EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62009CA0052

Asia C-52/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 17.2.2011 (Stockholms tingsrättin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Konkurrensverket v. TeliaSonera AB (Ennakkoratkaisupyyntö — SEUT 102 artikla — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Teleoperaattorin soveltamat hinnat — ADSL-jälleenmyyntituotteiden toimittaminen — Laajakaistayhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille — Kilpailijoihin kohdistuva marginaalien puristaminen tai hintaruuvi)

EUVL C 103, 2.4.2011, p. 3–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 103/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 17.2.2011 (Stockholms tingsrättin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Konkurrensverket v. TeliaSonera AB

(Asia C-52/09) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 102 artikla - Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö - Teleoperaattorin soveltamat hinnat - ADSL-jälleenmyyntituotteiden toimittaminen - Laajakaistayhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille - Kilpailijoihin kohdistuva marginaalien puristaminen tai hintaruuvi)

2011/C 103/03

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Stockholms tingsrätt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Konkurrensverket

Vastaaja: TeliaSonera AB

Väliintulija: Tele2 Sverige AB

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Stockholms tingsrätt — EY 82 artiklan tulkinta — Hintaruuvi — Teleoperaattorin, jolla on aiemmin ollut perinteinen monopoli ADSL -tilaajayhteyksien osalta, soveltamat hinnat — Niiden hintojen, jotka operaattori perii ADSL -tilaajayhteyksien tukkumyynnissä jälleenmyyjinä toimivilta muilta operaattoreilta, ja niiden hintojen, joita operaattori soveltaa ADSL -tilaajayhteyksien myynnissä kuluttajille, välinen ero, joka ei riitä kattamaan operaattorille itselleen näiden vähittäispalvelujen tarjoamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia

Tuomiolauselma

Objektiivisten perustelujen puuttuessa SEUT 102 artiklassa tarkoitettua väärinkäyttöä voi merkitä se, että vertikaalisesti integroitunut yritys, joka on määräävässä asemassa ADSL-jälleenmyyntituotteiden tukkumarkkinoilla, soveltaa sellaista hinnoittelukäytäntöä, joka johtaa siihen, että kyseisillä markkinoilla sovellettujen hintojen ja loppukäyttäjille tarkoitettujen laajakaistayhteyksien tarjonnan vähittäismarkkinoilla sovellettujen hintojen välinen ero ei riitä kattamaan tuotekohtaisia kustannuksia, joista saman yrityksen on vastattava jälkimmäisille markkinoille päästäkseen.

Arvioitaessa sitä, voidaanko tällaista hinnoittelukäytäntöä pitää väärinkäyttönä, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki olosuhteet. Erityisesti on otettava huomioon seuraavat seikat:

Lähtökohtaisesti ja ensisijaisesti on otettava huomioon asianomaisen yrityksen hinnat ja kustannukset vähittäismarkkinoilla. Kilpailijoiden hintoja ja kustannuksia näillä samoilla markkinoilla on tarkasteltava vasta siinä tapauksessa, ettei asianomaisen yrityksen hintoihin ja kustannuksiin ole olosuhteiden vuoksi mahdollista viitata.

On osoitettava, että kun otetaan erityisesti huomioon tukkutuotteen välttämättömyys, kyseisellä hinnoittelukäytännöllä on ainakin mahdollisesti kilpailua rajoittava vaikutus vähittäismarkkinoilla ilman, että tämä olisi millään tavalla taloudellisesti perusteltua.

Tällaisen arvioinnin kannalta ei lähtökohtaisesti ole merkitystä

sillä, että asianomaisella yrityksellä ei ole mitään sitä koskevaan sääntelyyn perustuvaa velvollisuutta toimittaa ADSL-jälleenmyyntituotteita tukkumarkkinoilla, joilla se on määräävässä asemassa,

sillä, miten vahvassa määräävässä asemassa kyseinen yritys on näillä markkinoilla

sillä, että mainittu yritys ei ole määräävässä asemassa myös loppukäyttäjille tarkoitettujen laajakaistayhteyksien tarjonnan vähittäismarkkinoilla

sillä, sovelletaanko tällaista hinnoittelukäytäntöä asianomaisen yrityksen uusiin vai vanhoihin asiakkaisiin

sillä, että määräävässä asemassa oleva yritys ei voi kattaa tappioita, joita sille voi aiheutua tällaisen hinnoittelukäytännön soveltamisesta, eikä

sillä, miten kehittyneet asianomaiset markkinat ovat, ja sillä, että niihin kohdistuu tekninen muutos, joka edellyttää suuria investointeja.


(1)  EUVL C 90, 18.4.2009.


Top