinoilla on yhteisvoimin täysin mahdollista. Komitea toteaa, että tällaiset toimet ovat valitettavasti harvinaisia, ja kehottaakin Euroopan komissiota levittämään parhaita käytänteitä ja työmarkkinaosapuolia torjumaan HBT-henkilöiden syrjintää työpaikoilla selvästi nykyistä aktiivisemmin. |
Bryssel 18. syyskuuta 2012
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Staffan NILSSON
(1) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti: "Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan."
(2) Homoseksuaalit, biseksuaalit ja transihmiset.
(3) EUVL C 77, 31.3.2009, s. 102.
(4) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista.
(5) EUVL C 182, 4.8.2009, s. 19.
(6) EUVL C 318, 29.10.2011, s. 69, EUVL C 354, 28.12.2010, s. 1, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 19, EUVL C 376, 22.12.2011, s. 81, EUVL C 182, 4.8.2009, s. 19, EUVL C 77, 31.3.2009, s. 102, EUVL C 10, 15.1.2008, s. 72, EUVL C 110, 30.4.2004, s. 26, EUVL C 318, 23.12.2006, s. 128, EUVL C 77, 31.3.2009, s. 115, EUVL C 318, 29.10.2011, s. 50, EUVL C 204, 9.8.2008, s. 95, EUVL C 256, 27.10.2007, s. 93.
(7) Tämä tekstijakso perustuu Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) raportteihin.
(8) Homophobia and Discrimination on Grounds of Sexual Orientation in the EU Member States: Legal Analysis ja Homophobia and Discrimination on Grounds of Sexual Orientation and Gender Identity in the EU Member States: Part II - The Social Situation.
(9) Direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.