52013DC0921

SISÄLLYS

1............ JOHDANTO.. 3

2............ EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI. 3

2.1......... Rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa. 4

2.2......... EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat 4

2.3......... EKTR-asetuksen muuttaminen. 5

2.4......... Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen seurantatoimet 6

2.5......... Polttoaineasetuksen täytäntöönpanon tarkastus. 6

2.6......... Talousarvion toteuttaminen komissiossa. 6

2.7......... Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa. 6

2.8......... Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa. 7

2.8.1...... Tietotekniikka. 7

2.8.2...... Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö (FARNET) 7

2.8.3...... Konferenssit 7

2.8.4...... Viestintä. 7

2.8.5...... Tutkimukset 7

2.8.6...... Väliaikainen henkilöstö. 7

2.9......... EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) toimien kanssa. 7

3............ EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN.. 8

3.1......... Toimintalinja 1 – EU:n kalastuslaivaston mukauttaminen. 8

3.1.1...... Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen (EKTR-asetuksen 23 artikla) 9

3.1.2...... Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen (EKTR-asetuksen 24 artikla) 10

3.1.3...... Aluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus (EKTR-asetuksen 25 artikla) 10

3.2......... Toimintalinja 2 – Vesiviljely ja jalostus. 11

3.2.1...... Vesiviljely. 11

3.2.2...... Jalostus. 11

3.3......... Toimintalinja 3 – Kokeiluhankkeet (EKTR-asetuksen 41 artikla) 12

3.4......... Toimintalinja 4 – Kalastusalueiden kestävä kehitys. 12

4............ KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA.. 14

KOMISSION KERTOMUS

KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2012)

1.           JOHDANTO

Tällä kertomuksella vastataan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) annetun asetuksen 68 artiklassa[1] säädettyyn velvoitteeseen, jonka mukaan komission on annettava vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomus EKTR:n täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Se perustuu jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin.

Tämä kertomus on jaettu kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa esitetään yleinen arviointi jäsenvaltioiden ja komission suorittamasta EKTR:n täytäntöönpanosta vuonna 2012. Siinä käsitellään myös merkityksellisiä kehityssuuntauksia niiden tietojen perusteella, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet vastauksena EKTR:n täytäntöönpanoasetuksen[2] 40 artiklan mukaisiin komission tietopyyntöihin.

Toisessa osassa esitetään yksityiskohtaisempi arviointi EKTR:n eri toimintalinjojen keskeisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Toimintalinjan 1 osalta siinä keskitytään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen (EKTR-asetuksen 23 artikla), väliaikaiseen lopettamiseen (EKTR-asetuksen 24 artikla) sekä aluksiin tehtäviin investointeihin ja valikoivuuteen (EKTR-asetuksen 25 artikla), eli ns. alusten nykyaikaistamiseen. Vaikka siinä toimintalinjan 2 osalta käsitellään vain vesiviljelyä ja jalostusta ja toimintalinjan 3 osalta kokeiluhankkeita (EKTR-asetuksen 41 artikla), siinä käsitellään kaikkia toimintalinjaan 4 kuuluvia kalastusalueiden kestävää kehitystä tukevia toimenpiteitä.

2.           EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI

Tätä kertomusta täydennetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjalla, joka sisältää jäsenvaltioiden täytäntöönpanoa koskevista vuosikertomuksista saatuja tietoja EKTR:n täytäntöönpanon dokumentoimista varten sekä yksityiskohtaisia tietoja rahoituksen toteutumisesta[3] kussakin jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltioista kerättyjen tietojen avulla on mahdollista vertailla EKTR:n hyödyntämistä kahtena ajankohtana: 31. heinäkuuta 2012 ja 31. toukokuuta 2013[4]. Näin saadaan hyödyllistä tietoa EKTR:n täytäntöönpanon kehityssuuntauksista ja malleista vuoden 2007 jälkeen, etenkin maksusitoumusten osalta.

2.1.        Rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioiden vuoden 2012 joulukuun lopussa esittämien varmennettujen välimaksujen osuus oli 41,4 prosenttia (1 776 515 076 euroa) EKTR:n kokonaismäärärahoista; tämä merkitsee 49,6 prosentin (588 789 657 euron) lisäystä suhteessa joulukuuhun 2011.

EKTR:n maksusitoumukset olivat 31. heinäkuuta 2012 2,42 miljardia euroa (56,31 prosenttia EKTR:n kokonaismäärärahoista). Tämä merkitsee keskimäärin 440,36 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2007.

Maksusitoumukset lisääntyivät 31. heinäkuuta 2012 ja 31. toukokuuta 2013 välisenä aikana 476 miljoonaa euroa (8 prosentin lisäys vuotuiseen keskiarvoon verrattuna) 2 898 miljoonaan euroon (67,37 prosenttia EKTR:n kokonaismäärärahoista). Tämä merkitsee 20 prosentin lisäystä kymmenen kuukauden aikana, mikä viittaa täytäntöönpanon huomattavaan vauhdittumiseen. Tämä vauhdittuminen johtuu paljolti ajoituksesta (ohjelmakauden loppu on näköpiirissä), mutta se voi osittain selittyä myös taloudellisia mukautusohjelmia toteuttaville valtioille myönnetyistä lisämäärärahoista (ks. jäljempänä 2.3 kohta).

Julkisten kansallisten maksuosuuksien määrä oli 31. heinäkuuta 2012 mennessä 1,58 miljardia euroa (287,27 miljoonaa euroa vuodessa). Vastaava luku 31. toukokuuta 2013 oli 1,729 miljardia euroa, mikä merkitsee 149 miljoonan euron lisäystä kymmenessä kuukaudessa. Vuotuiseen keskiarvoon verrattuna tämä luku osoittaa myös kansallisten menojen käytön hidastuneen, mikä on johdonmukaista monissa jäsenvaltioissa toteutettavan julkisen talouden vakauttamisen kanssa.

2.2.        EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat

Seuraavassa taulukossa näytetään viisi merkittävintä toimenpidettä (toimenpidekohtaisina maksusitoumuksina mitattuna) heinäkuussa 2012 ja toukokuussa 2013.

