7.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 258/64

—

ottaa huomioon sisämarkkinoita ja tietoyhteiskuntaa koskevan yhteisön säännöstön,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan digitaalistrategia" (COM(2010)0245),

—

ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu (1),

—

ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen (2),

—

ottaa huomioon 31. toukokuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät aiheesta "Euroopan digitaalistrategia",

—

ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät Eurooppa 2020 -strategiasta ja digitaalistrategiasta (7 kohta),

—

ottaa huomioon 23. joulukuuta 2011 julkaistun komission oppaan standardipohjaisen tieto- ja viestintätekniikan hankinnasta – hyvien käytäntöjen osa-alueet,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa" (COM(2010)0712),

—

ottaa huomioon yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16. syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY (3),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015: tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa" (COM(2010)0743),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus – Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) eurooppalaisia julkisia palveluja varten (liite 1) ja Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF) eurooppalaisia julkisia palveluja varten (liite 2)" (COM(2010)0744),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi" (COM(2006)0173),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun' " (COM(2011)0206),

—

ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta 'Saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta' " (COM(2011)0163),

—

ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2009 annetun komission tiedonannon "elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta 'Euroopan suojaaminen laajoilta tietoverkkohyökkäyksiltä ja häiriöiltä: valmiuden, turvallisuuden ja sietokyvyn parantaminen' " (COM(2009)0149),

—

ottaa huomioon joulukuussa 2011 julkaistun komission avointa dataa koskevan paketin, joka koostuu seuraavista asiakirjoista: komission tiedonanto "Avoin data – Innovoinnin, kasvun ja läpinäkyvän hallinnon moottori", komission ehdotus direktiiviksi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta (COM(2011)0877) ja 12. joulukuuta 2011 annettu komission päätös 2011/833/EU komission asiakirjojen uudelleenkäytöstä,

—

ottaa huomioon Euroopan komission vuonna 2011 suorittaman tutkimuksen julkisen sektorin tietojen taloudellisista vaikutuksista (Vickeryn tutkimus),

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista (COM(2011)0635),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhtenäinen kehys luottamuksen rakentamiseksi digitaalisilla sisämarkkinoilla sähköistä kaupankäyntiä ja verkkopalveluja varten" (COM(2011)0942),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille" (COM(2011)0941),

—

ottaa huomioon 22. joulukuuta 2011 julkaistun Euroopan digitaalistrategiaa koskevan vuotuisen edistymiskertomuksen vuodelta 2011,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä – i2010-strategian tärkeimmät saavutukset vuosina 2005-2009" (COM(2009)0390),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (4),

—

ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2010 julkaistun tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan sosiaalisista vaikutuksista (SMART 2007/0068),

—

ottaa huomioon tammikuussa 2010 julkaistun raportin tieto- ja viestintätekniikan taloudellisista vaikutuksista (SMART 2007/0020),

—

ottaa huomioon marraskuussa 2009 julkaistun komissiota varten laaditun raportin "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma – edistymisraportti (SMART 2008/0042)",

—

ottaa huomioon Visbyn kokouksessa 10. marraskuuta 2009 annetut puheenjohtajavaltio Ruotsin päätelmät vaikuttavuuden lisäämisestä sähköisessä EU:ssa 2015,

—

ottaa huomioon syyskuussa 2009 julkaistun puheenjohtajavaltio Ruotsin raportin "Vihreä tietoyhteiskunta – TVT-politiikan toimintaohjelma vuoteen 2015 Euroopan tulevaa tietoyhteiskuntaa varten",

—

ottaa huomioon 5. joulukuuta 2011 julkaistun komission raportin "Etäresurssipalvelut: raportti julkisesta kuulemisesta",

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistusta koskeva toimintasuunnitelma rajatylittävien julkisten palveluiden tarjonnan helpottamiseksi yhtenäismarkkinoilla" (COM(2008)0798),

—

ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (5),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0083/2012),

A.

ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on voimakkaita suoria ja epäsuoria vaikutuksia EU:n kansalaisten poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja päivittäiseen elämään; katsoo, että rajatylittävien sähköisten palvelujen kaikki esteet poistavat ja kilpailuun liittyviä häiriöitä sisältämättömät kilpailukykyiset digitaaliset sisämarkkinat tarjoaisivat EU:n kansalaisille huomattavia etuja;

B.

ottaa huomioon, että sähköiset viranomaispalvelut sisältävät kaikki tekniikat ja käyttötavat, jotka liittyvät reaaliaikaiseen tiedottamiseen, ohjeistukseen ja hallinnollisiin menettelyihin;

C.

ottaa huomioon, että TVT-ala tuottaa suoraan 5 prosenttia EU:n BKT:stä ja että TVT-alan markkinoiden arvo on 660 miljardia euroa vuodessa, mutta sen vaikutus tuottavuuden kokonaiskasvuun on kuitenkin huomattavasti suurempi (TVT-alan osuus 20 prosenttia ja TVT-alan investointien 30 prosenttia);

