a)

se seikka, että lajike, jolla oikeuksia loukattiin, oli merkityksellisenä ajankohtana lajike, jolla tiettyjen ominaisuuksiensa vuoksi oli markkinoilla ainutlaatuinen asema, kun markkinoilla tavanomaisesti kannettava lupamaksu perustuu kyseisen lajikkeen osalta tehtyihin lupasopimuksiin ja tilityksiin;

Jos tämä seikka otetaan tapauskohtaisesti huomioon:

Voidaanko hyvitystä korottaa ainoastaan silloin, kun kyseisen lajikkeen ainutlaatuisen aseman perusteena olevat ominaispiirteet käyvät ilmi lajikkeen kuvauksesta?

b)

se seikka, että kyseistä lajiketta oli jo pidetty hyvin menestyksekkäästi kaupan siinä vaiheessa, kun lajike, jolla oikeuksia loukattiin, tuotiin markkinoille, minkä ansiosta oikeuksien loukkaaja säästi oikeuksia loukkaavaan lajikkeen markkinoilletulon kustannuksissa, kun markkinoilla tavanomaisesti kannettava lupamaksu perustuu kyseisen lajikkeen osalta tehtyihin lupasopimuksiin ja tilityksiin;

c)

se seikka, että oikeuksien loukkaaminen oli kyseisen lajikkeen tapauksessa keskimääräistä laajempaa, kun otetaan huomioon siihen kulunut aika ja myydyt kappalemäärät;

d)

peruste, joka liittyy siihen, ettei oikeuksien loukkaajan – toisin kuin luvan haltijan – tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan lupamaksua (jota hän ei voi vaatia takaisin) siinäkään tapauksessa, että kyseistä lajiketta koskevat oikeudet julistetaan myöhemmin mitättömäksi tätä koskevan hakemuksen perusteella;

e)

se seikka, että oikeuksien loukkaajalla ei ollut velvollisuutta tehdä tilitys kvartaaleittain – toisin kuin oli yleinen käytäntö luvan omistajien osalta;

f)

peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien omistaja kantaa inflaatioriskin, joka on kannettava oikeuskäsittelyn pitkän keston vuoksi;

g)

peruste, joka liittyy siihen, ettei kasvinjalostajanoikeuksien omistaja voi oikeuskäsittelyn välttämättömyyden vuoksi – toisin kuin kyseistä lajiketta koskevien lupien antamisesta saatavien tulojen tilanteessa – suunnitella kyseisestä lajikkeesta saatavia tuloja;

h)

peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien omistajaan kohdistuu kyseistä lajiketta koskevien jalostajanoikeuksien loukkaamisen yhteydessä sekä tuomioistuinkäsittelyyn liittyvä yleinen prosessuaalinen riski että riski siitä, ettei oikeuksien täytäntöönpano lopulta onnistukaan niiden loukkaajan osalta;

i)

peruste, joka liittyy siihen, että kasvinjalostajanoikeuksien loukkaaja epää omavaltaisilla toimillaan näiden oikeuksien omistajalta vapauden määrittää, voiko tämä ylipäätään hyväksyä sitä, että oikeuksien loukkaaja käyttää kyseistä lajiketta?

a)

Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla otettava yksittäistapauksessa toisen kysymyksen a–i alakohdassa mainitut perusteet ja seikat ja/tai se seikka, että kasvinjalostajanoikeuksien omistaja joutuu oikeuskäsittelyn välttämättömyyden vuoksi käyttämään tavanomaisen määrän henkilökohtaista aikaa oikeuksien loukkaamisen selvittämiseen ja tapauksen käsittelemiseen sekä selvittämään tavanomaisessa laajuudessa kasvinjalostajanoikeuksien loukkaamista, huomioon siten, että ne oikeuttavat markkinoilla tavanomaisesti kannettavan lupamaksun korotuksen?

b)

Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla aina suoraan sovellettava tiettyä loukkaamislisää? Ilmeneekö tämä täytäntöönpanodirektiivin 13 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta?

c)

Onko muun vahingon laskemisessa markkinoilla tavanomaisesti käytettävän luvan perusteella asetuksen 2100/94 94 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla otettava huomioon vuosittain maksettavaksi tulevaan hyvitykseen perustuva korko tavanomaisen korkotason mukaisesti, jos voidaan olettaa, että järkevät sopimuspuolet olisivat sopineet myös tällaisesta korosta?