31. heinäkuuta 2012 || 31. toukokuuta 2013

Pysyvä lopettaminen (19,61 %) || Jalostus (17,41 %)

Vesiviljely (12,98 %) || Pysyvä lopettaminen (17,25 %)

Jalostus (12,79 %) || Vesiviljely (14,83 %)

Kalasatamat (10,89 %) || Kalasatamat (11,46 %)

Väliaikainen lopettaminen (7,67 %) || Väliaikainen lopettaminen (7,40 %)

Taulukko osoittaa, että EKTR:n maksusitoumuksissa on tapahtunut merkittävä muutos. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla kalastustoiminnan pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen kaltaiset kalastuslaivastoa koskevat toimenpiteet menettivät merkitystään verrattuna EKTR:n tukemiin jalostusinvestointeihin. Pysyvä lopettaminen väheni lähes 4 prosenttia, ja myös väliaikainen lopettaminen hidastui. Myös vesiviljely on edelleen hyvin tärkeää. On myös syytä huomata, että toimintalinjan 4 maksusitoumukset ovat lisääntyneet hieman (7,2 prosenttia maksusitoumuksista), mikä saattaa olla merkki siitä, että toimintalinjan toteutus on pääsemässä vauhtiin hitaan alun jälkeen. Infrastruktuurihankkeisiin (kalasatamat) tarkoitetut maksusitoumukset ovat pysyneet vakaina.

Tämä vahvistaa myös EKTR:n maksusitoumuksen keskittymissuuntauksen. Viiden merkittävimmän toimenpiteen osuus kaikista maksusitoumuksista oli 31. päivänä heinäkuuta 2012 tarkasteltuna 63,96 prosenttia. Niiden osuus oli 31. toukokuuta 2013 68,86 prosenttia, eli lisäys oli 6,88 prosenttiyksikköä.

Seuraava taulukko osoittaa, miten eri toimintalinjojen maksusitoumusten suhteellinen osuus on kehittynyt. Toimintalinjan 2 maksusitoumusten toteutumisvauhti on nopeutunut huomattavasti vesiviljely- ja jalostusalan kasvaneiden maksusitoumusten vuoksi.

Toimintalinja || 31. heinäkuuta 2012 || 31. toukokuuta 2013 || Kehitys

Toimintalinja 1 || 33,05 % || 30,42 % || ▼

Toimintalinja 2 || 28,96 % || 32,64 % || ▲

Toimintalinja 3 || 27,59 % || 27,38 % || ▼

Toimintalinja 4 || 7,1 % || 7,2 % || ▲

Toimintalinja 5 || 3,29 % || 2,42 % || ▼

Seuraava taulukko osoittaa maksusitoumusten ja ohjelmakaudelle suunniteltujen menojen suhteen eri toimintalinjoissa. Toimintalinjan 1 toteutus oli edennyt pisimmälle 31. heinäkuuta 2012. Toukokuun 31. päivänä 2013  toimintalinjan 2 toteutusvauhti oli tätäkin nopeampi. Toimintalinjan 2 toimenpiteisiin käytettävien menojen kasvu (+21 prosenttiyksikköä) on huomattavasti suurempi kuin EKTR:n kokonaishyödyntämisaste. Myös toimintalinjassa 3 on tapahtunut merkittävää lisäystä. Toimintalinjaa 4 koskevat tiedot vahvistavat, että siinä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Se jää kuitenkin yhä huomattavasti alle EKTR:n kokonaishyödyntämisasteen, joskin ero pienenee.

Toimintalinja || 31. heinäkuuta 2012 || 31. toukokuuta 2013 || Kehitys (prosenttiyksikköä)

Toimintalinja 1 || 67,24 % || 74,36 % || ∆

Toimintalinja 2 || 56,6 % || 77,47 % || ▲▲▲

Toimintalinja 3 || 57,8 % || 67,31 % || ▲

Toimintalinja 4 || 28 % || 44,60 % || ▲▲

Toimintalinja 5 || 44,04 % || 44,60 % || ▬

2.3.        EKTR-asetuksen muuttaminen

Huhtikuussa 2012 EKTR-asetusta muutettiin, jotta voitiin panna täytäntöön rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevia tiettyjä säännöksiä[5]. Tämän muutoksen mukaisesti Portugali pyysi 10 prosenttiyksikön suuruista lisämaksua ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuihin yhteisrahoitusosuuksiin välimaksuihin käytettäviä hiljattain todennettuja menoja varten. Komissio hyväksyi tämän pyynnön ja suoritti yhden EKTR:n lisämaksun vuoden 2012 viimeisen maksun yhteydessä. Lähentymistavoitealueille maksettiin 3 886 540,26 euroa ja muille kuin lähentymistavoitealueille 545 056,63 euroa. Kreikka esitti samanlaisen, uusien säännösten soveltamista koskevan pyynnön, ja sille myönnettiin 8 481 762,10 euron suuruinen kumulatiivinen lisäsuoritus, josta 8 069 045,80 euroa osoitettiin lähentymistavoitealueille ja 412 716,30 euroa muille kuin lähentymistavoitealueille. Myös Romania pyysi 10 prosenttiyksikön suuruista lisämaksua ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuihin yhteisrahoitusosuuksiin välimaksuihin käytettäviä hiljattain ilmoitettuja menoja varten. Välimaksuja ei kuitenkaan suoritettu vuoden 2012 aikana.

2.4.        Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen seurantatoimet

EKTR-asetuksen 25 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvia toimia koskevan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen[6] seurantatoimiin sisältyi komission jäsenvaltioille joulukuussa 2011 lähettämä ohje 25 artiklan 2 kohdan tulkinnasta, jossa erotetaan toisistaan investoinnit, jotka lisäävät alusten pyyntikykyä, ja investoinnit, jotka eivät lisää sitä. Tämän ohjeen perusteella jäsenvaltiot tarkastivat kaikki hankkeet, ja useimmat niistä ovat nyt peruuttaneet tukeen kelpaamattomien menojen todennuksen. Lisäksi jäsenvaltiot tarkistivat tarvittaessa asianomaisia valintaperusteita varmistaakseen, että kaikista aluksiin tehtävistä investoinneista tehdään ennakkoarviointi. Tätä täydennettiin tuensaajan antamalla vakuutuksella siitä, että hanke ei lisäisi aluksen pyyntikykyä, sekä asiasta vastaavan välittävän elimen (ja joissakin tapauksissa riippumattoman asiantuntijan) lausunnolla, jotta varmistetaan, että suunniteltu investointi ei lisää aluksen pyyntikykyä.