D.

ottaa huomioon, että sähköisellä laskutuksella ei ole yhteisiä sääntöjä eikä sen etuja ole juurikaan hyödynnetty;

E.

katsoo, että TVT:n avulla voidaan edistää huomattavasti Eurooppa 2020 -strategian toteutumista erityisesti työllisyyden, kestävän talouskasvun ja tuottavuuden kasvun, kansalaisten vaikutusvallan lisäämisen, tutkimus- ja kehitystyön, energian, innovoinnin ja ympäristön osalta sekä vastattaessa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

F.

katsoo, että pk-yrityksillä on erityisen tärkeä tehtävä digitaalimarkkinoilla;

G.

ottaa huomioon, että etäresurssipalvelut ovat taloudellinen ja ekologinen väline julkisten ja yksityisten yritysten tietoteknisen suorituskyvyn parantamiseen ja käsittely- ja varastointikulujen pienentämiseen, joten niistä on paljon hyötyä, mutta toisaalta niistä voi koitua tietoturvaongelmia kuluttajan ja palvelimen välille sekä kuluttajan jonkinasteinen hallinnan menettäminen;

H.

ottaa huomioon, että digitaalistrategian tulostaulu vuodelta 2011 osoittaa, että kehitystä on tapahtunut, mutta 26 prosenttia EU:n kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä ja vain 48 prosenttia heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvista henkilöistä käytti internetiä;

I.

toteaa, että digitaalinen jako – viitattiinpa sillä sitten jakoon internetiin pääsyn yhteydessä tai tietoteknisiä taitoja / digitaalista lukutaitoa koskevaan jakoon – vaikuttaa välittömästi sähköisten viranomaispalvelujen hyväksymiseen ja haittaa kansalaisten osallistumista julkiseen toimintaan ja demokratiaan;

J.

katsoo, että kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumiseksi on varmistettava, että otetaan tuloksekkaasti käyttöön ultranopea laajakaista ja tietoliikenneverkot kaikille EU:n alueille ja poistetaan infrastruktuurin kehitystasojen väliset erot EU:n jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa harvaanasuttujen alueiden demografinen kestävyys;

1.

on tietoinen siitä, että TVT-ala edistää merkittävästi EU:n teollisuuspolitiikkaa, innovointia, kasvua, kilpailukykyä ja kauppatasetta;

2.

korostaa, että käyttäjät ovat digitaalistrategian kannalta avainasemassa ja että EU:n on vahvistettava käyttäjien tietoisuutta, asemaa, osallistumista ja näkökulmaa sekä luottamusta varmuuteen, turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan tietoyhteiskunnassa ja kehitettävä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää inhimillistä pääomaa;

3.

vahvistaa, että sähköiset viranomaispalvelut parantavat EU:n kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja auttavat uudistamaan ja nykyaikaistamaan julkishallintoa lisäämällä sen avoimuutta ja vastuullisuutta ja alentamalla julkisten palvelujen kustannuksia;

4.

korostaa, että sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet eivät välttämättä ole pelkästään teknisiä vaan myös organisatorisia, poliittisia, oikeudellisia ja kulttuurisia ja että onnistuneet ratkaisut ja käytännöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia paikallisista oloista;

5.

korostaa, että eurooppalaisen sähköisten viranomaispalvelujen alueen perustaminen voi olla olennainen osa Horisontti 2020 -ohjelmaa, koska se tukee taloudellisen ja sosiaalisen kasvun edistämistä, kannustaa innovointia ja inhimillisen pääoman kehittämistä ja auttaa vastaamaan EU:n kohtaamiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin haasteisiin;

6.

korostaa, että on tarpeen ottaa digitaalinen jako huomioon ja torjua sitä;

7.

huomauttaa, että etäresurssipalvelujen avulla voidaan käyttää yhteisiä tietotekniikkaresursseja, joita voidaan jakaa nopeasti siten, että kuormitetaan mahdollisimman vähän hallintoa ja palveluntarjoajaa, ja että etäresurssipalvelun tehokkuus syntyy sen joustavuudesta, tuottavuuden kasvusta ja ympäristöystävällisyydestä, mutta sen täytyy olla ennen kaikkea teknisesti luotettava ja kestävä;

8.

suhtautuu myönteisesti Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaan 2011–2015, Euroopan yhteentoimivuusstrategiaan (EIS) ja eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF) eurooppalaisia julkisia palveluja varten; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti toimia kansallisten strategioiden sovittamiseksi yhteen näiden yleisten toimintaperiaatteiden kanssa;

9.

