25.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 162/20

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tarkasteltavaan strategiaan vuosiksi 2007–2013 ja pitää sitä lupaavana edistysaskeleena kuluttajansuojastrategian alalla. ETSK on tietoinen siitä, että kyseessä on kunnianhimoinen, vaikkakin paikka paikoin epätarkka suunnitelma, jonka komissio on ottanut tehtäväkseen. ETSK odottaa, että tavoitteet saavutetaan asetetun määräajan puitteissa.

1.1.1

ETSK katsoo kuitenkin, että keskimäärin 22,7 miljoonan euron suuruinen vuotuinen talousarvio kuluttajapoliittista strategiaa koskevaa ohjelmaa varten on valitettavasti liian pieni strategiassa esitettyjen toimien täytäntöönpanemiseksi. Strategian kunnianhimoisuuden ja strategian toteuttamiseen osoitettujen resurssien välillä on ilmeinen epäsuhta.

1.2

ETSK toteaa, että vaikka strategia on myönteinen ja kunnianhimoinen, tähänastiset toimenpiteet kuluttajapolitiikkaan liittyvillä aloilla ovat itse asiassa olleet pettymys, eivätkä ne näin ollen ole erityisen hyvä enne strategian onnistumista ajatellen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittava dynaaminen ohjelma lähitulevaisuutta varten.

1.3

Lisäksi ETSK toteaa, että lainsäädännöllä on keskeinen asema kuluttajansuojan alalla. Nykyiset säädökset eivät kuitenkaan ole joustavia, ja oikeudenmukaisilla markkinoilla saattaa olla keskeinen merkitys kuluttajille sekä tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Kun markkinat eivät toimi asianmukaisesti, säännökset ovat välttämättömiä. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että silloin kun lainsäädäntöä tarvitaan, sitä todellakin noudatetaan ja se pannaan täytäntöön. Sillä ei myöskään tulisi millään tavoin haitata jäsenvaltioiden nykyistä kuluttajansuojaa. Tässä mielessä yksi esiin tuoduista keinoista on parantaa markkinoiden seurantaa. ETSK kehottaakin komissiota varmistamaan, että tarkoituksenmukaisia markkinatutkimuksia tehdään sekä mikro- että makrotalouden tasolla. Lainsäädäntö on yhdistettävä täytäntöönpanoa ja jatkuvaa arviointia koskeviin toimenpiteisiin. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädäntö on yksinkertaista ja ymmärrettävää, etenkin kun otetaan huomioon, että suurin osa sisämarkkinoiden toimijoista on pk-yrityksiä.

1.3.1

On suositeltavaa, että kuluttajapoliittisessa ohjelmassa ei yksinomaan varmisteta kuluttajien oikeuksien turvaamisen täytäntöönpanoa ja arviointia, vaan helpotetaan myös liiketoiminnan alojen ja kuluttajansuojajärjestöjen välistä yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioissa. Lainsäädännön ohella kuluttajien oikeuksia suojellaan viime kädessä parhaiten niin, että kyseiset kaksi sektoria toimivat yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi.

1.4

Kuluttajien ja vähittäiskauppiaiden/palveluiden tarjoajien valistaminen on keskeinen lainsäädännön noudattamiseen ja tuntemukseen liittyvä osatekijä, mutta myös ratkaisevan tärkeä vastuullisen ja kestävän kulutuksen ja tuotannon kannalta.

1.5

ETSK pitää tärkeänä, että kaudella 2007–2013 vastataan seuraaviin haasteisiin:

2.1

Strategiassa tuodaan esiin tärkeimmät haasteet tulevalla kaudella. Kyseiset haasteet liittyvät lähinnä siihen tosiseikkaan, että vähittäis- ja palvelumarkkinat kehittyvät ja kasvavat tavalla, joka antaa kuluttajille entistä suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Entistä suuremmat vaikutusmahdollisuudet saattavat kuitenkin johtaa siihen, että valistuneet ja varakkaat kuluttajat ja heikommassa asemassa olevat kuluttajaryhmät eriytyvät yhä enemmän toisistaan. Nämä vakuutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kuluttajien hyvinvointi olisi nykyään maksimoitu. Siksi on erittäin tärkeää, että kuluttajien luottamusta ei vaaranneta. Toinen haaste liittyy yritysten — etenkin pk-yritysten — kykyyn mukautua tekniseen edistykseen. Se muuttaa tapaa, jolla yritykset ovat tähän asti myyneet tuotteitaan tai palveluitaan, ja johtaa siihen, että niiden on tukeuduttava aiempaa enemmän sähköiseen kaupankäyntiin sekä kuluttajille suunnattuihin räätälöityihin palveluihin.