2.5.        Polttoaineasetuksen täytäntöönpanon tarkastus

Polttoaineasetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 744/2008) täytäntöönpanon tarkastus antoi viitteitä puutteista kansallisissa hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Komissio varmisti, että asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset tutkivat nämä puutteet asianmukaisesti. Tarvittaessa tehostettiin kansallisella tasolla perustettuja välineitä toimenpiteiden tukikelpoisuuden tarkistamiseksi. Tämä koskee erityisesti merelläolopäivien asianmukaista todentamista pysyvän lopettamisen yhteydessä tai keinoja, joilla tarkastetaan, että alukset eivät harjoita toimintaa tilapäisen lopettamisen ajanjaksoina. Lisäksi komissio tarkasteli menetelmää, jolla varmistetaan asetuksen (EY) N:o 744/2008 12 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kaltaisten erityisten vaatimusten noudattaminen; nämä vaatimukset liittyvät edellytykseen, jonka mukaan energiakustannusten on oltava vähintään 30 prosenttia tuotantokustannuksista. Jäsenvaltiot tarkistivat menetelmää tarvittaessa.

2.6.        Talousarvion toteuttaminen komissiossa

Vuosien 2007–2013 kokonaismäärärahoista (4 292 990 279 euroa) sidottiin vuonna 2012 15,5 prosenttia (667 529 520 euroa), josta 507 543 231 euroa lähentymistavoitealueilla ja 159 986 289 euroa muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Kauden kokonaismäärärahoista maksettiin vuonna 2012 11,1 prosenttia (474 988 271,6 euroa), josta 74,6 prosenttia (354 196 149,01 euroa) lähentymistavoitealueille ja 25,4 prosenttia (120 792 122,59 euroa) muille kuin lähentymistavoitealueille. Nämä maksut suoritettiin välimaksuina. Tarkempia tietoja on liitteessä 1 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on liitetty tähän kertomukseen.

2.7.        Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa

Vuonna 2012 teknisen avun (toimintalinja 5) määrärahoja sidottiin 21 jäsenvaltiossa. Eniten määrärahoja tekniseen apuun sidottiin seuraavissa jäsenvaltioissa: Alankomaat (58,3 prosenttia toimintalinjaan 5 osoitetuista EKTR:n varoista), Slovenia (51,6 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (51,2 prosenttia), Portugali (38 prosenttia), Puola (15,75 prosenttia) ja Espanja (10,9 prosenttia). Teknisen avun toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintaohjelmien hallintoa ja täytäntöönpanoa.

2.8.        Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa

Komissio käytti vuonna 2012 EKTR:n teknisen avun määrärahoista 2 892 347,69 euroa seuraaviin toimiin:

2.8.1.     Tietotekniikka

Komissio sitoi 463 330,89 euroa tietokonelaitteisiin ja EKTR:n täytäntöönpanoon tarvittavien komission tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviin palveluihin.

2.8.2.     Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö (FARNET)

Euroopan kalastusalueiden verkoston (FARNET) tukiyksikköä varten sidottiin 1 890 841,80 euroa. FARNET edisti myös vuonna 2012 merkittävästi EKTR:n toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa antamalla hallintoviranomaisille ja paikallisille kalastusalan toimintaryhmille menetelmien ja erityisaiheiden kehittämiseen tarkoitettua tukea. Verkosto järjesti kaksi monikansallista seminaaria: kesäkuussa Olhãossa Portugalissa pidetty seminaari vihreästä kasvusta kalatalousalueilla sekä marraskuussa Quiberonissa Ranskassa järjestetty seminaari, jonka aiheena oli paikallisten kalastusalan toimintaryhmien valmisteleminen toimintalinjaa 4 seuraavaa aloitetta varten (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston alaiset paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet). Lisäksi julkaistiin kaksi teknistä asiakirjaa ja kaksi lehteä samoista aiheista. FARNET lisäsi toimintalinjan 4 näkyvyyttä verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa, hankkeiden hyvien käytänteiden esimerkkikokoelmalla ja säännöllisesti ilmestyvällä tiedotuslehdellä.

2.8.3.     Konferenssit

Marraskuussa 2012 komissio järjesti La Coruñassa Espanjassa vesiviljelyä koskevan konferenssin (49 505,67 euroa).

2.8.4.     Viestintä

Komissio sitoi 38 870,45 euroa tuottaakseen EKTR:n toimintalinjan 4 hankkeisiin liittyvän videon, joka on saatavilla Europa-verkkosivustolla.

2.8.5.     Tutkimukset

Vuonna 2012 komissio sitoi 449 799,00 euroa teettääkseen tutkimuksen romuttamista ja kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevien EKTR:n toimenpiteiden vaikutuksesta.

2.8.6.     Väliaikainen henkilöstö

Komissio sitoi 850 000 euroa EKTR:n täytäntöönpanoon osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkoja varten erityisesti taatakseen asianmukaisen kielivalikoiman, joka kattaa kaikki EU:n viralliset kielet.

2.9.        EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) toimien kanssa

Toimintaohjelmista käy ilmi, että kaikki jäsenvaltiot ovat tietoisia tarpeesta varmistaa EKTR:n täytäntöönpanon johdonmukaisuus ja koordinointi rakennerahastojen sekä maaseuturahaston kanssa. Toimintaohjelmissa annetaan tietoja järjestelmistä, joita jäsenvaltioissa on perustettu (tai ollaan perustamassa) päällekkäisyyksien välttämiseksi, kuten EKTR-asetuksen 6 artiklassa edellytetään. Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei mainita merkittävistä koordinointiongelmista.