kannattaa yleistavoitetta sähköisten viranomaispalvelujen käytön lisäämiseksi 50 prosenttiin kansalaisista (nykyisin 41 prosenttia) ja 80 prosenttiin yrityksistä (nykyisin 75 prosenttia) vuoteen 2015 mennessä, mutta pyytää komissiota ja jäsenvaltioita suhtautumaan näihin tavoitteisiin vähimmäismäärinä;

10.

kehottaa kehittämään erityisiä ohjelmia ja sähköisten viranomaispalvelujen järjestelmiä, joiden tavoitteena on suojata ja edistää paikallista, alueellista, etnistä ja kielellistä monimuotoisuutta;

11.

pitää valitettavana, että digitaalistrategian tulostaulu vuodelta 2011 osoittaa, että vain 50 prosenttia sähköisten viranomaispalvelujen käyttäjistä täytti lomakkeita verkossa;

12.

panee merkille BKT:n ja sähköisten viranomaispalvelujen saatavuuden välisen yhteyden ja peräänkuuluttaa asianmukaisen rahoituksen osoittamista sähköisten viranomaispalvelujen kehittämiseen sekä kansallisella että EU:n tasolla;

13.

korostaa, että sekä kansalaiset että yritykset käyttävät internetiä yhä enenevässä määrin mobiililaitteilla, ja kehottaa varmistamaan, että sähköiset viranomaispalvelut ovat saatavilla mukautettuina useiden eri toimituskanavien välityksellä, mukaan lukien puhelinpalvelukeskukset ja mobiililaitteilla käytettävä internet (mobiilikäyttöiset sähköiset viranomaispalvelut);

14.

huomauttaa, että toimivat sähköiset viranomaispalvelut edellyttävät hallintomenettelyjen kattavaa integrointia ja optimoimista ja sitä, että otetaan huomioon oikeus paikalliseen itsehallintoon kaikilla hallinnollisilla ja poikkihallinnollisilla tasoilla;

15.

korostaa, että sähköinen hallinto hyödyttää erityisesti EU:n kansalaisia ja yrittäjiä, erityisesti pk-yrityksiä, jotka kohtaavat usein EU:ssa ylitsepääsemättömiä esteitä rajatylittävän toiminnan yhteydessä, koska sähköinen hallinto vähentää hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta, lisää tuottavuutta, tehokkuutta, kilpailukykyä, avoimuutta, politiikan tehokkuutta, saavutettavuutta ja menettelyjen järkeistämistä ja koska sen avulla olisi autettava luomaan synergioita ja jakamaan resursseja ja valmiuksia yritysten välillä, mikä mahdollistaa yhteistyöhenkisemmän toimintaympäristön pk-yrityksille;

16.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota julkaisemaan julkisesti rahoitettavia tietoja sellaisessa muodossa, että niitä voidaan lukea koneellisesti (ja tosiaikaisesti) avoimien lähdekoodien avulla, jotta mahdollistetaan julkisen sektorin tietojen innovatiivinen uudelleenkäyttö yliopistoissa, opiskelijat mukaan luettuina, ja tutkimuksessa ja yritysten kehittämisen yhteydessä sekä suuren yleisön toimesta lisäten näin myös avoimuutta;

17.

huomauttaa, ettei vieläkään ole selvää määritelmää termille "julkiset hallinnolliset tiedot" ja että sen tarkan merkityksen selventämiseksi on pikaisesti päästävä yhteisymmärrykseen julkisen keskustelun kautta;

18.

kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, jotta voidaan varmistaa, että koulutus- ja kulttuurilaitokset pysyvät direktiivin 2003/98/EY soveltamisalan ulkopuolella;

19.

panee merkille, että suurimmat julkishallinnon sähköisten palvelujen rajatylittävää käytettävyyttä koskevat esteet liittyvät sähköisen tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten käyttöön ja että yhteentoimivuus on puutteellista EU:n tasolla;

20.

katsoo, että sellaisten tehokkaiden EU:n laajuisten rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen varmistaminen, jotka mahdollistavat kaksisuuntaisen ja/tai automatisoidun viranomaisten ja kansalaisten ja/tai yritysten välisen vuorovaikutuksen, edellyttää selkeää ja johdonmukaista EU:n oikeudellista kehystä sähköisen todentamisen, sähköisen tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten vastavuoroista tunnustamista varten;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille jatkuvasti olemassa olevista EU:n portaaleista, jollaisia ovat esimerkiksi SOLVIT ja Sinun Eurooppasi, sillä nykyinen tiedonpuute hidastaa edelleen liiketoimintaympäristön ja kuluttajansuojajärjestelmien kehittämistä erityisesti rajatylittävissä asioissa;

22.

kehottaa komissiota seuraamaan kaikkia komission ja jäsenvaltioiden nykyisiä verkossa olevia ongelmanratkaisuvälineitä ja tietoportaaleja ja linkittämään tai yhdistämään ne toisiinsa mahdollisuuksien mukaan; suosittaa kehittämään uusia verkkoportaaleja vain siinä tapauksessa, että välineiden sisällyttäminen olemassa oleviin ratkaisuihin ei ole mahdollista;

