Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010AE1377

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisesta teemavuodesta (2012)” KOM(2010) 462 lopullinen

    EUVL C 51, 17.2.2011, p. 55–58 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    17.2.2011   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 51/55


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisesta teemavuodesta (2012)”

    KOM(2010) 462 lopullinen

    2011/C 51/11

    Esittelijä: Renate HEINISCH

    Toinen esittelijä: José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARO

    Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät 7. syyskuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

    Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisesta teemavuodesta (2012)

    KOM(2010) 462 lopullinen.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 14. syyskuuta 2010 antaa asian valmistelun ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaoston tehtäväksi.

    Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 21. lokakuuta 2010 pitämässään 466. täysistunnossa yleisesittelijäksi Renate HEINISCHIN ja toiseksi yleisesittelijäksi José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARON ja hyväksyi seuraavan lausunnon yksimielisesti.

    1.   Päätelmät

    1.1

    ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen nimetä vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Teemavuoden nimi ja sen taustalla oleva lähestymistapa eivät kuitenkaan ilmennä sitä, mistä teemavuodessa olisi ETSK:n mielestä oltava kyse: ihmisten on voitava ikääntyä aktiivisina mutta myös terveinä, elämäniloisina ja arvokkuutensa säilyttäen. Siksi aktiivisella ikääntymisellä ei pitäisi ymmärtää vain mahdollisuutta jatkaa osallistumista työelämään tai yhteiskunnan toimintaan. Komitea kehottaakin komissiota muotoilemaan teemavuodelle sellaisen nimen, joka ei ole yhtä rajoittava ja joka kattaa myös nämä elämänlaadun muut näkökohdat.

    1.2

    Tähänastisten eurooppalaisten teemavuosien toteutukseen ja sisältöön ei voi olla täysin tyytyväinen. Toteutettavien toimien on oltava entistä näkyvämpiä ja sisällöllisesti tehokkaampia.

    1.3

    Komission esittämässä päätösehdotuksessa ei säädetä selkeästä unionitason koordinoinnista. Toimivaltaisen tahon harjoittama keskitetty koordinointi on kuitenkin välttämätöntä, jotta aloitteelle voidaan antaa pontta ja se voi vaikuttaa kauaskantoisesti.

    1.4

    Keskitetty koordinointi on tarpeen myös budjetin laatimista ja määrärahojen jakamista ajatellen. ETSK kaipaa aloitteelle konkreettista budjettikehystä.

    1.5

    Jotta eurooppalaisella teemavuodella 2012 voi olla myönteisiä vaikutuksia, käsitteet ”ikääntyminen”, ”aktiivinen”, ”terve” ja ”arvokas” on syytä yhdenmukaistaa kaikkialla unionissa. Vertailukelpoisten toimien toteuttaminen edellyttää, että näistä peruskäsitteistä vallitsee yhteisymmärrys.

    1.6

    ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetun päätöksen 5 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, jäsenvaltiot, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea osallistuvat toimintaan. ETSK katsoo, että sillä on erityisen hyvät edellytykset toimia tiennäyttäjänä valistustoimien toteuttamisessa sekä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kesken käytävissä rakentavissa keskusteluissa sekä välittää niiden sanomaa eteenpäin. Ajatuksena on erityisesti perustaa seurantaryhmä arvioimaan unionin ja jäsenvaltioiden tapahtumia ja siten tukemaan komitean niin ikään ehdottaman eurooppalaisen allianssin ”aktiivisena ikääntyminen” toimintaa. Seurantaryhmälle tulisi antaa tehtäväksi koordinoida unionitason toimia. ETSK voisi myös toimia teemavuoden lähettiläänä. Lisäksi olisi aiheellista järjestää teemavuoden tärkeimpiä sisältönäkökohtia käsittelevä konferenssi, ja sen päätelmät tulisi ottaa huomioon seurantaryhmän valmistelemassa oma-aloitteisessa lausunnossa.

    2.   Yleistä

    2.1

    Jäsenvaltioiden kohtaamista väestörakenteen muutoksen haasteista on keskusteltu jo muutamia vuosia sekä Euroopan komissiossa että ETSK:ssa. Keskusteluissa on käsitelty muun muassa sukupolvien välistä solidaarisuutta, iäkkäitä työntekijöitä, terveydenhuoltoa, vanhustenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa, ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa, elinikäistä oppimista, ikääntyneiden tarpeita ja väestön ikääntymisen vaikutuksia terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin (1).