3.           EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN

3.1.        Toimintalinja 1 – EU:n kalastuslaivaston mukauttaminen

Vuonna 2013 julkaistussa EU:n kalastuslaivastoa koskevassa talouskatsauksessaa esitettyjen EU:n jäsenvaltioiden viimeisimpien tietojen mukaan vuonna 2011 EU:n laivasto toi maihin 4,7 miljoonaa tonnia kaloja ja äyriäisiä, ja saaliin arvo oli 6,3 miljardia euroa. EU:n kalastuslaivasto purki vuonna 2011 määrällisesti vähemmän saalista kuin vuonna 2010, mutta sen tuottama arvo oli suurempi. EU:n kalastuslaivaston vakautuminen ja viime vuosina alkanut talouden hidas elpyminen jatkuivat. Tästä huolimatta noin 45 prosenttia laivastonosista teki arvioiden mukaan tappiota, minkä vuoksi lisämukautuksille ei ollut tilaa[7].

Vaikka EU:n laivaston merelläolopäivät lisääntyivät lähes 8 prosenttia vuosina 2008–2011, polttoaineen kokonaiskulutus väheni samana aikana 7,7 prosenttia, mikä viittaa siihen, että EU:n laivasto on muuttumassa polttoainetehokkaammaksi ja pyrkii vähentämään polttoaineenkulutusta lievittääkseen polttoaineiden hintojen nousun vaikutuksia esimerkiksi mukauttamalla kalastustoimintaa ja vaihtamalla pyydyksiä.

Vuonna 2011 EU:n laivastossa työskentelevien kalastajien kokonaismäärä väheni 6 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, mutta keskipalkka sitä vastoin nousi 8 prosenttia. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus on suuri joissain jäsenvaltioissa ja laivastonosissa ja erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavissa laivastoissa.

Talouskatsauksessa esitetyt yksittäiset esimerkit viittaavat siihen, että useat EKTR:n rahoittamat toimenpiteet, kuten kokeiluhankkeet, varmentamisjärjestelmät ja muutokset vähemmän polttoainetta kuluttaviin pyydyksiin, ovat auttaneet parantamaan useiden laivastojen taloudellista suorituskykyä.

Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot: Yleisesti ottaen pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien laivastojen tulokset ovat parempia kuin suuremmista aluksista koostuvien laivastojen. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot vastasivat yli 40 prosentista kaikista työpaikoista, ja vaikka ne muodostavat vain 6 prosenttia yhteenlasketusta bruttovetoisuudesta ja saaliista painona ilmaistuna, niiden osuus maihin tuodun saaliin arvosta oli 15 prosenttia ja nettotuotosta ja bruttoarvonlisäyksestä 20 prosenttia. Muihin laivastoihin verrattuna ne tuottivat suurimman bruttoarvonlisäyksen ja suurimmat brutto- ja nettotuotot prosenttiosuutena tuloista.

Äskettäisen sosio-ekonomisen tutkimuksen tulokset, jossa analysoitiin Galician, Skotlannin, Bretagnen ja Sisilian rannikko-alueita, vahvistavat tämän myönteisen kehityssuuntauksen[8]. Tästä syntyy kuva, jonka mukaan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot ovat yleisesti ottaen kannattavia. Koska työpaikat ovat usein osa-aikaisia (mikä tarkoittaa, että kalastus ei ole perheen ainoa tulolähde), pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot kestävät myös varsin hyvin taloudellisia vaikeuksia. Koon suhteen nämä laivastot ovat vakaita, joskin eräiden laivastojen koko on kasvussa. Tämä kasvu voi selittyä joissain tapauksissa tilastollisilla mukautuksilla, mutta myös suurempien alusten korvaamisella pienemmillä, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta ja pyytävät vähemmän (tai eivät lainkaan) säänneltyjä kalakantoja. Myös kalastuksesta ennen talouskriisiä muiden alojen (esim. rakennusala, ateriapalvelut) työpaikkoihin siirtyneiden paikallisten asukkaiden paluu kalatalousalalle vahvistaa tätä kehitystä.

3.1.1.     Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen (EKTR-asetuksen 23 artikla)

EKTR rahoittaa toimenpiteitä EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi. Tällainen toimenpide on muun muassa julkinen tuki kalastustoiminnan pysyvään tai väliaikaiseen lopettamiseen. Heinäkuun 31. päivänä 2012 oli käynnissä yhteensä 3 692 kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevaa toimenpidettä. Niihin oli sidottu EKTR:n varoja noin 475 miljoonaa euroa (128 657 euroa toimenpidettä kohti). Kansallisen julkisen rahoituksen osuus oli 364,44 miljoonaa euroa (98 711 euroa toimenpidettä kohti). Yhteenlasketut julkiset menot toimenpidettä kohti olivat 227 368 euroa. Toukokuun 31. päivään 2013 mennessä pysyvää lopettamista koskevien toimenpiteiden määrä oli kuitenkin kasvanut 9,1 prosenttia, ja niitä oli kaikkiaan 4 026. Näistä toimenpiteistä 3 977 (98,78 prosenttia) oli romuttamistoimenpiteitä ja 49 (1,22 prosenttia) liittyi alusten siirtämiseen muuhun kuin kalastustoimintaan. Pysyvää lopettamista keinotekoisten riuttojen muodostamiseksi ei toistaiseksi ole käytetty.

Romuttamiseen sidottiin EKTR:n varoja 486 miljoonaa euroa (122 233 euroa toimenpidettä kohti). Kansallisen tuen osuus oli 329,9 miljoonaa euroa (82 957 euroa toimenpidettä kohti). Yhteenlasketut julkiset kustannukset toimenpidettä kohti olivat 205 190 euroa. Määrien vertailu osoittaa, että romuttamisen keskimääräiset julkiset kustannukset ovat pienentymässä.

Kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen jälkiarviointi Äskettäisessä tutkimuksessa[9] EKTR:n kalastustoiminnan pysyvää ja väliaikaista lopettamista koskevista toimenpiteistä ja kalatalouden ohjausvälineestä analysoitiin kalastuslaivastoa koskevia toimenpiteitä 9 jäsenvaltion[10] otoksessa. Alustavat tulokset osoittavat, että kaksi hallintoviranomaista pitää romuttamista sekä tehottomana että tuloksettomana kapasiteetin ja resurssien yhteensovittamiseksi etenkin verrattuna siirrettäviin kalastusoikeuksiin[11]. Viisi muuta hallintoviranomaista[12] pitää romuttamista tehokkaana mutta pitkälti tuloksettomana tapana vähentää nopeasti kalastuskapasiteettia bruttovetoisuutena ja kilowatteina mitattuna. Samat tutkimuksessa tarkastellut/haastatellut viranomaiset katsovat kuitenkin, että kapasiteetin vähentämisen ja kalavarojen tilan välillä ei ole selvää yhteyttä. Tutkimus myös vahvistaa pitkälti sen, että romuttamista on käytetty keinona parantaa taloudellista tehokkuutta ja monissa tapauksissa myös nykyaikaistaa laivastoja[13]. Siinä todetaan lisäksi, että useimpien haastateltujen/tarkasteltujen viranomaisten mielestä tulevaisuudessa romuttamiselle saattaa olla vähemmän tarvetta, koska laivastojen rakenneuudistus on nyt suurimmaksi osaksi saatettu loppuun. Myös yksittäisiä edunsaajia haastateltiin. Monet heistä ilmoittivat, että ilman julkisin varoin tuettua romuttamista he olisivat jatkaneet kalastustoimintaa. Heidän motivaationsa romuttaa aluksensa ei kuitenkaan liittynyt mitenkään kalavarojen tilaan, vaan lähinnä liiketoiminnan tuottamattomuuteen ja/tai eläkeiän saavuttamiseen ja muihin vastaaviin tekijöihin. Tutkimus osoittaa myös, että merkittävä osuus (22 prosenttia) niistä, jotka saivat julkista tukea romuttaakseen kalastusaluksensa, itse asiassa investoivat romutuskorvauksensa uudelleen kalastusalalle joko nykyaikaistamalla jonkin muun aluksensa tai ostamalla toisen aluksen (tästä on esimerkkejä seitsemässä yhdeksästä kansallisesta tapaustutkimuksesta) tai investoimalla jollekin muulle kalastuselinkeinon alalle. Tämä herättää kysymyksiä nykyisten romuttamisohjelmien tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta laivastojen ja resurssien tasapainottamisen kannalta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että ainakin analysoitujen jäsenvaltioiden otoksessa romuttamisohjelmia ei yleensä ole kohdennettu pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin laivastoihin.

3.1.2.     Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen (EKTR-asetuksen 24 artikla)

EKTR tuki 31. heinäkuuta 2012 47 885:tä kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevaa toimenpidettä (57 prosenttia kaikista toimenpiteistä). Toimenpidekohtaisen tuen määrä oli kuitenkin vähäinen, 6 369 euroa (3 881,5 euroa EKTR:sta ja 2 487,5 euroa kansallisista julkisista varoista). Toimenpiteiden määrä oli 31. toukokuuta 2013 kaikkiaan 54 826 (54,31 prosenttia kaikista toimenpiteistä, joita oli 100 935). Julkinen tuki toimenpidettä kohti säilyi suurin piirtein muuttumattomana ja oli 6 397 euroa (3 914 euroa EKTR:sta ja 2 484 euroa kansallisista julkisista varoista).

Kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen jälkiarviointi Edellä mainitussa jälkiarvioinnissa havaittiin, että väliaikaisen lopettamisen vaikutukset olivat luonteeltaan pikemmin taloudellisia (tutkimuksessa saatiin myös jonkin verran näyttöä siitä, että sen avulla voidaan säilyttää työpaikkoja lyhyellä aikavälillä) kuin ympäristöön liittyviä. Tutkimuksessa pääteltiin myös, että vaikka väliaikaisen keskeyttämisen järjestelmiä oli toteutettu kalastustoiminnan pakollisten keskeyttämisten vuoksi, julkisesta rahoituksesta oli ollut enemmän hyötyä siksi, että sen avulla toimenpiteistä saatiin poliittisesti hyväksyttäviä, kuin siksi, että sillä olisi todella vähennetty kalastusta.

3.1.3.     Aluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus (EKTR-asetuksen 25 artikla)

Huolimatta tilintarkastustuomioistuimen joulukuussa 2011 julkaiseman erityiskertomuksen (ks. edellä 2.4 kohta) seurantatoimiin liittyvästä epävarmuudesta EKTR-asetuksen 25 artiklan täytäntöönpanon suhteen EKTR:n maksusitoumukset aluksiin ja pyydysten valikoivuuteen tehtäviin investointeihin (ns. nykyaikaistaminen) muodostivat 8,7 prosenttia kaikista maksusitoumuksista heinäkuussa 2012 ja lähes 11 prosenttia toukokuussa 2013 (11 341 toimenpidettä), mikä merkitsee lähes 25 prosentin lisäystä kymmenessä kuukaudessa.

Erityisen merkittäviä kalastuksen valikoivuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ovat:

– moottorien vaihdot – 31. toukokuuta 2013 EKTR tuki 1 065:tä moottorinvaihtotoimenpidettä, mikä vastasi 1,28:aa prosenttia EU:n kaikista 83 000 kalastusaluksesta;

– pyydysten korvaaminen – 31. toukokuuta 2013 EKTR tuki 316:ta toimenpidettä (0,5 prosenttia kaikista EKTR:n tukemista toimenpiteistä).

Näiden kahden toimenpiteen kerrannaisvaikutus on varsin suuri (1 euro EKTR:n rahoitusta tuottaa noin 4 euroa kansallista rahoitusta, josta suurin osa on yksityistä). Koska keskimääräiset kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat melko vähäiset (24 000 euroa moottoria ja 11 000 euroa pyydystä kohti), on suhteellisen helppoa saada aikaan suuria kerrannaisvaikutuksia.

3.2.        Toimintalinja 2 – Vesiviljely ja jalostus

3.2.1.     Vesiviljely

Vesiviljelytuotannon määrä EU:n 28 jäsenvaltiossa (Kroatia mukaan luettuna) oli 1,3 miljoonaa tonnia vuonna 2011 (0,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010), ja sen arvo oli 3,5 miljardia euroa[14]. Vaikka viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että vesiviljelyalan yritysten taloudellinen suorituskyky on parantunut, useimmat alan työpaikat ovat osa-aikaisia. Vesiviljelyalan 14 000 yritystä, joista 90 prosenttia on mikroyrityksiä, työllistävät kaikkiaan 80 000 henkilöä. Osa-aikaisia työpaikkoja on erityisen paljon simpukanviljelyn ja makeanveden vesiviljelyn alasektoreilla.