23.

suhtautuu myönteisesti sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistamista koskevan toimintasuunnitelman ja sähköistä henkilökorttia koskevan STORK-kokeiluhankkeen hyväksymiseen ja niiden vaikutukseen rajatylittävien julkisten palvelujen yhteentoimivuudelle; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen sähköisistä allekirjoituksista annettua direktiiviä ja edellyttää päätöstä, jolla varmistetaan sähköisen tunnistamisen ja sähköisen todentamisen vastavuoroinen tunnustaminen;

24.

korostaa, että koulutus- ja kulttuurilaitosten tietojenkäsittelyjärjestelmissä henkilötietoihin on liitettävä henkilökohtaiset käyttöoikeudet, jotta niitä voidaan suojata luvattomalta käytöltä;

25.

katsoo, että sähköisten allekirjoitusten yhteentoimivuuteen liittyy sähköisten viranomaispalvelujen kannalta oikeudellisia näkökohtia (sähköisten allekirjoitusten käyttö julkisella sektorilla – sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin 3 artiklan 7 kohta, allekirjoituksen ja todentamisen välinen suhde, valvontaan ja hyväksyntään liittyvä ongelma, kansallinen näkökulma, turvallisuustasot ja allekirjoituksen pätevyys) sekä teknisiä näkökohtia (todistuksissa käytettävät tunnisteet, allekirjoituksen tyyppi, muoto ja validointi); katsoo, että kehitettäessä sovelluksia, joilla pyritään täysin yhteentoimivaan eurooppalaiseen sähköisten allekirjoitusten palveluun allekirjoitusten validointia varten, olisi tärkeimpänä suosituksena oltava sellaisen validointiviranomaisten liiton perustaminen, joka sovittaa yhteen jäsenvaltioiden kansallisten validointiviranomaisten toiminnan (6);

26.

panee merkille, että komissio on valtuuttanut CEN:n, Cenelecin ja ETSI:n saattamaan ajan tasalle ja järkeistämään sähköisiä allekirjoituksia koskevan eurooppalaisen standardointikehyksen; kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille vuosittain edistymiskertomuksen Euroopan standardointielinten kaksi kertaa vuodessa toimittamien raporttien perusteella;

27.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään unionin koulutuslaitoksissa avoimia opetusohjelmistoja, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kehittää verkkoalustoja opetusmateriaaliin ja -resursseihin liittyvän yhteistyön tekemiseksi niin, että järjestelmä on avoin opiskelijoille ja että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon tietosuojaa ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt;

28.

korostaa, että sähköisen hallinnon sovellukset olisi arvioitava uudelleen ja että niitä olisi tarvittaessa muokattava sen varmistamiseksi, että ne ovat avoimia myös ulkomailla asuville käyttäjille; painottaa, että yhteentoimivuutta tarvitaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella sekä EU:n tasolla;

29.

katsoo, että sähköisen hallinnon sovellusten yhteentoimivuus edellyttää kansallisten PKI-menetelmien yhteentoimivuutta Euroopan validointipalvelun (eurooppalainen silta) kanssa.

30.

suhtautuu myönteisesti TVT:n standardoinnin ja julkisten hankintojen yhteyksiä koskevien suuntaviivojen luonnoksesta käynnistettyyn julkiseen kuulemiseen ja edellyttää ehdotusta asiasta;

31.

pyytää jäsenvaltioita kehittämään kansallisia sähköisen hallinnon strategioita sähköistä hallintoa koskevan toimintasuunnitelman ja digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen sähköisen hallintoalueen kehittämiseen tähtäävänä keinona;

32.

kiinnittää huomiota siihen, että kehitettäessä Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, infrastruktuuria ja palveluja kaikilla tasoilla on välttämätöntä noudattaa turvallisuusvaatimuksia ja taattava paras mahdollinen yksityisyyden ja henkilötietojen ja rahoitustietojen suojelun taso sekä yrittää kaikissa tapauksissa estää näiden tietojen tarkistaminen ilman asianmukaisia oikeuksia;

33.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään TVT-työkaluja avoimuuden, vastuullisuuden ja kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi, tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, hallinnollisen rasituksen ja kustannusten pienentämiseksi sekä ajankäytön tehostamiseksi, hallinnollisten menettelyiden kehittämiseksi, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, julkisten varojen säästämiseksi ja osallistuvamman demokratian kehittämiseksi luottamuksen rakentamisen avulla;

34.

kannustaa jäsenvaltioita velvoittamaan julkiset elimet asettamaan tiedot saataville julkisten tietojen tallennuspaikkoihin ja luetteloihin sekä laatimaan säännöt tietojen ilmaisemisesta ja uudelleenkäytöstä ottaen asianmukaisesti huomioon tekijänoikeussäädökset ja säädökset tietokantojen suojaamisesta;