    2.2

    Neuvoston edellisten puheenjohtajavaltioiden tavoitteiden, Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisten teemavuosien 2010 (köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta) ja 2011 (vapaaehtoistyön edistäminen) jatkoksi on ehdotettu aloitetta julistaa vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi. ETSK yhtyy näkemykseen, että nimi ”Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi” on ytimekäs lyhyt otsikko ja pitää sisällään myös sukupolvien välisen solidaarisuuden periaatteen, vaikkei sitä erikseen mainita. Tällainen lyhyt otsikko ei kuitenkaan ilmennä käsiteltävänä olevan aihepiirin moninaisuutta.

    2.3

    Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan elämänlaatua ihmisten ikääntyessä. (2) Määritelmän perusteella aktiivisena ikääntymistä on edistettävä ensisijaisesti niin, että huolehditaan ihmisten mahdollisuuksista ikääntyä terveinä ja omatoimisina. Ikääntyneiden osallistumismahdollisuuksia voidaan sitten lisätä yhtäältä työmarkkinoilla parantamalla työoloja ja toisaalta yhteiskunnassa torjumalla sosiaalista syrjäytymistä ja järjestämällä vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi aktiivisena ikääntymisestä voidaan puhua vain, jos vähimmäisturva on taattu. ETSK onkin vakuuttunut siitä, että esimerkiksi ”Aktiivisen, terveen ja arvokkaan ikääntymisen eurooppalainen teemavuosi” olisi sisällöllisesti paljon tehokkaampi nimi.

    2.4

    Edellä mainittuja lausuntoja (3) laatiessaan ETSK on aina ottanut asianomaiset komission pääosastot mukaan keskusteluihinsa. Siksi komitea on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo ottaa kaikki asiaankuuluvat pääosastot omine rakenteellisine ja taloudellisine resursseineen mukaan myös vuoden 2012 toteutukseen. Komitea pitää kuitenkin tärkeänä, että tämä tapahtuu koordinoidusti.

    2.5

    ETSK suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että keskustelua Euroopan teemavuoden 2012 aiheesta jatketaan sekä työpajassa ”Terveenä ikääntyminen: kuluttajien vaikutusvallan lisääminen aktiivisena ikääntymisen edistämiseksi” (4) että kolmannessa väestöfoorumissa (5).

    2.6

    ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti ehdotuksen mukaiseen kolmivuotiseen aikatauluun (vuodesta 2011 vuoden 2014 alkuun). Tällainen pidempi ajanjakso edistää asian juurruttamista kaikille tärkeille politiikanaloille.

    2.7

    Komitea on myös tyytyväinen ehdotuksen mukaisiin temaattisiin painopisteisiin. Tarvittavat sisällölliset lisäykset esitetään kohdassa 3.3, jossa käsitellään toimenpiteiden sisältöä.

    3.   Erityistä

    3.1   1 artikla”Asia”

    3.1.1

    Väestörakenteen muutoksesta käytävässä julkisessa keskustelussa väestön ikääntymistä on pitkään pidetty yleisesti yhteiskuntaan ja erityisesti sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvana rasitteena. Tämä kielteinen suhtautumistapa alkaa vähitellen muuttua, ja ikäihmisten potentiaalia ja ikääntyvän yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan yhä enemmän.

    3.1.2

    Jotta väestörakenteen muutokseen liittyvät myönteiset näkökohdat hyödyttäisivät sekä ikääntyviä että koko yhteiskuntaa, on kuitenkin olennaisen tärkeää, että ihmiset voivat ikääntyä terveinä ja kokematta turvattomuutta. Vain silloin he voivat myös aktiivisesti hyödyntää potentiaalinsa ja käyttää mahdollisuuksiaan sukupolvien välisen solidaarisuuden hyväksi. Nämä välttämättömät edellytykset tulisivat huomioiduiksi vasta kohdassa 2.3 ehdotetun kaltaisessa nimessä.

    3.1.3

    Jotta eurooppalaisella teemavuodella 2012 olisi myönteisiä vaikutuksia, käsitteet ”ikääntyminen”, ”aktiivinen”, ”terve” ja ”arvokas” on syytä yhdenmukaistaa kaikkialla unionissa. Vertailukelpoisten toimien toteuttaminen edellyttää, että näistä peruskäsitteistä vallitsee yhteisymmärrys.

