1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ajatukseen Euroopan vetypankin perustamisesta ja kehottaa komissiota EU:n vetystrategiasta antamassaan lausunnossa esitettyjen yksityiskohtaisten huomioiden ja suositusten pohjalta tarkentamaan seuraavia seikkoja tai ottamaan ne talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta katsottuna huomioon vetypankin suunnittelussa ja täytäntöönpanossa:

1.2ETSK korostaa, että fossiilisia polttoaineita ei saa tukea EU:n varoilla. Näin ollen vahingon välttämisen periaatetta on sovellettava myös vetypankkiin liittyviin varoihin: vetyä on rahoitettava EU:n varoilla vain, jos käytetty sähkö on peräisin lähteistä, jotka ovat luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia ja joiden katsotaan edistävän merkittävästi hiilestä irtautumista.

1.3Vetypankin rahoituksessa olisi asetettava etusijalle vihreän vedyn tuotanto, ja sen on oltava vetyä koskevien EU:n sääntöjen mukaista. ETSK katsoo, että jotta kysyntää ja tarjontaa voidaan hallita vaikeasti sähköistettävillä aloilla (erityisesti teräsalalla) parhaalla mahdollisella tavalla, EU:n vetypankkia olisi käytettävä kysynnän hallintavälineenä. Lisäksi yhteinen hankintamekanismi aloilla, joilla sähköistäminen on vaikeaa, auttaisi välttämään Euroopan sisäistä hintakilpailua, erityisesti käynnistyskauden aikana.

1.4ETSK vastustaa Euroopan sähköverkkojen (uusiutumattoman) energian käyttöä energiaintensiivisissä elektrolyysiprosesseissa, sillä se lisäisi energian kokonaiskysyntää. ETSK korostaa, että vedyn käyttöä on edistettävä uusiutuvien energialähteiden kehittämisen yhteydessä ja että sitä tulisi käyttää vain silloin, kun suora sähköistäminen ei ole mahdollista.

1.5Moninaisten kriisien aikana on olennaisen tärkeää tutkia perusteellisesti mahdollisuuksia luoda työpaikkoja kehittyvillä aloilla. ETSK pyytääkin komissiota toteuttamaan analyysin, jolla kartoitetaan ne taantuvien alojen työntekijöiden taidot, joista olisi hyötyä uusissa vetyalan työpaikoissa.

1.6REPowerEU-suunnitelman mukaan EU:ssa olisi tuotettava 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä. Etusijalle olisi asetettava Euroopan tuotantokapasiteetin kehittämisen ja laajentamisen nopeuttaminen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi ja uusien strategisten riippuvuuksien välttämiseksi.

1.7ETSK katsoo, että tuettavien hankkeiden kustannustehokkuuden ei tulisi olla ainoa huomioon otettava tekijä laadittaessa suuntaviivoja rahoituksen myöntämiseksi EU:n vetypankista. Pikemminkin tulisi ottaa käyttöön muitakin laatukriteerejä, kuten ekologiset ja sosiaaliset kestävyysstandardit.

1.8ETSK katsoo, että EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää on edelleen vahvistettava. Tähän sisältyy tuontia koskevia tehokkaita suojatoimenpiteitä (hiilirajamekanismi). Ennakoitava ja vakaampi hintakehitys voi auttaa luomaan investointivarmuutta vihreään vetyyn välttämättä tarvittaville investoinneille. Komission ensisijaisina painopisteinä olisi oltava investointiturvan varmistaminen EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa, maakaasutukien poistaminen sekä tutkimus-, teknologia- ja innovointituen tarjoaminen vihreän vedyn tuotantoa ja jakelua koskevia teknologioita varten.

1.9ETSK korostaa, että vedyn käyttöön on sovellettava tiukkoja teknisiä turvallisuusvaatimuksia erityisesti toimintalaitteistojen osalta ja että on asetettava ehtoja ja toteutettava valvontaa riskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi.

1.10ETSK pahoittelee, että strategian täytäntöönpanoon eri aloilla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, ja kehottaa lisäämään kansalaisten osallistumista tähän muutosprosessiin niin yritystasolla kuin poliittisellakin tasolla. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota arvioimaan vihreän vedyn kehittämisen vaikutusta kotitalouksien energiakustannuksiin.