35.

kehottaa jäsenvaltioita perustamaan keskitettyjä asiointipisteitä ja nimittämään välittäjiä, jotka tarjoavat saumattoman, integroidun ja helposti käytettävissä olevan yhteyspistejärjestelmän sekä kotimaisten että rajat ylittävien sähköisten viranomaispalvelujen käyttäjille;

36.

korostaa, että sähköiset viranomaispalvelut tarjoavat tilaisuuden parantaa demokratiamme laatua ja että ne saattavat lisätä tärkeällä tavalla kansalaisten ja etenkin nuorempien sukupolvien ja yritysten aktiivista osallistumista julkiseen ja poliittiseen toimintaan ja demokratian prosesseihin; toteaa tässä yhteydessä, että olisi kannustettava kokeiluluonteisten kuulemisten tai kansanäänestysten järjestämiseen erityisesti paikallisella tasolla;

37.

pitää myönteisenä, että komission ISA-ohjelman yhteydessä kehittämä tuenilmauksien sähköistä keruuta koskeva OCS-aloite on käynnistetty ja että sen on määrä mahdollistaa 1. huhtikuuta 2012 alkaen ehdotettuja kansalaisaloitteita kannattavien allekirjoitusten reaaliaikainen toimittaminen, ja vetoomuksen organisoijat voivat käyttää sitä allekirjoitusten keräämisen, taltioinnin ja toimittamisen hallinnointiin; toivoo siksi, että sähköisiä viranomaispalveluja koskevat strategiat pantaisiin täytäntöön mahdollisimman pian;

38.

korostaa, että yhteentoimivien ja rajat ylittävien sähköisten viranomaispalvelujen olisi hyödyttävä innovatiivisesta arkkitehtuurista ja tekniikasta (julkisia palveluja koskevat etäresurssipalvelut ja palvelusuuntautunut arkkitehtuuri), ja kehottaa saattamaan ajan tasalle IPv6-protokollaan liittyvän sähköisen hallintoinfrastruktuurin ja yleishyödylliset verkkopalvelut;

39.

toteaa, että etäresurssipalvelut voivat olla erittäin merkittäviä sekä yrityksille että yksityisille kansalaisille; korostaa kuitenkin, että etäresurssipalvelujen käytön lisääntyessä on seurattava tietotekniikkaresurssien uudelleen sijoittamista ja valvottava tiukasti palvelimiin ja tietoihin pääsemistä, jotta voidaan muun muassa estää muita osapuolia käyttämästä niitä luvattomasti kaupallisiin tarkoituksiin, ja että siksi näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä uudistettaessa EU:n tietosuojasäännöksiä, kuten komissio on ehdottanut asiakirjoissaan (COM(2012)0011 ja COM(2012)0010);

40.

painottaa, että turvallinen rajatylittävä sähköinen hallintojärjestelmä on olennainen osa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmaa; kehottaa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin tieto- ja yksityisyyden suojan varmistamiseksi ja verkkohyökkäyksiä koskevan haavoittuvaisuuden minimoimiseksi; tunnustaa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tärkeän roolin EU:n ja jäsenvaltioiden avustamisessa niiden pyrkiessä tarjoamaan turvallisia ja vakaita sähköisiä viranomaispalveluja; kehottaa kehittämään tietojen käyttöä ja sovellustapoja koskevia aidosti demokraattisia valvontatapoja;

41.

suhtautuu myönteisesti HVT-, IDABCD- ja ISA-ohjelmien ja CIP-ohjelman laajamittaisten kokeiluhankkeiden ja ePractice-foorumin panokseen yhteentoimivien rajatylittävien ratkaisujen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan näiden toimien pitkän aikavälin kestävyyden;

42.

suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaan ehdotukseen ja kannattaa tätä välinettä, jonka myötä osoitetaan lähes 9,2 miljardia euroa tukemaan investointeja nopeisiin ja ultranopeisiin laajakaistaverkkoihin ja Euroopan laajuisiin digitaalipalveluihin; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa tukia sähköisen henkilökortin, sähköisen tunnistamisen, sähköisten viranomaispalvelujen, sähköisten hankintamenettelyjen, sähköisten terveydenhuoltopalvelujen, sähköisen oikeudenkäytön ja tulliin liittyvien palvelujen käyttöönottoa varten tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseksi ja että sen tehtävänä on varmistaa yhteentoimivuus ja vastata kustannuksista, jotka syntyvät jäsenvaltioiden infrastruktuurit yhdistävän infrastruktuurin käytöstä EU:n tasolla;

43.