    3.2   2 artikla”Tavoitteet”

    3.2.1

    Aktiivisella ikääntymisellä ei pitäisi ymmärtää vain mahdollisuutta jatkaa osallistumista työelämään tai yhteiskunnan toimintaan vapaaehtoistyön avulla. Pikemminkin on oltava kyse siitä, että tunnustetaan ikääntyneiden mitä erilaisimmat panokset koko yhteiskunnan hyväksi, annetaan niille arvoa ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä. Tällaisia panoksia ovat muun muassa nuorempien perheenjäsenten tukeminen taloudellisesti ja/tai sosiaalisesti, kumppanien ja ystävien hoitaminen, henkinen ja taiteellinen luovuus ja innovatiivisuus, kokemusten ja arvojen välittäminen edelleen ja monet muut. Kaikki tämä toiminta on toki tietyssä määrin mahdollista myös silloin, kun ihmisellä on terveydellisiä ja muita rajoitteita. Jos toimintaa harjoitetaan tällaisista tavanomaista vaikeammista olosuhteista huolimatta, sitä on syytä arvostaa vieläkin enemmän.

    3.2.2

    Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti ja tukee komission esittämiä tavoitteita 1) luoda iäkkäille työntekijöille nykyistä suotuisammat työolot, 2) edistää yhteiskunnallista osallistumista ja 3) tukea terveenä ikääntymistä. Komitea katsoo kuitenkin, että tavoitteisiin olisi lisättävä vielä mahdollisuus ikääntyä arvokkaasti ja turvattomuutta kokematta.

    3.2.3

    ETSK pitää edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimia asianmukaisina. On suotavaa, että toimet toteutetaan tarkoituksenmukaisessa aikajärjestyksessä:

    yleisen tietoisuuden parantaminen

    jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja synergian edistäminen

    edellytysten luominen sitoutumiselle ja konkreettisille toimille.

    3.3   3 artikla”Toimenpiteiden sisältö”

    3.3.1

    Komitea pitää ehdotetun päätöksen 3 artiklassa mainittuja toimenpiteitä mielekkäinä. Ne on kuitenkin muotoiltu liian yleisluonteisesti, ovat sanamuodoltaan samankaltaisia kuin aiempina eurooppalaisina teemavuosina ja soveltuvat kaikkiin mahdollisiin kampanjoihin. Toimenpiteet eivät saisi jäädä vain asiantuntijoiden hoidettaviksi, vaan niillä olisi oltava myös kansalaisia koskeva ulottuvuus. Muutamilla päätösehdotusta pohjustaneen kuulemisen yhteydessä ehdotetuilla toimilla voisi olla suurempi vaikutus julkiseen mielipiteeseen. Lisäksi ETSK ehdottaa aiempien lausuntojensa perusteella, että keskustelun jatkuessa kiinnitetään huomiota myös seuraaviin asioihin:

    3.3.1.1

    Jotta ikäihmiset voivat jatkaa työelämässä pidempään, tarvitaan pitkälle meneviä toimenpiteitä ja parannuksia. (6)

    3.3.1.2

    Iäkkäiden ihmisten monimuotoisen, koko yhteiskuntaa ja nuorempia sukupolvia hyödyttävän vapaaehtoistoiminnan helpottamiseksi sekä sen arvostamiseksi on syytä luoda vapaaehtoistoiminnalle yhtenäinen asema kaikkialla EU:ssa, yhdenmukaistaa vapaaehtoistoiminnan käsite, pohtia vapaaehtoisten pätevöitymistä ja huolehtia siitä, että he saavat tunnustusta (7), sekä määritellä puitteet tällaiselle ”työlle”, jotta se ei heikennä nuorempien mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

    3.3.1.3

    Ikäihmisten toimintakyvyn säilymiseksi on syytä tehostaa ennaltaehkäisyä, terveyden edistämistä ja terveyskasvatusta kaikissa ikäryhmissä. (8)

    3.3.1.4

    On pyrittävä antamaan ikäihmisille mahdollisuus osallistua virallisen koulutusjärjestelmän mukaiseen koulutukseen, jotta heidän kouluttautumistaan ja sosiaalista osallisuuttaan voidaan tukea. Tämän tulisi kattaa myös se, että iäkkäillä olisi yhteiskuntaryhmästä riippumatta mahdollisuus käyttää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa (tähän tarkoitukseen voitaisiin hyödyntää esimerkiksi EU:n ohjelmaa ”Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa”). (9)

