Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014CN0421

    Asia C-421/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Primera Instancia n ° 2 de Santander (Espanja) on esittänyt 10.9.2014 – Banco Primus S.A. v. Jesús Gutiérrez García

    EUVL C 421, 24.11.2014, p. 19–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    24.11.2014   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 421/19


    Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Primera Instancia no 2 de Santander (Espanja) on esittänyt 10.9.2014 – Banco Primus S.A. v. Jesús Gutiérrez García

    (Asia C-421/14)

    2014/C 421/28

    Oikeudenkäyntikieli: espanja

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Juzgado de Primera Instancia no 2 de Santander

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Banco Primus S.A.

    Vastaaja: Jesús Gutiérrez García

    Ennakkoratkaisukysymykset

    Ensimmäinen kysymys

    1)

    Onko lain 1/2013 neljättä siirtymäsäännöstä tulkittava siten, että se ei voi muodostaa estettä kuluttajan etujen suojaamiselle?

    2)

    Saako kuluttaja direktiivin 93/13/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan perusteella – jotta kuluttajien ja käyttäjien suoja taattaisiin vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen edellyttämällä tavalla – vedota sopimusehtojen kohtuuttomuuteen kansallisessa lainsäädännössä tätä varten säädetyn määräajan jälkeen, minkä seurauksena kansallisen tuomioistuimen on tutkittava mainitut ehdot?

    3)

    Onko kansallisen tuomioistuimen direktiivin 93/13/ETY ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan perusteella – jotta kuluttajien ja käyttäjien suoja taattaisiin vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen edellyttämällä tavalla – arvioitava viran puolesta sopimusehdon kohtuuttomuutta ja tehtävä siitä asianmukaiset päätelmät, vaikka se olisi aiemmin antanut kohtuuttomuudesta päinvastaisen ratkaisun tai luopunut arvioimasta sitä kansallisten menettelysääntöjen mukaisessa lainvoimaisessa tuomiossa?

    Toinen kysymys

    4)

    Millä perusteilla hinta–laatu-suhde voi vaikuttaa muiden kuin olennaisten sopimusehtojen kohtuuttomuuden arviointiin? Onko tämänkaltaisten ehtojen välillisessä arvioinnissa asianmukaista ottaa huomioon kansallisessa lainsäädännössä asetetut lailliset hintarajoitukset? Voiko teoriassa täysin pätevä sopimus muuttua pätemättömäksi, jos todetaan, että liiketoimen hinta on tavanomaiseen markkinahintaan verrattuna erittäin korkea?

    Kolmas kysymys

    5)

    Onko direktiivin 93/13/ETY 4 artiklassa tarkoitetussa arvioinnissa mahdollista ottaa huomioon sopimuksen tekemisen jälkeiset olosuhteet, jos kansallisen säännöstön tarkastelu johtaa tähän?

    Neljäs kysymys

    6)

    Onko siviiliprosessilain 693 §:n 2 momenttia, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1/2013, tulkittava siten, että se ei muodosta estettä kuluttajan etujen suojaamiselle?

    7)

    Onko kansallisen tuomioistuimen direktiivin 93/13/ETY ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan perusteella – jotta kuluttajien ja käyttäjien suoja taattaisiin vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen edellyttämällä tavalla – arvioidessaan ennenaikaista erääntymistä koskevan lausekkeen kohtuuttomuutta katsottava, ettei näistä ehdoista ole sovittu, ja johdettava tästä siihen erottamattomasti liittyvät seuraukset silloinkin, kun elinkeinonharjoittaja on odottanut kansallisessa säännöstössä säädetyn vähimmäisajan?


    (1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).


    Top