katsoo, että Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite kannustaa osoittamaan yksityistä rahoitusta kohdennettuihin investointeihin, jotka tehdään EU:n tuleviin keskeisiin infrastruktuureihin, kuten teihin, rautateihin, energiaverkkoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin ja laajakaistaverkkoihin;

44.

toistaa, että tulevat nopeat palvelut ovat tärkeitä, koska ne tuovat EU:lle energiatehokkuutta, täyttävät turvallisuustavoitteita ja mahdollistavat muita viestintävalmiuksia (esimerkiksi tehokkaat ja älykkäät liikennejärjestelmät sekä ihmisten ja laitteiden väliset viestintäjärjestelmät);

45.

suhtautuu myönteisesti avointa dataa koskevan paketin hyväksymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan julkisen sektorin tietojen (muiden kuin henkilötietojen) uudelleenkäyttöä innovatiivisin tavoin; kehottaa lisäämään paikallis- ja alueviranomaisten osallistamista julkisen sektorin tietojen saannin osalta, jotta voidaan parantaa tietojen tarjoamista yleisölle, yrityksille ja toimielimille ja helpottaa uusien työpaikkojen luomista ja elvyttää kehitystä paikallis- ja aluetasolla;

46.

korostaa, että SMART-tavoitteisiin (7) perustuvat sähköisen hallinnon ja demokratian tehokkuutta ja vaikuttavuutta mittaavat (laadulliset ja määrälliset) menetelmät ovat tärkeitä ja että niitä on käytettävä aktiivisesti eri hallinnoissa;

47.

pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole vielä päässeet sopuun kaikkia sellaisia tärkeimpiä rajat ylittäviä julkisia palveluja koskevasta luettelosta, joiden on tarkoitus olla käytettävissä verkossa vuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

48.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan erityisiä tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, joilla voidaan helpottaa sähköistä osallistumista, esimerkiksi sähköistä vetoomusten esittämistä, jotta EU-kansalaisille ja yhdistyksille annettaisiin käytännössä mahdollisuus käyttää oikeuksiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta koskevien määräysten mukaisesti.

49.

muistuttaa, että on erittäin tärkeää sitoutua puolittamaan digitaalista lukutaitoa ja muita digitaalisia taitoja koskevat kuilut vuoteen 2015 mennessä, ja suhtautuu myönteisesti tällaisiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on parantaa digitaalista lukutaitoa, taitoja ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan, ja erityisesti ehdotukseen, jonka mukaan digitaalinen lukutaito ja siihen liittyvät osa-alueet asetetaan etusijalle Euroopan sosiaalirahastoa koskevassa asetuksessa (2014–2020); toistaa, että suunnittelussa on sovellettava periaatetta, että ketään ei jätetä jälkeen, ja korostaa, että sähköisten viranomaispalvelujen suunnittelussa on painotuttava käyttäjiin ja kansalaisiin;

50.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan digitaalialan koulutusohjelmia, jotta voidaan edistää sähköisten viranomaispalvelujen täysipainoista käyttöä, vahvistaa digitaalista lukutaitoa ja poistaa sähköisten palvelujen käytön esteet, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin ja epäsuotuisassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ihmisiin, vähemmistöihin, maahanmuuttajiin, työttömiin ja unionin syrjäisillä alueilla asuviin; katsoo, että tätä varten verkko-oppiminen olisi sisällytettävä kansallisiin opetus- ja koulutusohjelmiin myös ohjelmien määrittelyn, koulutustulosten arvioinnin ja opettajien ja kouluttajien ammatillisen kehittämisen yhteydessä;

51.

pitää valitettavana, että lainsäädäntöehdotus julkisen sektorin verkkosivustojen täyden käytettävyyden varmistamiseksi vuoteen 2015 mennessä on viivästynyt; suhtautuu myönteisesti digitaalista osallisuutta koskevaan etenemissuunnitelmaan ja kehottaa panemaan täytäntöön verkon sisällön saavutettavuutta koskevan aloitteen (WAI) ja verkon sisällön saavutettavuutta koskevat suuntaviivat (WCAG) sähköisen hallinnon portaalien sekä vammaisille räätälöityjen päätteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta;

52.

suosittelee edellä mainittujen palvelujen tarjontaa koskevan laadun varmistamiseksi, että palvelut mukautetaan kansainvälisiin standardeihin, normeihin ja hyviä käytäntöjä koskeviin oppaisiin, kuten tietoturvaa koskevaan ISO 27001 -standardiin tai tietoteknisten palvelujen hallinnointiprosessien laatua koskevaan ISO 20000 -standardiin;

53.

korostaa, että sähköiset julkiset hankinnat mahdollistavat EU:n julkiset hankinnat ja tarjoavat mahdollisimman suuren valinnanvaran viranomaisille, minkä seurauksena on tehokas rahankäyttö, avoimuus, vastuullisuus, kansalaisten luottamus ja sisämarkkinoiden ja kilpailun vahvistuminen;

54.