    3.3.1.5

    On otettava huomioon, että väestörakenteen muutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Tämä koskee esimerkiksi uusia ammatteja ja työpaikkoja hoitoalalla, eri toimialojen koordinoinnissa, poliittisissa neuvonantotehtävissä jne. Taloudessa ikäihmiset tarjoavat uutena kuluttajaryhmänä vielä muitakin mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi kaikille sopivaan suunnittelun (Design for All), tietotekniikka-avusteiseen asumiseen (Ambient Assisted Living, AAL) ja kuluttajaneuvontaan. Lisäksi kuluttajien asemaa ja heidän oikeuksiaan on vahvistettava. (10)

    3.3.1.6

    Kaikilla edellä mainituilla aloilla toteutettavien toimenpiteiden yhteydessä on sovellettava tasa-arvoon tähtäävää lähestymistapaa, joka koskee yhtä lailla kaikkia väestöryhmiä: naisia ja miehiä, terveitä ja terveysrajoitteista kärsiviä, maahanmuuttajia ja alkuperäisväestöä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä köyhyydessä elävään väestöön (11).

    3.3.2

    Tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotetuilla aloilla tarvitaan erilaisia strategioita ja toimia:

    3.3.2.1

    On järjestettävä jatkuvia valistuskampanjoita, joilla tuodaan esiin ikäihmisten potentiaalia sekä pyritään parantamaan heidän arvostustaan ja kannustamaan heitä aktiiviseen kansalaisuuteen paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla. Tähän kuuluvat myös tiedotusvälinekampanjat, joilla on tarkoitus avartaa näkemystä uudenlaisesta ikääntymisestä.

    3.3.2.2

    Tuetaan Transage-aloitteen ja LiLL-verkoston (Learning in Later Life) kaltaisia eurooppalaisia hankkeita, jotta voidaan antaa Euroopan eri maista kotoisin oleville ikäihmisille mahdollisuus kohdata ja vaihtaa kokemuksia ja saadaan heidät kiinnostumaan elinikäisestä oppimisesta (pitkän elämän oppiminen, Learning for a long life, mukaan lukien).

    3.3.2.3

    Tuetaan eri sukupolvien kanssakäymistä edistäviä hankkeita, esimerkiksi sukupolvien yhteisten verkostojen ja keskusten perustamista, tarinointitilaisuuksien järjestämistä ja sukupolvien yhteisen eurooppalaisen elokuvafestivaalin käynnistämistä. Tällä tavoin voidaan lisätä mahdollisuuksia vastavuoroiseen oppimiseen ja torjua ikääntyneiden eristymistä.

    3.3.2.4

    Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää ottaa alueelliset ja paikalliset erot huomioon. Paikallistason toimet ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi.

    3.4   4 artikla”Koordinointi jäsenvaltioiden kanssa”

    3.4.1

    Kansallisten toimien asianmukaisen koordinoinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden on ehdottomasti nimettävä kansalliset koordinaattorit ajoissa (viimeistään maaliskuuhun 2011 mennessä). Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että kansallisessa koordinointielimessä on mukana laaja kirjo valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä sekä myös pienempiä organisaatioita ja toimijoita ja että koordinointielin tiedottaa niille olemassa olevista tukimahdollisuuksista, hakutavoista ja menettelyistä.

    3.5   5 artikla”Koordinointi unionin tasolla”

    3.5.1

    ETSK kannattaa artiklassa mainittuja toimia, joilla komissio pyrkii koordinoimaan toimintaa EU:n tasolla. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, ettei komission esittämässä päätösehdotuksessa säädetä selkeästä koordinoinnista unionitasolla ja eri pääosastojen kesken. Toimivaltaisen tahon harjoittama keskitetty koordinointi on kuitenkin välttämätöntä, jotta aloitteelle voidaan kokonaisuudessaan antaa pontta ja sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

    3.5.2

    Lisäksi komitea pitää seuraavia toimenpiteitä välttämättöminä:

    3.5.2.1

    Perustetaan ETSK:n jo aiemmin ehdottama eurooppalaisen perheallianssin mallin mukainen eurooppalainen allianssi ”aktiivisena ikääntyminen”  (12), jotta voidaan varmistaa aktiiviseen, terveeseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen liittyvien kysymysten juurtuminen kaikille politiikanaloille ja huolehtia toimenpiteiden koordinoinnista vuoden 2012 jälkeen.