1.11ETSK suosittaa, että komissio selkeyttää teollisuuden siirtymäaikoja alakohtaisten tarpeiden mukaisesti päästövähennyspolkujen ja -tavoitteiden perusteella. Teräs-, sementti- ja kemianteollisuutta on tuettava energiajärjestelmien ja tuotantomenetelmien muuntamisessa. Sama koskee tiettyjä liikennealan osia. ETSK korostaa, että nämä runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat eivät mahdollisesti voi muuten selviytyä muutoksesta.

1.12ETSK katsoo, että EU:n vetypankin olisi koordinoidusti jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten sekä muiden EU:n rahoitusvälineiden ja instituutioiden kanssa varmistettava, että varoja koordinoidaan niiden hyödyt maksimoiden ja samalla liikarahoitusta välttäen.

1.13ETSK katsoo, että vetypankkiin liittyen tulisi soveltaa palkkatasoa, työvoiman kehittämistä ja oppisopimuskoulutusta koskevia säännöksiä, jotka vastaavat Yhdysvaltain inflaation alentamista koskevan lain (IRA-laki) säännöksiä.

1.14ETSK kannattaa vetypankin taustalla olevaa ajatusta siitä, että vetymarkkinoiden syntyminen edellyttää kannustimien luomista. Vertikaalisesti integroituneiden yritysten omistajuuden eriyttämistä koskevien sääntöjen suunniteltu tiukentaminen tukahduttaisi monia kunnallisia hankkeita. Tämä haittaisi vedyn käytön lisäämistä ja lopettaisi nopeasti paikallisesti integroidut kunnalliset yleishyödylliset hankkeet.

1.15ETSK vaatii, että julkisia ja kunnallisia yrityksiä ei aseteta vetypankin rahoitusohjelmissa epäedulliseen asemaan markkinapohjaisiin yrityksiin verrattuna.

1.16ETSK katsoo, että Euroopan energiakäänne voi onnistua vain, jos raaka-aineiden ja erityisesti energian maailmanlaajuinen kauppa pohjautuu myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden periaatteisiin ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen.

2.Tausta

2.1Euroopan vetypankkia koskevassa tiedonannossa 1 esitetään yleisiä ajatuksia vetypankin toiminnasta rahoitusvälineenä, jonka avulla voidaan käynnistää ja edistää vihreän vedyn tuotantoa ja tuontia EU:ssa sekä sen julkista ja yksityistä rahoitusta ja siten luoda vedylle markkinoita ja arvoketjuja. Näin ollen EU:n vetypankki ei ole pankki. Aloitteessa esitetään EU:n vetypankin neljä pilaria, joiden olisi oltava toimintakunnossa vuoden 2023 loppuun mennessä. Ajatuksena on, että vetypankki kattaa kustannuseron vihreän vedyn ja fossiilisten polttoaineiden välillä varhaisten hankkeiden yhteydessä huutokauppajärjestelmällä ja myöntämällä enintään kymmenen vuoden ajaksi tukea kiinteänä preemiona jokaista vihreän vedyn valmistuksessa tuotettua kiloa kohti. Suunnitteilla on järjestelmä saatavuuden avoimuuden ja koordinoinnin varmistamiseksi, mukaan lukien järjestelyt tai sopimukset kolmansien maiden kanssa vedyn hankkimiseksi.

2.2Tiedonannosta puuttuu selkeä yhteys EU:n vetypolitiikan, avoimen strategisen riippumattomuuden lähestymistavan ja EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikan välillä. Innovaatiorahaston varojen käytöstä, varojen suunnitellusta uudelleenkohdentamisesta sekä julkisten ja yksityisten investointien odotetusta suhteesta annetaan vain niukasti tietoa. Vihreän vedyn tuotantoa, käyttöä ja jakelua varten ei myöskään ole määritelty prioriteetteja.

2.3Vetypankin talousarvio on 3 miljardia euroa, ja sen tarkoituksena on auttaa kehittämään vetymarkkinoita, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2040 mennessä. Vedyntuotannon kehittämiseen tarvittavien investointien on arvioitu olevan 335–471 miljardia euroa 2 , mikä tarkoittaa, että suurimman osan tarvittavasta rahoituksesta on tultava jäsenvaltioilta ja yksityisistä lähteistä, vaikka otettaisiin huomioon myös muut käytettävissä olevat EU:n varat.