Edellä 2 kohdassa olevat taulukot osoittavat, että vesiviljelytoimenpiteisiin käytettävät menot ovat suurimpien joukossa EKTR:n maksusitoumuksina mitattuna. EKTR:n varoista oli 31. toukokuuta 2013 vesiviljelyyn sidottu 429,9 miljoonaa euroa. EU:n maksuosuus oli tuottanut 183,4 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja lisäksi 537,8 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Toisin sanoen yhdellä EKTR:n maksamalla eurolla saavutettiin kerrannaisvaikutus, joka tuotti lisäksi 1,68 euroa kansallista rahoitusta, josta 0,43 euroa oli julkista ja 1,25 euroa yksityistä rahoitusta.

Vaikka viimeaikainen kehitys osoittaa EKTR:sta vesiviljelyinvestointeihin myönnetyn tuen lisääntyneen, tuotanto on viime vuosikymmenenä pysynyt paikallaan. Tällä hetkellä 10 prosenttia EU:n kalojen ja äyriäisten kulutuksesta on peräisin vesiviljelystä, 25 prosenttia kalastuksesta ja 65 prosenttia tuonnista kolmansista maista (johon kuuluvat sekä kalastus että vesiviljely). Kun otetaan huomioon, että kulutuksen ja pyyntialan tuotannon välinen ero on viime vuosina jatkuvasti kasvanut, vesiviljely voi auttaa kuromaan sen umpeen. Komissio arvioi, että EU:n vesiviljelytuotteiden kulutuksen 1 prosentin kasvu voisi luoda 3 000–4 000 kokopäiväistä työpaikkaa.

Näistä syistä komissio ehdotti yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksella vesiviljelyn edistämistä avoimella koordinointimenetelmällä. Tämä ei luo uusia velvoitteita eikä muuta nykyistä oikeuskehystä. Se perustuu komission hyväksymiin strategisiin suuntaviivoihin, joilla autetaan jäsenvaltioita laatimaan monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmia ottaen huomioon niiden erilaiset lähtötilanteet, haasteet ja mahdollisuudet.

Suuntaviivoissa[15], jotka komissio hyväksyi sidosryhmien kanssa vuoden 2012 aikana käytyjen neuvottelujen jälkeen, yksilöidään alan kestävän kasvun neljä tärkeintä haastetta: 1) kasvun pahimpien pullonkaulojen määrittäminen; 2) integroidun aluesuunnittelun parantaminen; 3) alan kilpailukyvyn kohentaminen, EU:n rahoituksen tehokkaampi käyttö mukaan lukien; 4) kilpailuetujen parempi hyödyntäminen.

3.2.2.     Jalostus

EU:n kalanjalostusalalla toimii yli 3 500 kalanjalostusta päätoimintanaan harjoittavaa yritystä, ja niiden liikevaihto on noin 23 miljardia euroa.

Edellä 2 kohdassa olevat taulukot osoittavat, että EKTR:n tuki jalostusteollisuudelle muodostaa suurimman osan EKTR:n maksusitoumuksista. Toukokuun 31. päivänä 2013 EKTR:n varoista 504,6 miljoonaa euroa oli sidottu kalanjalostukseen. EU:n maksuosuus on tuottanut 264,88 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja lisäksi 1,003 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Toisin sanoen yhdellä EKTR:n tukieurolla saavutetaan kerrannaisvaikutus, joka tuottaa lisäksi 2,51 euroa kansallista rahoitusta, josta 0,52 euroa on julkista ja 2 euroa yksityistä rahoitusta.

Yhteensä 4 903 toimenpidettä on saanut EKTR:n tukea, ja keskimääräinen julkinen tuki toimenpidettä kohti on noin 361 686 euroa. Noin 1 892 näistä toimenpiteistä liittyy nykyisten tilojen ja laitteiden laajentamiseen tai nykyaikaistamiseen (68 619 euroa EKTR:n tukea toimenpidettä kohti), 1 289 uusien tilojen ja laitteiden rakentamiseen (173 428 euroa), 739 liikelaitosten nykyaikaistamiseen (36 578 euroa) ja 173 uusien liikelaitosten rakentamiseen (104 452 euroa).

3.3.        Toimintalinja 3 – Kokeiluhankkeet (EKTR-asetuksen 41 artikla)

Vuosina 2007–2012 EKTR antoi tukea 453:lle innovaatioita edistävälle toimenpiteelle. Tuettujen toimenpiteiden vaatimaton määrä (0,53 prosenttia kaikista EKTR:n toimenpiteistä) voidaan selittää suhteellisen suurilla toimenpidekohtaisilla julkisilla kustannuksilla, jotka kuuluvat EKTR:n korkeimpiin (273 819 euroa, josta 141 042 euroa EKTR:n ja 132 774 euroa julkista kansallista rahoitusta). Kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat 334 327 euroa[16], josta 60 486 euroa on yksityistä rahoitusta.

Uudempien tietojen mukaan tässä ei ole tapahtunut merkittävämpää muutosta.. Toimenpiteiden määrä kasvoi 13 prosenttia eli yhteensä 504:ään (0,49 prosenttia kaikista toimenpiteistä). Myös kerrannaisvaikutus on suhteellisen pieni. Yksi EKTR:n sitoma euro tuotti 1,37 euroa kansallista rahoitusta, josta vain 0,43 euroa on yksityistä rahoitusta (ja 0,94 euroa kansallista julkista rahoitusta). Kerrannaisvaikutus on melko heikko – etenkin yksityisen rahoituksen osalta – verrattuna vesiviljely- ja jalostusalojen kerrannaisvaikutukseen. Nämä luvut osoittavat, että innovointi on kallista ja muodostaa yksityisille toimijoille riskin, joka ei synnytä tuottoa lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä julkisen rahoituksen tarve tällä alalla on paljon suurempi.