2.2

Strategiassa tuodaan esiin seuraavat tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2013 mennessä:

Edellä mainittuja tavoitteita pidetään sisämarkkinoiden talouskasvun keskeisinä tekijöinä.

2.3

Kyseisiin tavoitteisiin on määrä päästä EU:n kuluttajapolitiikan rahoituksen avulla. Rahoitus suunnataan oikeudellisten puitteiden pohjalta niin, että taataan kuluttajansuoja ja lainsäädännön tehokas soveltaminen erityisesti täytäntöönpanon, yhteistyön, tiedotuksen, koulutuksen ja oikeussuojan avulla.

2.4

Näin ollen seuraavat aihealat on asetettu etusijalle:

Strategiassa esitellään kullakin painopistealalla joukko toimia, joista monia kommentoidaan lausunnon ”Erityistä”-luvussa.

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kuluttajastrategiaan vuosiksi 2007–2013 ja kannattaa erityisesti strategiassa selkeästi esiin tuotua näkemystä siitä, että kuluttajien luottamus ja suojelu on terveiden ja vauraiden sisämarkkinoiden keskeinen osatekijä. Olisi kuitenkin kiinnitettävä huomiota itsesääntelyyn, yhteissääntelyyn ja käytännesääntöjen luomiseen liittyviin onnistuneisiin esimerkkitapauksiin EU:ssa.

3.1.1

ETSK ei kuitenkaan rajaa kuluttajapolitiikkaa sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Päinvastoin nimenomaan sisämarkkinoiden tulisi pyrkiä tyydyttämään kuluttajien intressit ja palvelemaan niitä, kuten komission asiakirjassa ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” (KOM(2007) 724 lopullinen) asiaankuuluvasti todetaan.

3.1.2

ETSK katsoo, että komission on suunnattava politiikkaansa markkinoiden avoimuuden lisäämiseen ja sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja että markkinoiden tehokkuutta edistävä kuluttajapolitiikka tukee osaltaan talouskasvua ja työllisyyttä sekä parantaa kuluttajien hyvinvointia.

3.2

Komission sisämarkkinoilla kartoittamat haasteet ovat todellisia haasteita, joihin on vastattava ja joihin strategiassa tähdätäänkin. Kyseisten markkinahaasteiden ohella ETSK katsoo, että komissiolla on edessään kaksi muuta haastetta: kansallisten politiikkojen todellinen yhdenmukaistaminen sekä kuluttajien hyvinvoinnin asettaminen komission eri pääosastojen keskeiseksi tavoitteeksi.

3.3

ETSK katsoo, että tarkasteltavana oleva komission uusi tiedonanto kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi 2007–2013 on erittäin merkittävä ja lupaava edistysaskel ja huomattavasti paremmin jäsennelty kuin aiempi yhteinen terveys- ja kuluttajansuojastrategia (KOM(2005) 115 lopullinen), josta komitea on jo laatinut lausunnon (1).

3.4

ETSK on huolissaan ristiriitaisuuksista, joita tarkasteltavana oleva ehdotus saattaa aiheuttaa muiden, yhteisön tasolla jo hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden sekä kuluttajapolitiikkaa koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2007–2013) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (2) tulisi olla yhdenmukaisia.

3.5

Vaikka komission esittämät tavoitteet ovat liian kunnianhimoisia ja paikka paikoin epätarkkoja eivätkä kovin täsmällisiä, komitea odottaa, että ne saavutetaan suunnitellussa aikataulussa ja tavalla, joka vastaa parhaiten sisämarkkinoiden ja kuluttajien vaatimuksia.

3.6

Vaikka komissio on jo käynnistänyt monia aloitteita kuluttajapoliittisen strategian tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten esim. vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta, komitea kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman pikaisesti asianomaisten direktiivien tarkistamisen. Äskettäin julkaistut tiedonannot etäsopimusten kuluttajansuojaa koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (KOM(2006) 514 lopullinen, 21. syyskuuta 2006), takuita ja tuottajan suoraa vastuuta koskevasta direktiivistä (KOM(2007) 210 lopullinen) sekä osa-aikaisesta käyttöoikeudesta vuonna 2007 annettuun direktiiviin tehtävien muutosten täytäntöönpanosta olivat itse asiassa pettymyksiä ETSK:lle siinä mielessä, että ehdotuksissa ei esitetty ratkaisuja kaikkiin ongelmiin, joita kyseisiin palveluihin liittyy. Ne eivät myöskään tee oikeutta kuluttajapoliittisessa strategiassa esitetyille tavoitteille.