2.4Tässä yhteydessä komissio korostaa, että vihreällä vedyllä on keskeinen rooli älykkään, yhdennetymmän, optimoidun ja vakaan riippumattoman energiajärjestelmän luomisessa. Vihreällä vedyllä ja sen arvoketjulla voi olla tärkeä rooli uusiutuvista lähteistä saatavien energiavirtojen vaihtelun tasoittamisessa ja energian toimittamisessa kohdennetusti aloille, joita on vaikea tai mahdoton sähköistää.

2.5Vetyä voidaan tuottaa monin eri tavoin, mutta se ei useinkaan ole ilmastoystävällistä, vihreää tai edes ilmastoneutraalia. Ratkaiseva tekijä on sen tuottamiseen käytetty energialähde, esim. on olemassa kivihiilen kaasuttamisella tuotettua ”ruskeaa” vetyä, fossiilisen energian avulla tuotettua ”harmaata” vetyä ja ydinvoiman avulla tuotettua ”punaista” vetyä. ”Sinisen” vedyn tuotanto tuottaa suuria määriä metaania (syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan). Kuitenkin poikkeuksetta ainoastaan ”vihreä” vety, joka tuotetaan käyttämällä uusiutuvista energialähteistä (tuuli-, vesi- tai aurinkoenergia) 3 peräisin olevaa ylijäämäenergiaa, on vihreää. ETSK korostaa tässä yhteydessä asiakokonaisuuteen TEN/718 kuuluvaa lausuntoaan, jossa se suhtautuu myönteisesti puhtaan vedyn määritelmään liittyviin komission selvennyksiin. ETSK toteaa kuitenkin, että strategiassa ei suljeta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä pois muita vähähiilisiä vedyn muotoja, jotka tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla vielä kehitteillä olevaa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa hyödyntämällä. Maailmanlaajuisesti vain yksi prosentti energiantarpeesta voitaisiin tällä hetkellä tyydyttää vihreällä vedyllä, joka on hyvin harvinainen, niukka ja siten strateginen resurssi.

2.6REPowerEU-suunnitelmaa koskevassa ehdotuksessaan komissio kehotti nopeuttamaan vetyteknologian kehittämistä kesään 2023 mennessä, jotta vuoteen 2030 mennessä voidaan ottaa käyttöön infrastruktuuri 20 miljoonan vetytonnin tuottamista, tuontia ja kuljetusta varten 4 .

2.7InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea julkisia ja yksityisiä investointeja ilmastoystävällisiin teknologioihin, myös vedyn käyttövoimateknologioihin. Euroopan vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa ehdotetaan InvestEU-menettelyjen yksinkertaistamista ja niiden mukauttamista nykyisiin tarpeisiin. Innovaatiorahaston tavoitteena on tukea innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, joilla edistetään energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumista ja uusiutuvan energian käytön ja energian varastoinnin laajentamista. Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman mukaan tähän tarkoitukseen osoitetaan 40 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä. EU:n vetypankki jakaa 3 miljardia euroa EU:n vetymarkkinoiden kehittämiseen. Näin ollen suurin osa investointitarpeista on katettava jäsenvaltioiden ja yksityisten investointien avulla.

2.8Hydrogen Europe -teollisuusryhmittymän arvioiden mukaan vedyntuotanto EU:ssa luo noin miljoona uutta työpaikkaa, joista noin 150 000 on korkeaa osaamistasoa vaativia työpaikkoja.

3.Yleistä

Vihreän vedyn tukeminen ilman poikkeuksia

3.1ETSK korostaa, että fossiilisia polttoaineita ei saa tukea EU:n varoilla. EU:n luokitusjärjestelmässä nimenomaisesti mainittua vahingon välttämisen periaatetta on sen vuoksi sovellettava myös vetypankkiin liittyviin varoihin. ETSK korostaa, että vedyn elektrolyysiä on rahoitettava EU:n varoilla vain, jos siihen käytetty sähkö 5 on peräisin lähteistä, jotka ovat luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia ja joiden katsotaan edistävän merkittävästi hiilestä irtautumista. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että vihreä vety, joka on ainoa ilmastoneutraaliustavoitteiden mukainen vaihtoehto, on asetettava vetypankin toiminnassa etusijalle 6 .