3.4.        Toimintalinja 4 – Kalastusalueiden kestävä kehitys

Toimintalinjan 4 täytäntöönpano edistyi merkittävästi vuonna 2012. Joulukuun loppuun mennessä kaikki 21 jäsenvaltiota, jotka olivat päättäneet panna täytäntöön toimintalinjan 4, olivat valinneet paikalliset kalastusalan toimintaryhmänsä. Näin ollen valittujen toimintaryhmien määrä oli noussut 303:een (83 enemmän kuin vuoden 2011 lopussa). Myös hankkeiden kehittäminen ja valinta on edistynyt huomattavasti. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli valittu 2 756 hanketta, kun vuoden 2011 lopussa luku oli 1 625.

Myös maksusitoumuksissa saavutettu edistys on huomattavaa. Toimenpiteiden määrä oli 31. heinäkuuta 2012 kaikkiaan 2 732 ja 31. toukokuuta 2013 vastaavasti 4 704, mikä merkitsee 72 prosentin kasvua kymmenessä kuukaudessa[17].

Monet FARNET-tukiyksikön toteuttamat perusteelliset tapaustutkimukset ovat osoittaneet, että paikallisilla kalastusalan toimintaryhmillä on ollut merkittävä rooli kalastusyhteisöjen kokoamisessa yhteen ja niiden vaikutusvallan lisäämisessä, sillä ne ovat antaneet yhteisöille sisäänpääsyn päätöksentekoon. Monet hankkeet ovat auttaneet lisäämään tuloja ja turvaamaan työpaikkoja vahvistamalla kalastajien asemaa tuotantoketjussa – niin että suurempi osa lisäarvosta jää paikalliseen talouteen – ja helpottamalla toimijoiden ja alojen yhdentymistä. Toimintalinja 4 on myös auttanut luomaan työllistymismahdollisuuksia kalastusalueiden paikallisille asukkaille edistämällä yrittäjyyttä ja innovointia ja hyödyntämällä sinisen kasvun ja rannikkoalueiden kehittämisen mahdollisuuksia. Paikallisilla toimintaryhmillä on ollut suuri merkitys myös paikallisten resurssien ja muiden rahoituslähteiden käyttöön ottamisessa.

Komissio käynnistää vuonna 2013 tutkimuksen, jossa tarkastellaan toimintalinjan 4 ensimmäisiä konkreettisia tuloksia ja sen tehokkuutta vastattaessa kalastusyhteisöjen haasteisiin.

Jäsenvaltioiden haasteena vuonna 2013 on toteuttaa tarvittavat järjestelyt, joilla taataan paikallisten kumppanuuksien jatkuvuus ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 välillä.

4.           KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA ||

|| Maa || || Päätetty[18] a || Sidottu b || Maksettu c || % (b) / (a) || % (c) / (a)

|| Belgique-Belgïe || Kausi 2007–2013 ||  26 261 648,00 ||  21 694 722,00 ||  15 856 227,33 || 82,61 % || 60.38 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  4 412 449,00 ||  4 488 923,00 ||  4 612 318,33 ||

|| Republic of Bulgaria || Kausi 2007–2013 ||  75 876 747,00 ||  61 059 315,00 ||  24 502 673,70 || 80,47 % || 32.29 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  13 084 212,00 ||  13 951 819,00 ||  8 876 800,51 ||

|| Česká republika || Kausi 2007-2013 ||  27 106 675,00 ||  22 710 961,00 ||  19 509 468,35 || 83,78 % || 71.97 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  4 043 811,00 ||  4 218 249,00 ||  4 751 403,43 ||

|| Danmark || Kausi 2007-2013 ||  133 675 169,00 ||  113 425 745,00 ||  81 116 203,18 || 84,85 % || 60.68 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  19 463 114,00 ||  19 852 376,00 ||  15 682 178,48 ||

|| Deutschland || Kausi 2007-2013 ||  149 121 176,00 ||  123 796 571,30 ||  66 340 414,55 || 83,02 % || 44.49 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  22 443 794,00 ||  22 615 496,00 ||  5 985 395,64 ||

|| Eesti || Kausi 2007-2013 ||  84 568 039,00 ||  69 079 907,00 ||  42 228 804,18 || 81,69 % || 49.93 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  12 995 534,00 ||  14 201 298,00 ||  11 253 780,39 ||

|| Ireland || Kausi 2007-2013 ||  42 266 603,00 ||  34 916 400,00 ||  33 467 120,83 || 82,61 % || 79.18 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  7 101 580,00 ||  7 224 661,00 ||  12 876 961,83 ||

|| Ελλάδα (Ellas) || Kausi 2007-2013 ||  207 832 237,00 ||  178 811 400,00 ||  94 864 163,39 || 86,04 % || 45.64 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  29 514 336,00 ||  29 278 211,00 ||  26 878 883,21 ||

|| España || Kausi 2007-2013 || 1 131 890 912,00 ||  967 521 798,00 ||  599 079 998,75 || 85,48 % || 52.93 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  162 654 289,00 ||  163 526 782,00 ||  194 609 146,09 ||

|| France || Kausi 2007-2013 ||  215 686 616,00 ||  182 921 534,31 ||  97 093 626,69 || 84,81 % || 45.02 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  31 457 343,00 ||  32 086 491,00 ||  9 318 657,31 ||

|| Italia || Kausi 2007-2013 ||  424 342 854,00 ||  360 602 126,00 ||  163 479 766,46 || 84,98 % || 38.53 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  61 620 807,00 ||  62 672 067,00 ||   0,00 ||

|| Κύπρος (Kypros) || Kausi 2007-2013 ||  19 724 418,00 ||  16 736 518,00 ||  15 480 209,52 || 84,85 % || 78.48 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  2 871 876,00 ||  2 929 314,00 ||  2 202 183,74 ||

|| Latvija || Kausi 2007-2013 ||  125 015 563,00 ||  102 564 209,00 ||  86 400 450,19 || 82,04 % || 69.11 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  19 243 706,00 ||  20 816 794,00 ||  21 230 404,72 ||

|| Lietuva || Kausi 2007-2013 ||  54 713 408,00 ||  45 381 203,00 ||  28 624 771,79 || 82,94 % || 52.32 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  8 161 553,00 ||  8 671 254,00 ||  5 503 907,88 ||

|| Luxembourg || Kausi 2007-2013 ||   0,00 ||   0,00 ||    0,00 || 0,00 % || 0.00 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||    0,00 ||    0,00 ||    0,00 ||