3.6.1

ETSK odottaa mielenkiinnolla komission lainsäädäntö- ja työohjelmassa vuodeksi 2008 (KOM(2007) 640 lopullinen) mainittua komission ehdotusta direktiiviksi kuluttajien sopimusperusteisista oikeuksista ja on valmis heti sen tultua hyväksytyksi antamaan lausuntonsa aiheesta sekä etenkin yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamisprosessia ohjaavien periaatteiden toteutumisesta.

3.7

Tietyin edellytyksin ETSK on valmis kannattamaan kuluttajalainsäädännön täydellistä yhdenmukaistamista, jossa tähdätään erittäin konkreettisiin päämääriin, jolloin sisämarkkinoiden toteuttaminen on tärkein tavoite. Kyseisenlaiseen lähestymistapaan ei tulisi kuitenkaan sitoutua nykyisten oikeuksien heikentämisen kustannuksella; kuluttajien oikeuksia on vahvistettava kaikissa jäsenvaltioissa, jotta kannustettaisiin rajatylittäviä ostoksia, joista hyötyvät sekä kuluttajat että vähittäis- tai palvelumarkkinat. Lähestymistavan ei tulisi koskea yksinomaan tasoa, jolla jäsenvaltiot huolehtivat asianmukaisesta kuluttajansuojan tasosta, vaan myös unionitasoa, jolla pyritään saavuttamaan todellinen markkinoiden yhdentyminen.

3.8

ETSK on tyytyväinen kuluttajapoliittisen strategian painopistealoilla esitettyihin toimiin ja odottaa mielenkiinnolla niiden täytäntöönpanoa. ETSK katsoo, että kuluttaja-asioiden pääosaston käytettävissä olevat resurssit (sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit) ovat itse asiassa rajalliset. Tämä vaikeuttaa entisestään pääosaston tehtävää saavuttaa tavoitteet. Lisäksi keskimäärin 22,7 miljoonan euron vuotuinen talousarvio kuluttajapoliittista strategiaa koskevaa ohjelmaa varten on valitettavasti liian pieni toimien täytäntöönpanoa ajatellen.

3.8.1

Edellisestä ohjelmasta saadut kokemukset osoittivat, että liian monia kohtia suunnitelmista ei voitu toteuttaa myöskään henkilöstöpulan johdosta. Lisäksi vuosittaiseen budjettiin osoitetut määrärahat olivat korkeammat kuin nykyisellä kaudella, ja tavoitteet vähemmän kunnianhimoiset.

4.1

Parannetaan markkinoiden seurantaa: ETSK katsoo, että markkinoita koskevaa tietämystä on parannettava, ja kannattaa kyseisen painopistealan yhteydessä ehdotettuja toimenpiteitä. ETSK kehottaa kuitenkin painokkaasti komissiota etsimään innovatiivisia tapoja kartoittaa kuluttajien todelliset kokemukset ja näkemykset. Lisäksi komissio saattaa mahdollisesti haluta kartoittaa makrotalouden tasolla kuluttajien kokemuksia jäsenvaltioissa analysoimalla todellisia tilanteita ja niiden myöhempää ratkaisemista. Komitea painottaa myös, että markkinoita koskevien tietojen keräämisestä ei pidä aiheutua hankalia lisätehtäviä, joista yksittäisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, on huolehdittava.

4.2

Parannetaan kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä: Tämän painopistealan yhteydessä toteutettavissa aloitteissa tulisi huolellisesti tarkastella sähköisen kaupankäynnin ja sähköisen ympäristön vaikutuksia kuluttajien oikeuksiin ja näin ollen selkeästi määrätä sähköiseen ympäristöön liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Lisäksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta estetään se, että tietyt kuluttajaryhmät eivät tietoteknisen osaamisen erojen vuoksi voisi hyödyntää tiettyjä palveluita, sillä tämä johtaisi uuden epäedullisessa asemassa olevan kuluttajasegmentin syntymiseen.

