Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62016CN0483

    Asia C-483/16: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 6.9.2016 – Zsolt Sziber v. ERSTE Bank Hungary Zrt.

    EUVL C 419, 14.11.2016, p. 32–34 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    14.11.2016   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 419/32


    Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 6.9.2016 – Zsolt Sziber v. ERSTE Bank Hungary Zrt.

    (Asia C-483/16)

    (2016/C 419/43)

    Oikeudenkäyntikieli: unkari

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Fővárosi Törvényszék

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Zsolt Sziber

    Vastaaja: ERSTE Bank Hungary Zrt.

    Muu osapuoli: Mónika Szeder

    Ennakkoratkaisukysymykset

    1)

    Onko seuraavia unionin oikeussääntöjä – Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 129 a artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuina yhdessä sen 3 kohdan kanssa, Euroopan perusoikeuskirjan (EUVL 2012, C 362, s. 2) 38 artiklaa, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (1) 7 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 8 artiklan kanssa, ja kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (2) johdanto-osan 47 perustelukappaletta – tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle (ja tämän lainsäädännön soveltamiselle), jossa asetetaan lisävaatimuksia, jotka rasittavat sellaista kuluttaja-luotonottaja-asianosaista (kantaja tai vastaaja), joka on tehnyt 1.5.2004–26.7.2014 luottosopimuksen, johon sisältyy korkojen, kulujen tai palkkioiden yksipuolista korottamista koskeva taikka valuuttakurssierotusta koskeva kohtuuton sopimusehto, siitä syystä, että tällaisten lisävaatimusten vuoksi mainittujen kuluttajasopimusten mitättömyyteen vetoaminen ja etenkin kanteen asiakysymyksen ratkaiseminen edellyttää määritellyn sisältöisen yksityisoikeudellisen vaateen esittämistä (ensisijaisesti kannetta, kanteen muutosta tai vastaajaan kohdistettua mitättömyysväitettä kuluttajan velvoittamista vastaan, tällaisen väitteen muutosta, vastaajan vastakannetta tai sen muutosta), kun taas muun luotonottaja-asianosaisen kuin kuluttajan tai sellaisen asianosaisena olevan kuluttaja-luotonottajan, joka on tehnyt kyseisellä ajanjaksolla jonkin muun kuin edellä mainitun kaltaisen luottosopimuksen, ei tarvitse esittää tällä tavoin määritellyn sisältöistä vaadetta?

    2)

    Onko ensimmäisessä kohdassa mainittuja unionin oikeussääntöjä tulkittava siten, että – sekä siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin vastaa myöntävästi että siinä tapauksessa, että se vastaa kieltävästi ensimmäisessä kohdassa esitettyyn kysymykseen, joka on muotoiltu yleisemmin kuin nyt toisessa kohdassa esitettävä kysymys – ne ovat esteenä sille, että ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun kuluttaja-luotonottaja-asianosaiseen sovelletaan a–c kohdassa mainittuja seuraavia pakollisia lisävaatimuksia:

    a)

    ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kuluttaja-luotonottaja-asianosaisen (kantaja tai vastaaja) nostama kanne, kanteen muutos tai vastaajaan kohdistettu mitättömyysväite kuluttajan velvoittamista vastaan, sen muutos, vastaajan vastakanne tai sen muutos voidaan ratkaista asiakysymyksen osalta vain, jos asianosainen ei ole vaatinut tuomioistuimelta pelkästään ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kuluttajaluottosopimuksen toteamista täysin tai osittain pätemättömäksi vaan myös mitättömyyden oikeudellisten seuraamusten soveltamista – kun taas muun luotonottaja-asianosaisen kuin kuluttajan tai sellaisen asianosaisena olevan kuluttaja-luotonottajan, joka on tehnyt kyseisellä ajanjaksolla jonkin muun kuin edellä mainitun kaltaisen luottosopimuksen, ei tarvitse esittää tällä tavoin määritellyn sisältöistä vaadetta?