|| Magyarország || Kausi 2007-2013 ||  34 769 572,00 ||  28 229 202,00 ||  21 439 659,62 || 81,19 % || 61.66 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  5 952 501,00 ||  6 241 343,00 ||  8 574 577,79 ||

|| Malta || Kausi 2007-2013 ||  8 372 329,00 ||  6 727 108,00 ||  2 862 430,91 || 80,35 % || 34.19 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  1 271 388,00 ||  1 426 192,00 ||   736 367,16 ||

|| Nederland || Kausi 2007-2013 ||  48 578 417,00 ||  41 219 646,00 ||  21 203 569,09 || 84,85 % || 43.65 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  7 073 021,00 ||  7 214 481,00 ||  8 001 998,59 ||

|| Österreich || Kausi 2007-2013 ||  5 259 318,00 ||  4 469 039,00 ||  4 374 761,67 || 84,97 % || 83.18 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||   763 814,00 ||   776 936,00 ||   729 306,12 ||

|| Polska || Kausi 2007-2013 ||  734 092 574,00 ||  607 762 267,00 ||  274 047 384,03 || 82,79 % || 37.33 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  121 944 858,00 ||  124 084 618,00 ||  63 019 617,70 ||

|| Portugal || Kausi 2007-2013 ||  246 485 249,00 ||  206 026 617,00 ||  111 789 897,52 || 83,59 % || 45.35 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  35 759 773,00 ||  36 332 633,00 ||  28 194 561,04 ||

|| România || Kausi 2007-2013 ||  230 645 644,00 ||  162 928 626,01 ||  32 299 988,49 || 70,64 % || 14.00 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  39 257 052,00 ||  42 262 575,00 ||    0,00 ||

|| Slovenija || Kausi 2007-2013 ||  21 640 283,00 ||  18 568 490,00 ||  9 136 385,71 || 85,81 % || 42.22 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  3 515 536,00 ||  3 298 585,00 ||  3 384 733,19 ||

|| Slovensko || Kausi 2007-2013 ||  13 123 309,00 ||  10 467 782,13 ||  5 170 176,35 || 79,76 % || 39.40 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  1 782 386,00 ||  1 971 551,00 ||    0,00 ||

|| Suomi-Finland || Kausi 2007-2013 ||  39 448 827,00 ||  33 473 027,00 ||  22 341 700,84 || 84,85 % || 56.63 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  5 743 752,00 ||  5 858 627,00 ||  5 914 242,07 ||

|| Sverige || Kausi 2007-2013 ||  54 664 803,00 ||  46 384 052,00 ||  24 999 874,53 || 84,85 % || 45.73 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  7 959 199,00 ||  8 118 383,00 ||    0,00 ||

|| United Kingdom || Kausi 2007-2013 ||  137 827 889,00 ||  114 117 078,00 ||  51 946 750,84 || 82,80 % || 37.69 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  23 112 801,00 ||  23 409 861,00 ||  32 650 846,38 ||

|| Yhteensä || Kausi 2007-2013 || 4 292 990 279,00 || 3 581 595 343,75 || 1 949 656 478,51 || 83,43 % || 45.41 %

|| Varainhoitovuosi: 2012 ||  653 204 485,00 ||  667 529 520,00 ||  474 988 271,60 ||

[1]               Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 68 artikla, EUVL L 223, 15.8.2006.

[2]               Komission asetus (EY) N:o 498/2007, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2007, EUVL L 120, 10.5.2007.

[3]               Taulukko I: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla

                Taulukko II: Rahoituksen toteutuminen muilla kuin lähentymistavoitealueilla

                Taulukko III: Kalatalousrahaston varat toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain

                Taulukko IV: Kalatalousrahaston todennetut menot toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain

[4]               Eräissä jäsenvaltioissa (Tšekki, Tanska, Suomi) ilmenneiden tietojen laatua koskevien ongelmien vuoksi toukokuun 2013 tietoina käytetyt tiedot ovat tosiasiassa toukokuulta 2012.

[5]               Neuvoston asetus (EU) N:o 387/2012 Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta, EUVL L 129, 16.5.2012.

[6]               Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2011 ”Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin?”

[7]               Nämä tiedot vahvistetaan yhteisen tutkimuskeskuksen Euroopan parlamentille laatimassa EU:n kalastuslaivaston kannattavuutta koskevassa muistiossa ”Profitability of the EU fishing fleet”, IB/B/PECH/IC/2013-087, heinäkuu 2013.

[8]               ”Socio-economic Dimensions of EU fisheries”. Euroopan komission teettämä tutkimus, MRAG, elokuu 2013.

[9]               ”Retrospective Evaluation of Scrapping and Temporary Cessation Measures in the EFF”, Euroopan komission teettämä MRAG:n raportti, loppuraportti, ilmestyy marraskuussa 2013.

[10]             Tanska, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Puola, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[11]             Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[12]             Viro, Ranska, Puola, Portugali ja Ruotsi.

[13]             Viiden viime vuoden aikana laivastojen keskimääräinen ikä on noussut hieman alle kahdella vuodella, mikä osoittaa, että romuttaminen (julkisella tuella tai ilman sitä) hidastaa laivastojen ikääntymistä.

[14]             Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean vuonna 2013 laatiman vesiviljelyalaa koskevan taloudellisen raporttiluonnoksen tietojen mukaan, hautomoita ja poikaslaitoksia koskevat tiedot mukaan luettuna.

[15]             Strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi, COM(2013)229.

[16]             Kustannukset toimenpidettä kohti ovat selvästi suuremmat kuin pysyvää lopettamista koskevien toimenpiteiden kustannukset, suurin piirtein samat kuin jalostusta koskevien toimenpiteiden kustannukset ja pienemmät kuin kalasatamia (475 000 euroa) ja muuhun käyttöön siirtämistä (490 000 euroa) koskevien toimenpiteiden – jotka ovat kaksi kalleinta toimenpidetyyppiä – kustannukset.

[17]             Tämä määrän kasvu on nopein kaikista EKTR:n toimintalinjoista, joskin todennettuina määrinä mitattuna edistys on paljon vaatimattomampaa.

[18]             Kauden 2007–2013 määrissä on otettu huomioon määrärahojen vapauttamiset.