3.2Taloudellista tukea olisi myönnettävä pitkällä aikavälillä ainoastaan vihreän vedyn tuotantoon. ETSK suosittaa, että komission syksyksi 2023 suunnittelema ensimmäinen huutokauppa vihreän vedyn tuotannon tukemiseksi rajataan aloille, joilla sähköistäminen on vaikeaa.

3.3Samalla ETSK toteaa, että ”sinisen” vedyn käyttö on välttämätöntä kunnes vihreää vetyä on saatavilla riittävästi ja hyväksyttävään hintaan. Kysynnän hallitsemiseksi vetypankin olisi toimittava kysynnän yhdistämisvälineenä, joka tarjoaa yleiskuvan vedyn kysynnästä ja tarjonnasta vaikeasti sähköistettävillä aloilla ja yhdistää nämä, jotta toimitushinta olisi mahdollisimman alhainen. Se toimisi siis samalla tavalla kuin EU:n energianhankintafoorumi, kuten vetypankkia koskevassa tiedonannossa ehdotetaan.

3.4ETSK yhtyy vetypankkia koskevassa tiedonannossa esitettyyn ajatukseen, että vedyn yhteishankintamekanismi vaikeasti sähköistettävillä aloilla voisi auttaa välttämään kilpailua Euroopassa ja edistää sen sijaan yhteisiä hankintoja. Yhteishankinnat voisivat auttaa rakentamaan ensimmäiset toimivat arvoketjut EU:hun suuntautuvaa tuontia varten. ETSK toteaa, että sekä rahoituksesta että koordinoinnista vastaaminen edellyttää, että vetypankilla on käytettävissään huomattavaa ammatillista asiantuntemusta useilla eri aloilla.

3.5ETSK vastustaa Euroopan sähköverkkojen uusiutumattomien energialähteiden käyttöä energiaintensiivisissä elektrolyysiprosesseissa, sillä se lisäisi energian kokonaiskysyntää. Sen sijaan tarvitaan selkeitä ja avoimia sääntöjä, joiden mukaan vihreän vedyn tuotannon laajentamiseen voidaan käyttää yksinomaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua ylijäämäsähköä. ETSK korostaa, että vedyn käyttöä on edistettävä uusiutuvien energialähteiden kehittämisen yhteydessä ja että sitä tulisi käyttää vain silloin, kun suora sähköistäminen ei ole mahdollista.

3.6Kuten vetyä koskevassa etenemissuunnitelmassa 7 todetaan, vihreän vedyn käyttö ei sovellu loppukuluttajien laajamittaiseen päivittäiseen käyttöön etenkään yksityisliikenteessä tai lämmitysjärjestelmissä.

3.7ETSK katsoo, että tuettavien hankkeiden kustannustehokkuuden ei tulisi olla ainoa huomioon otettava tekijä laadittaessa suuntaviivoja rahoituksen myöntämiseksi EU:n vetypankista. Keskeisinä kriteereinä on oltava energiaturvallisuus, ympäristökestävyys, laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja säilyttäminen sekä investointitarpeiden kiireellisyys. Lisäksi kilpailukyvyn varmistamisen, sosiaalisten ja ympäristökriteerien laatimisen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton olisi oltava pakollista toimittajamaissa.

3.8ETSK katsoo, että EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää on edelleen vahvistettava. Tähän sisältyy tuontia koskevia tehokkaita suojatoimenpiteitä (hiilirajamekanismi). Ennakoitava ja vakaa hintakehitys voi auttaa luomaan varmuutta vihreään vetyyn tarvittaville investoinneille. Komission painopisteinä olisi oltava määrien tehokas hallinta ja investointivarmuuden varmistaminen EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa, maakaasutukien poistaminen sekä tutkimus-, teknologia- ja innovointirahoituksen tarjoaminen vihreän vedyn tuotantoa ja jakelua koskevia teknologioita varten.

3.9ETSK korostaa, että ala- ja sovelluskohtaisen vetytalouden kehittäminen edellyttää kansalaisten – yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien – hyväksyntää ja osallistumista. Komitea pahoittelee, että strategian täytäntöönpanoon eri aloilla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, ja kehottaa lisäämään kansalaisten osallistumista tähän muutosprosessiin niin yritystasolla kuin poliittisellakin tasolla. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota arvioimaan vihreän vedyn kehittämisen vaikutusta kotitalouksien energiakustannuksiin.