korostaa, että EU:n 27 jäsenvaltion julkiset menot muodostavat 16 prosenttia BKT:sta, ja kehottaa siirtymään sähköisiin julkisiin hankintoihin kaikkien julkisten hankintojen osalta vuoteen 2015 mennessä; kehottaa käyttämään sähköisiä julkisia hankintoja myös käyttöoikeussopimuksia varten;

55.

pitää valitettavana, että vuonna 2010 ainoastaan 13 prosenttia EU:n yrityksistä käytti internetiä tarjousten jättämiseksi viranomaisille julkisen sähköisen tarjouskilpailujärjestelmän avulla; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan pk-yrityksiä osallistumaan sähköisiin julkisiin hankintoihin;

56.

painottaa, että sähköiset julkiset hankinnat koostuvat kahdesta vaiheesta, jotka ovat sopimuksen tekoa edeltävä vaihe (8) ja sopimuksen teon jälkeinen vaihe (9); kehottaa jäsenvaltioita panemaan molemmat vaiheet kokonaan täytäntöön ja sisällyttämään ne osaksi sähköisiä julkisia hankintoja koskevia portaalejaan vuoteen 2015 mennessä;

57.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien hankkeiden laadun tasoa julkishallinnoissa niin, että voidaan varmistaa hallinnon strategisten innovaatiotavoitteiden edistäminen sekä tarjouskilpailujen laatuun, määräaikoihin ja kustannuksiin liittyvien yleisten vaatimusten tiukentaminen;

58.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään keskus- ja paikallishallinnoissa esikaupallisen hankinnan mallia (PCP), jonka ansiosta julkiset toimeksiantajat voivat jakaa tuottajien kanssa uusien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun, prototyypin kehittämiseen ja kokeiluun liittyvät riskit ja edut; kehottaa lisäksi kokoamaan yhteen useamman toimeksiantajan resurssit, luomaan ihanteelliset olot tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten laaja-alaista markkinointia ja levitystä varten sekä auttamaan näiden hankkeiden pitämisessä toimintabudjettiensa rajoissa;

59.

korostaa PEPPOL-hankkeen ja e-CERTIS-aloitteeseen liittyvien julkisia sähköisiä hankintoja koskevien laajamittaisten kokeiluhankkeiden onnistuneita toimintoja;

60.

korostaa, että kansallisia sähköisiä julkisia hankintoja koskevia järjestelmiä on kehitettävä, jotta rajatylittäviä palveluja voidaan edistää ja jotta palveludirektiivi voidaan panna kokonaan täytäntöön;

61.

kehottaa komissiota esittelemään valkoisen kirjan aiheesta "Sähköisiä julkisia hankintoja koskevien valmiuksien yhteenliittäminen EU:ssa – 'Sähköisiä julkisia hankintoja koskeva strategia' ";

62.

kehottaa komissiota kehittämään ja ottamaan käyttöön mekanismin sähköisten julkisten hankintojen etenemisen sekä siihen liittyvien esteiden ja korjaustoimien seurannalle, kun jäsenvaltioissa otetaan käyttöön sähköisiä julkisten hankintojen järjestelmiä;

63.

katsoo, että komission tulisi johtajana näyttää kaikille esimerkkiä ja ottaa käyttöön sähköinen julkisten hankintojen järjestelmä kaikissa elimissään;

64.

suhtautuu myönteisesti sähköistä laskutusta koskevaan aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä sähköisestä laskutuksesta vallitseva laskutustapa EU:ssa vuoteen 2020 mennessä, ja komission päätökseen sähköistä laskusta koskevan EU:n sidosryhmäfoorumin (EMSFEI) perustamisesta;

65.

korostaa sähköisen laskutuksen tarjoamia huomattavia etuja välineenä, jolla voidaan tehostaa ja keventää kaikkien asiakkaan ja toimittajan välisten suhteiden hallintaa sekä julkisissa että yksityisissä yhteyksissä, sillä se mahdollistaa lyhyemmät maksuajat, vähentää virheitä, tehostaa arvonlisäverojen keruuta, vähentää tulostus- ja postituskustannuksia ja liiketoimintaan liittyvää käsittelyä; panee lisäksi merkille, että kyseinen väline lisää laskun määräytymiseen johtavan tiedonsiirron ja tietojenvaihdon avoimuutta;

66.

on tietoinen markkinoiden pirstoutumisesta kansallisten sähköistä laskutusta koskevien sääntöjen vuoksi; pitää valitettavana, että ainoastaan 22 prosenttia pk-yrityksistä ottaa vastaan tai lähettää sähköisiä laskuja;

67.

suhtautuu myönteisesti uusiin sähköistä laskutusta koskeviin arvonlisäverosääntöihin (10), joiden myötä paperilaskuja ja sähköisiä laskuja käsitellään yhdenvertaisesti;