    3.5.2.2

    Budjetoidaan määrärahoja ehdotuksen mukaisten toimien toteuttamiseen, sillä ETSK katsoo, että toimien rahoittaminen nykyisistä rahastoista ja ohjelmista on vaikeaa eikä tällainen rahoitus välttämättä riitä. Vapaaehtoistyön teemavuotta (2011) varten on osoitettu 6 miljoonaa euroa ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta varten 17 miljoonaa euroa. Myös teemavuotta 2012 varten on varattava riittävästi määrärahoja. Talouskriisin vuoksi ETSK voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan nykyisten ohjelmien määrärahat tulee käyttää kokonaan. Tässä tapauksessa on kuitenkin tehtävä selväksi, miten paljon ja mihin hankkeisiin ehdotetuista rahastoista ja ohjelmista osoitetaan varoja ja miten koordinointi hoidetaan.

    3.5.2.3

    Koska ETSK toimii EU:n toimielimet ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhdistävänä siltana, se on valmis ottamaan tärkeän roolin vuonna 2012. Ajatuksena on erityisesti perustaa seurantaryhmä arvioimaan unionin ja jäsenvaltioiden tapahtumia ja siten tukemaan eurooppalaisen allianssin ”aktiivisena ikääntyminen” toimintaa. ETSK voisi myös toimia teemavuoden lähettiläänä. Lisäksi olisi aiheellista järjestää teemavuoden tärkeimpiä sisältönäkökohtia käsittelevä konferenssi, ja sen päätelmät tulisi ottaa huomioon oma-aloitteisessa lausunnossa.

    3.6   6 artikla”Johdonmukaisuus ja täydentävyys”

    3.6.1

    Aktiivisen, terveen ja arvokkaan ikääntymisen on teemana tukeuduttava edeltäviin teemavuosiin 2010 ja 2011 ja sitä on tarkasteltava tässä laajemmassa yhteydessä, sillä sekä köyhyyden torjunta että vapaaehtoistoiminnan tukeminen liittyvät suoraan aktiiviseen, terveeseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.

    3.7   7 artikla”Arviointi”

    3.7.1

    Komitea on erittäin tyytyväinen siihen, että teemavuodesta on tarkoitus laatia arviointikertomus viimeistään vuoden 2014 alussa. Tätä (ja myös muita ohjelmia) silmällä pitäen on syytä kehittää menettelyitä tehottomiksi osoittautuvien toimenpiteiden lopettamiseksi.

    Bryssel 21. lokakuuta 2010

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Staffan NILSSON


    (1)  Ks. luettelo ETSK:n lausunnoista osoitteessa http://www.eesc.europa.eu/sections/sdo/index_en.asp.

    (2)  ”– – the process of optimizing opportunities for health, participation and security in order to enhance quality of life as people age”, WHO, 2002, Active Ageing – A Policy Framework, s. 12.

    (3)  Ks. kohta 2.1 ja alaviite 1.

    (4)  Healthy Ageing: Consumer empowerment for active ageing, 18. lokakuuta 2010.

    (5)  Third Demography Forum, 22.–23. marraskuuta 2010.

    (6)  Ks. esimerkiksi ETSK:n 25. maaliskuuta 2009 antama oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Ikääntyvien työntekijöiden tilanne teollisuuden muutoksissa – Yritysten ja sektorien ikärakenteen tukipalvelut ja sen monipuolistaminen”, esittelijä: Marian Krzaklewski (EUVL C 228, 22.9.2009, s. 24).

    (7)  Ks. esimerkiksi ETSK:n 13. joulukuuta 2006 antama lausunto aiheesta ”Vapaaehtoistoiminta, sen rooli ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa”, esittelijä: Erika Koller ja apulaisesittelijä: Soscha Eulenburg (EUVL C 325, 30.12.2006, s. 46).

    (8)  Ks. esimerkiksi ETSK:n 15. heinäkuuta 2010 antama valmisteleva lausunto aiheesta ”Väestön ikääntymisen vaikutukset terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin”, esittelijä: Renate Heinisch (EUVL <, <.<.20<<).

    (9)  Ks. esimerkiksi ETSK:n 13. maaliskuuta 2008 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma – Oppiminen kannattaa aina”, esittelijä: Renate Heinisch ja apulaisesittelijät: An Le Nouail Marlière ja José Isaías Rodríguez García-Caro (EUVL C 204, 9.8.2008, s. 89).

    (10)  Ks. alaviitteessä 8 mainittu lausunto.

    (11)  Vuonna 2008 köyhyyden uhkaamien ikäihmisten (65-vuotiaat ja sitä vanhemmat) osuus 27 jäsenvaltion EU:ssa oli 19 prosenttia. Ks. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/living_conditions_and_social_protection/data/database.

    (12)  Ks. alaviitteessä 8 mainittu lausunto.


    Top