3.10Komissio on jo tasoittanut tietä investoinneille vihreän vedyn teknologiaan ja infrastruktuurin kehittämiseen hyväksymällä IPCEI Hy2Tech -hankkeen. ETSK kehottaa johdonmukaisuuteen EU:n vetypankin tukitoimien sekä nykyisten aloitteiden, tukiohjelmien ja IPCEI-hankkeiden välillä.

Strategisen riippuvuuden vähentäminen

3.11REPowerEU-suunnitelman mukaan EU:ssa olisi tuotettava 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä. Etusijalle olisi asetettava Euroopan tuotantokapasiteetin kehittämisen ja laajentamisen nopeuttaminen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi ja uusien strategisten riippuvuuksien välttämiseksi. Tämän vuoksi myös toimituslähteitä ja -sopimuksia olisi monipuolistettava ja eurooppalaiset arvot on otettava huomioon vetyä tuotaessa. Tässä prosessissa on otettava huomioon maantieteelliset realiteetit (esim. maan tuotanto- ja vientivalmiudet ja -kapasiteetit) ja EU:n strategisen riippumattomuuden tavoitteet. Ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen sitoutumisen olisi sisällyttävä kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.

3.12Lisäksi ETSK katsoo, että vihreän vedyn tuontisopimuksia olisi tehtävä vain, jos lisäarvo hyödyttää myös toimittajamaiden kansallisia tuottajia ja jos kolmansista maista tuotavaa vetyä tuotetaan ainoastaan uusiutuvista energialähteistä saadusta ylijäämäsähköstä. Tämä edistää talouden nettonollasiirtymää EU:ssa ja kolmansissa maissa.

3.13ETSK katsoo, että Euroopan energiakäänne voi onnistua vain, jos raaka-aineiden ja erityisesti energian maailmanlaajuinen kauppa perustuu myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden periaatteisiin ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. EU:n energia- ja teollisuuspolitiikalla ei saa estää eteläisen maailman maita niiden omassa oikeudenmukaisessa siirtymässä eikä estää niitä rakentamasta omia valmiuksiaan vetyalalla. Strateginen energiavarojen käyttöönotto muualta (ekstraktivismi) haittaa maailmanlaajuista energiakäännettä ja siten myös Euroopan energiakäännettä pitkällä aikavälillä. Sen sijaan tarvitaan uusia lähestymistapoja kansainvälisten ilmasto- ja energia-alan yhteistyösopimusten tekemiseksi.

Rahoitus ja institutionaalinen täytäntöönpano

3.14ETSK katsoo, että EU:n vetypankin olisi koordinoidusti jäsenvaltioiden ja muiden EU:n rahoitusvälineiden ja instituutioiden kanssa varmistettava, että varoja koordinoidaan niiden hyödyt maksimoiden ja samalla liikarahoitusta välttäen. Vetypankin menestyksen takaamiseksi on samalla minimoitava byrokraattiset esteet rahoituksen saatavuudelle, erityisesti kun otetaan huomioon Yhdysvaltain IRA-lain yksinkertaisuus. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että sijoittajille on tarjottava houkutteleva ja turvallinen ympäristö, jotta voidaan estää investointien siirtäminen muualle. Sijoittajille on luotava suotuisat pitkän aikavälin olosuhteet, kuten Yhdysvaltojen IRA-lain tarjoamat olosuhteet.

3.15ETSK katsoo, että vetypankkiin liittyen tulisi soveltaa palkkatasoa, työvoiman kehittämistä ja oppisopimuskoulutusta koskevia säännöksiä, jotta voidaan varmistaa IRA-lain säännöksiä vastaavalla tavalla, että entistä laajemmalla ja moninaisemmalla ammattitaitoisella työntekijäjoukolla on hyvät työpaikat ja että työntekijöillä on riittävät taidot saavuttaa puhtaan energian tavoitteet.

3.16Koska julkisten investointien ohella tarvitaan suuria yksityisiä investointeja, niiden kerrannaisvaikutuksista on tehtävä ennakkoarviointi, joka perustuu viimeaikaisten ohjelmien (InvestEU, IPCEI jne.) kerrannaisvaikutusten täsmälliseen jälkiarviointiin.