68.

korostaa "keskitettyjen asiointipisteiden" merkitystä arvonlisäveron yhteydessä, jotta helpotetaan pk-yritysten rajat ylittävää verkkokaupankäyntiä ja edistetään sähköistä laskutusta;

69.

painottaa oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön ja yhteisiin oikeudellisiin vaatimuksiin, liiketoimintamenettelyihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköistä laskutusta koskevien ratkaisujen merkitystä laajan käyttöönoton edistämiseksi;

70.

kehottaa teollisia toimijoita ja Euroopan standardointijärjestöjä jatkamaan ponnistelujaan sähköistä laskutusta koskevan yhteisen tietomallin kehittämiseen liittyvän lähentymisen edistämiseksi;

71.

arvostaa Tanskan, Suomen, Italian, Espanjan ja Ruotsin aloitteita, joiden tavoitteena on säätää sähköisen laskutuksen käyttö pakolliseksi viranomaisille, ja kehottaa säätämään sähköisen laskutuksen käytön pakolliseksi kaikissa julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä;

72.

toteaa, että sähköisiin allekirjoituksiin liittyvät rajatylittävää yhteentoimivuutta koskevat ongelmat hidastavat rajatylittävien sähköistä laskutusta koskevien ratkaisujen käyttöönottoa;

73.

kehottaa komissiota hyödyntämään sähköistä laskutusta koskevaa EU:n sidosryhmäfoorumia oikeudellisten seikkojen tarkastelemista ja kansallisten aloitteiden koordinointia varten; kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain ja pyytämään Euroopan parlamentin jäseniä osallistumaan sähköistä laskutusta koskevan EU:n sidosryhmäfoorumin kokouksiin;

74.

kannustaa jäsenvaltioita perustamaan kansalliset sähköistä laskutusta koskevat foorumit, joissa on tasapainoinen sidosryhmien edustus;

75.

katsoo, että kuluttajia, joilla on rajoitettu pääsy tai joilla ei ole lainkaan pääsyä internetiin, ei saa unohtaa, ja että kuluttajilla on oltava aina mahdollisuus saada paperilaskuja;

76.

tunnustaa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman strategisiin painopistealueisiin (CIP, ICT, PSP) kuuluvan 132 hankkeen tuoman lisäarvon ja korostaa tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin merkitystä rajat ylittävien palvelujen kehittämisessä ja parantamisessa; kehottaa tukemaan "kevyttä ja nopeaa" EU:n tutkimus- ja kehitystyön varojen saantia tieto- ja viestintätekniikkaa varten sekä lisäämään rajat ylittäville sähköisille viranomaispalveluille ja infrastruktuurille myönnettävää rahoitusta vuosina 2014–2020;

77.

tunnustaa ISA-ohjelman vaikutuksen ja yleisen aseman määriteltäessä, edistettäessä ja tuettaessa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden toteuttamista, luotaessa synergioita ja edistettäessä infrastruktuurin, digitaalisten palvelujen ja ohjelmistoratkaisujen uudelleenkäyttöä ja siirrettäessä julkishallintojen yhteentoimivuuden edellytykset eritelmiksi ja digitaalisten palvelujen normeiksi, ja kehottaa osoittamaan lisää rahoitusta EU:n julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuille (ISA-ohjelma) vuosina 2014–2020;

78.

korostaa, että Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden nykyaikaistaa ja vähentää EU:n ja jäsenvaltioiden julkishallintojen kustannuksia ja antaa niille siten mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti Euroopan yhdentymisen jatkumisen luomia mahdollisuuksia ja edistää kasvua, innovointia, kansalaisten liikkuvuutta ja yritysten ja etenkin pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia sekä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon; painottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä ja yksityisen sektorin asemaa innovatiivisten ratkaisujen, sovellusten ja palvelujen tarjoamisessa EU:n yhteentoimivan sähköisen hallinnon infrastruktuurin kehittämiseksi ja tarjolla olevien varojen lisäämiseksi;

79.

kehottaa komissiota arvioimaan vuosittain digitaalistrategian tavoitteet ja erityisesti sähköistä hallintoa koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvät tavoitteet sekä raportoimaan Euroopan parlamentille vuosittain;

80.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiot Ruotsi, Espanja, Puola ja Tanska ovat asettaneet etusijalle sähköistä hallintoa ja digitaalisia markkinoita käsittelevät kysymykset, ja korostaa Malmössä, Poznanissa ja Madridissa pidettyjen sähköisen hallinnon konferenssien myönteistä merkitystä; pitää vuosia 2012–2013 sähköisten viranomaispalvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden ratkaisevana vaiheena ja odottaa siksi mielenkiinnolla Kööpenhaminassa maaliskuussa 2012 järjestettävän sähköisen hallinnon konferenssin ohjelmaa ja päätelmiä;

81.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.