    b)

    ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kuluttaja-luotonottaja-asianosaisen (kantaja tai vastaaja) nostama kanne, kanteen muutos tai vastaajaan kohdistettua mitättömyysväitettä kuluttajan velvoittamista vastaan, sen muutos, vastaajan vastakanne tai sen muutos voidaan ratkaista asiakysymyksen osalta vain, jos ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kuluttajaluottosopimuksen mitättömyyden toteavaan tuomioistuinratkaisuun perustuvien oikeudellisten seurausten joukossa ei ole vaadittu sopimusta edeltävän tilanteen palauttamista ennalleen tuomioistuimen päätöksellä – kun taas muun luotonottaja-asianosaisen kuin kuluttajan tai sellaisen asianosaisena olevan kuluttaja-luotonottajan, joka on tehnyt samalla ajanjaksolla jonkin muun kuin edellä mainitun kaltaisen luottosopimuksen, ei tarvitse esittää tällä tavoin määritellyn sisältöistä vaadetta?

    c)

    ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kuluttaja-luotonottaja-asianosaisen (kantaja tai vastaaja) nostama kanne, kanteen muutos tai vastaajaan kohdistettua mitättömyysväitettä kuluttajan velvoittamista vastaan, sen muutos, vastaajan vastakanne tai sen muutos voidaan ratkaista asiakysymyksen osalta vain, jos kyseiseen sopimukseen perustuvan oikeussuhteen alkuhetkestä kanteen nostamishetkeen jatkuneella ajanjaksolla suoritetaan matemaattisesti erittäin mutkikas – Unkarin forintin vaihtosäännöt huomioon ottaen valmisteltava – tilitys (josta säädetään kansallisissa oikeussäännöissä), joka sisältää yksityiskohtaisen ja numeerisesti tarkistettavissa olevan lyhennyserittelyn sopimuksen mukaisesti suoritettavista eristä, kantajan suorittamat erät, jotka on vahvistettu sivuuttamalla pätemättömäksi todettu ehto, sekä maininnan näiden välisestä erotuksesta sekä loppusummana suoritettavasta määrästä eli siitä, kuinka paljon ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kuluttaja-luotonottaja-asianosainen on velkaa rahalaitokselle tai ehkä maksanut tälle liikaa, – kun taas muun luotonottaja-asianosaisen kuin kuluttajan tai asianosaisena olevan kuluttaja-luotonottajan, joka on tehnyt samalla ajanjaksolla jonkin muun kuin edellä mainitun kaltaisen luottosopimuksen, ei tarvitse esittää tällä tavoin määritellyn sisältöistä vaadetta?

    3)

    Onko ensimmäisessä kohdassa mainittuja unionin oikeussääntöjä tulkittava siten, että niiden rikkominen edellä (ensimmäisessä ja toisessa kohdassa) tarkoitetuilla lisävaatimuksilla on vastoin myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20, 21 ja 47 artiklaa, kun muistetaan (kuten osin jo ensimmäisessä ja toisessa kohdassa), että jäsenvaltioiden tuomioistuinten on sovellettava unionin kuluttajansuojaoikeutta myös muihin kuin rajatylittäviin tosiseikkoihin eli siis puhtaasti kansallisiin tilanteisiin tuomion Guimont, C-448/98 (EU:C:2000:663, 23 kohta), tuomion Duomo Gpa ym. (C-357/10–C-359/10, EU:C:2012:283, 28 kohta) sekä tuomion Tudoran (C-92/14, EU:C:2014:2051, 39 kohta) perusteella, vai onko katsottava, että kyseessä on rajatylittävä tilanne ainoastaan sen seikan vuoksi, että ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut luottosopimukset ovat valuuttaluottosopimuksia?


    (1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).

    (2)  Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (EUVL 2008, L 133, s. 66).


    Top