4.3

Parannetaan täytäntöönpanoa ja oikeussuojaa: Lainsäädännön täytäntöönpano on ehdottoman välttämätöntä, jotta varmistetaan politiikan tavoitteiden saavuttaminen käytännössä; yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission välillä on tiivistettävä. ETSK pitää tervetulleina kollektiivista oikeussuojaa koskevia komission ehdottamia toimenpiteitä ja kannattaa niitä. Tällaisella oikeussuojalla varmistetaan, että huolehditaan sellaisista kuluttajien ongelmista, joita yksittäiset henkilöt eivät voi ratkaista.

4.4

Kuluttajille suunnattu tiedotus ja valistus: ETSK on vakaasti sitä mieltä, että valistus ja tiedotus ovat erottamaton osa kuluttajansuojaa. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) on merkinnyt huomattavaa askelta eteenpäin kuluttajille tarjottavassa tiedotuksessa. ETSK katsoo kuitenkin, että komission tulisi myös löytää joitakin innovatiivisempia ja luovempia tapoja kommunikoida kuluttajien kanssa yleisellä tasolla käyttämällä yleisöön vetoavaa kieltä.

4.5

Vastuullinen ja kestävä kulutus: Samalla kun tulisi pyrkiä siihen, että kuluttajat ovat valistuneita, on tärkeää painottaa sitä, että kulutuksesta tulisi tehdä vastuullista. Ehdotetussa strategiassa tuodaan esiin, että epärehellisiä vähittäiskauppiaita tai palveluiden tarjoajia ei suvaita. Olisi kuitenkin myös todettava, että yrittäjät ja kauppiaat odottavat kuluttajien toimivan kulutusmalliensa pohjalta vastuullisesti. Kestävästä kulutuksesta pitäisi myös tulla merkittävä ala sisämarkkinoilla, ja sekä palveluiden tarjoajien tai vähittäiskauppiaiden että kuluttajien tulisi olla nykyistä paremmin perehtyneitä siihen, mistä kestävässä kulutuksessa on kysymys, ja omaksua kyseisenlaisia käytäntöjä.

4.6

Kuluttajansuojanäkökohdat on sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja säännöksiin: Komission ehdottamat toimenpiteet, kuten kuluttaja-asioiden yhteyshenkilöt pääosastoissa, ovat myönteisiä, ja niiden avulla olisi huolehdittava siitä, että kyseinen tavoite saavutetaan. ETSK yhtyy ajatukseen, jonka mukaan kunkin pääosaston tulisi esittää vuosittain raportti siitä, kuinka kuluttajapolitiikka on sisällytetty niiden erityisalaan. Näin ollen ETSK on tyytyväinen 153 artiklan 2 kohdan sisällyttämiseen yleisiin säännöksiin (uudistussopimusluonnoksen uusi 12 artikla).

4.7

Parannetaan EU:n kuluttajien suojaa kansainvälisillä markkinoilla: On välttämätöntä, että kuluttajia suojellaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Kyseisen suojelun ei tulisi koskea yksinomaan tuoteturvallisuutta, joka on yhä tärkeämpi aiheala EU:n kuluttajille, vaan myös sellaisia palveluita tai tuotteita, joita myydään erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä ja jotka aiheuttavat kuluttajille ongelmia.

4.8

Strategiassa tuodaan esiin, että komissio on asettanut tavoitteeksi varmistaa, että yleishyödyllisiä palveluja koskeva politiikka etenee rinnakkain asianmukaisten kuluttajatoimien kanssa. Komitea toivoo, että komissio yhtyy sen näkemykseen, joka on tuotu esiin useissa yleishyödyllisiä palveluita ja yleispalveluita käsittelevissä lausunnoissa ja on sopusoinnussa Lissabonin sopimuksen yleishyödyllisiä palveluita koskevan uuden pöytäkirjan kanssa.

4.9

Yhteistyö elinkeinoelämän ja kuluttajansuojajärjestöjen välillä: Lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon ohella kuluttajansuoja perustuu ennen kaikkea kyseisten kahden sektorin väliseen yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä tulisi pyrkiä helpottamaan; esimerkkejä sellaisten jäsenvaltioiden parhaista käytänteistä, jotka soveltavat kyseistä lähestymistapaa ja joilla on lisäksi käytännesäännöt, olisi hyödynnettävä koko EU:ssa.