3.17ETSK katsoo, että vetymarkkinoiden syntyminen edellyttää kannustimia, kuten älykkäiden verkkojen, infrastruktuurin, varastointikapasiteetin ja oikeudellisten kehysten kehittämistä. Vertikaalisesti integroituneiden yritysten (usein kunnallisten yleishyödyllisten laitosten), jotka voivat toimia joko vedyn tuotannossa tai verkkotoiminnassa, omistajuuden eriyttämistä koskevien sääntöjen suunniteltu tiukentaminen vuodesta 2031 eteenpäin tukahduttaisi monia kunnallisia hankkeita. Tämä haittaisi vedyn käytön lisäämistä ja lopettaisi nopeasti paikallisesti integroidut kunnalliset yleishyödylliset hankkeet.

3.18ETSK vaatii, että julkisia ja kunnallisia yrityksiä ei aseteta vetypankin rahoitusohjelmissa epäedulliseen asemaan markkinapohjaisiin yrityksiin verrattuna.

Sosiaalinen ulottuvuus

3.19Moninaisten kriisien aikana on olennaisen tärkeää investoida tulevaisuuden vaatimukset täyttäviin työpaikkoihin. ETSK korostaa siksi työntekijöiden laadukkaan koulutuksen merkitystä sekä tarvetta tehdä energia-alasta nykyistä houkuttelevampi nuorille eurooppalaisille. Tätä tavoitetta silmällä pitäen EU voisi perustaa osaamiskeskuksia sellaisten ammattien oppisopimuskoulutusta varten, joita tarvitaan vihreän vedyn yhteydessä. Tässä yhteydessä olisi varmistettava johdonmukaisuus vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa ehdotettujen Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien kanssa. Näiden oppilaitosten olisi myös otettava käyttöön täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia strategisilla energia- ja tuotantoaloilla, kuten vihreän vedyn alalla. Lisäksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa standardoitujen akkreditointiprosessien luomiseksi, tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen varmistamiseksi ja alan koulutusta koskevien suuntaviivojen laatimiseksi.

3.20Näiden ala- ja yrityskohtaisten täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmien lisäksi myös yhteiskunnassa on kiinnitettävä enemmän huomiota ammatilliseen koulutukseen ja jatkokoulutukseen. Koko koulutusjärjestelmässä on tehtävä enemmän, jotta voidaan lisätä tietoisuutta oikeudenmukaisesta siirtymästä ja välittää tarvittavat taidot.

3.21Työpaikkojen luominen vihreän vedyn teknologian käyttöönoton ansiosta edellyttää pk-yritysten tukemista, sillä niiden osuus muun kuin rahoitusalan yksityisen sektorin työpaikoista Euroopassa on lähes kaksi kolmasosaa 8 . ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään vetypankkia suunniteltaessa erityistä huomiota pk-yritysten tukemiseen.

3.22ETSK toteaa lisäksi, että EU:n kilpailukyvyn ja selviytymis- ja palautumiskyvyn parantaminen edellyttää omaisuuden ja teollisuuden hallinnan säilymistä EU:ssa ja teollisuudessa muualla maailmassa harjoitettavan polkumyynnin torjumista.

Turvallisuusvaatimukset

3.23ETSK korostaa, että vedyn käyttöön on sovellettava tiukkoja teknisiä turvallisuusvaatimuksia erityisesti toimintalaitteistojen osalta ja että on asetettava ehtoja ja toteutettava valvontaa riskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi.

Bryssel 14. kesäkuuta 2023

Oliver Röpke

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)     https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/api/files/COM(2023)156_0/090166e5fa941b6a?rendition=false

(2)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, SWD(2022) 230, s. 28.

(3)       Wasserstoff-Farbenlehre (vedyn värikartta) | SOLARIFY

(4)    COM(2022) 230 final, s. 7 ja SWD(2022), s. 26.

(5)    Esimerkiksi jos elektrolyysilaitoksen käyttäjä osoittaa, että elektrolyysiin käytettävä sähkö tulee suoraan uusiutuvia energialähteitä hyödyntävästä vasta rakennetusta voimalaitoksesta tai perustuu sähkötoimitussopimukseen, joka aktivoituu vain, kun tukkumarkkinahinnat ovat negatiiviset.

(6)    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle, 27.1.2021.

(7)    Clean Hydrogen Joint Undertaking (2019): Hydrogen roadmap Europe, A sustainable pathway for the European energy transition, Hydrogen roadmap Europe – EU:n julkaisutoimisto

(8)     https://www.touteleurope.eu/actualite/les-entreprises-dans-l-union-europeenne.html